Imatra ja Kajaani ehdolla Itä-Suomen ohjelman erityistukialueiksi – TEM ja VM saavat lähiaikoina eteensä ohjelman muistion

Teksti Jukka Ahdelma

Kuvat Jukka Laitinen, Jukka Ahdelma

Työttömyydestä ja rakennemuutoksesta kärsivä Imatran seutu ja Kajaanin datakeskittymä ovat ehdolla Itä-Suomen ohjelman erityistukialueiksi.

Eritysedustaja Harri Broman julkisti ehdotuksen perjantaina, kun Itä-Suomen unioni kokoontui Mikkelissä itäisen Suomen aluekehityksen tilasta keskustelevaan foorumiinsa.

Esitys kahdesta erityisalueesta on linjattu itäisen Suomen kuuden maakunnan ja ohjelman työryhmän yhteisessä valmistelussa. Maakunnat olivat esityksessään muodollisesti yksimielisiä.

Broman oli perjantaina muuten varsin niukkasanainen. Erityisalueiden asiasisällöstä hän ei antanut lähempiä tietoja.

– Parin viikon kuluttua jätämme Työ- ja elinkeinoministeriölle ja Valtiovarainministeriölle muistion, joka on käytännössä esitys erityisalueiden toimintamallista, sanoo Broman.

Bromanavaa keinovalikoimaa vain hieman.

– On erilaisia vaihtoehtoja. Keskeistä on veropolitiikka, lähinnä yhteisövero- ja kiinteistöveron tarkastelu.

Perjantaina ei kerrottu muista mahdollisista keinoista. Tavoitteena on vahvistaa Itä-Suomen aluekehitystä ja yritysten investointikykyä.

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen oli Mikkelissä Itä-Suomen foorumissa perjantaina.


Imatran seutu on kärsinyt teollisuuden ja matkailun työpaikkojen katoamisesta. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen luonnehtii seutua rakennemuutosalueeksi, jonka työpaikkamenetykset ovat merkittäviä.

– Koko Itä-Suomi ja ennen muuta kaakkoinen Suomi ovat kärsineet eniten Venäjän hyökkäyssodan seurausvaikutuksista.

Kajaanissa aivan vastaavaa ongelmaa ei ole, vaan perustelut erityisalueasemalle ovat toisenlaisia. Statuksen saa Kajaanin datakeskusalue.

Kajaanissa on datakeskuksia ja uusia on tulossa. Kuitenkaan erityisalueaseman varjolla ei pyritä perustamaan uusia datakeskuksia, vaan esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalaisen mukaan tarkoitus on selvittää, mitä kaikkia mahdollisuuksia datakeskittymä voisi tuoda mukanaan.

–Esimerkiksi hukkalämpö, jota meillä on jo nyt sen verran, että voitaisiin vaikka kasvattaa banaaneja.

Sikanen perää nyt maakuntien yhtenäistä kehittämishenkeä, sillä maakunnilla on varsin erilaisia lähtökohtia. Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen sanoo, että ulkopuolelle jääneet eivät ole kateellisia.

–Kun yksi voittaa, kaikki voittavat. Erityisaluesuunnitelmiin pitää vain panna vauhtia, sanoo Utunen.

Ohjelmapaketti lähtee ministeriökäsittelyyn

Itä-Suomen foorumissa puhunut pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei ottanut kantaa erityisalueisiin ja niiden sisältöihin.

Orpo korosti, että hallitus ja sen ohjelma ovat ottaneet Itä-Suomen tilan vakavasti ja että hallitus ymmärtää alueen haasteet. Venäjän hyökkäyssodalla on ollut negatiivisia vaikutuksia Suomeen ja erityisesti Itä-Suomeen, sillä metsäteollisuuden raaka-ainevirrat ovat tyrehtyneet ja matkailu, logistiikka ja vähittäiskauppa ovat kärsineet.

Orpon mukaan Itä-Suomessa on kuitenkin toivonkipinää ja myös hallitus on toiminut. Orpo luetteli päätöksiä, jotka ovat ohjanneet rahoitusta rata- ja tieliikenneinfraan sekä antaneet kantaverkkoyhtiö Fingridille investointimahdollisuuden.

Itäisen Suomen maakunnat muistuttavat, että käytännössä kyse on jo olemassa olevista aluetukirahoista. Maakunnat myös tähdentävät, että uudella EU:n ohjelmakaudella Suomen tulee turvata itäisen Suomen erityisolojen rahoitus.

– Itä-Suomen ja kaakon alueen aluekehitys on ollut heikompaa kuin muualla EU:n itärajalla. Kaikki keinot aluekehityksen tukemiseksi ovat paikallaan. Erityisalue on polku, jota nyt voidaan kulkea, sanoo Satu Sikanen.

Erityisalueiden aseman aikajaksoksi on kaavailtu kymmenen vuotta. Bromanin mukaan jatkossa katsotaan, miten erityisaluemalli tehoaa, ja sen myötä kymmenen muuta aluetta voi päästä mukaan.

Maakunnat odottavat nyt ohjelman vaatimia päätöksiä ja lainsäädännön valmistumista.

– Toivon, että tällä vaalikaudella saadaan aikaan poliittinen päätös ja lainvalmistelu alkuun. Haasteita on, mutta pitäisi olla helppo edetä. Se on tahtokysymys, sanoo Broman.

Orpo ei perjantaina lausunut asiasta. Valtiosihteeri Risto Artjoki sanoo, että ohjelmaesityksen katsoo ”jokin sopiva ministeriryhmä”.

–Onhan se huolella mietitty esitys, mutta katsotaan, onko kyseessä toteuttamiskelpoinen malli.

Pankit kitsaita lainoittamaan?

Itä-Suomen foorumi puhui perjantaina Mikkelissä itäisen Suomen elinvoimasta, taloudesta ja matkailusta.

Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi, että taloudessa on nähtävissä positiivisia merkkejä. Yritysten investointinäkymiä pohtiessaan Rehn heitti hienoisen piikin pankkeja kohtaan.

–Startuppien ja pk-yritysten yritysrahoituksesta on tullut viestejä, että monilla pk-yrityksillä on ollut rahoituksen saanti tavallista vaikeampaa. Haasteita on erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Lainarahoituksen saatavuus on heikentynyt enemmän kuin muualla maassa.

– Yksi selitys voi olla pankkien paikallistuntemuksen heikentyminen. Tietenkin lainoituksen tulee olla kannattavaa, mutta luottokriteerejä on standardisoitu ja konttoriverkostoa supistettu.

Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen puolestaan vetosi hallitukseen ja Orpoon datakeskusten sähköveroratkaisun vuoksi.

– Mikkelissä on aivan loppuvaiheissaan suuri määrä datakeskus- ja aurinkovoimalahankkeita, jotka voisivat olla todellisia game changereita koko itäisen Suomen näkökulmasta. Tällä hetkellä ne kuitenkin odottavat tietoa sähköverosta.

– On valitettavaa, että olemme äkillisillä verotuksen muutossuunnitelmilla rapauttaneet Suomen mainetta ja uskottavuutta investointiympäristönä. On vaara, että osa investoinneista jää toteutumatta tai siirtyy muualle Suomen kilpailukyvyn heikentyessä, sanoo Kinnunen.

Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn näkee taloudessa positiivisia merkkejä, mikä sopii myös pääministeri Petteri Orpolle. Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen on huolissaan datakeskusten sähköveroratkaisusta.