Jätevesiä puhdistetaan sähköllä – myös datakeskusten vesiongelmat työn alla

Kunnan on vastattava tiukkoihin vaatimuksiin järjestäessään vesihuoltoa ja hallitessaan hulevesiä.

– Vesien puhdistamatta jättäminen voi lopulta tulla huomattavasti kalliimmaksi kuin niiden asianmukainen käsittely, Biobros Oy:n toimitusjohtaja Anssi Suhonen sanoo.

– Kunnilla ei välttämättä ole resursseja tai teknistä osaamista korjata jälkikäteen syntyneitä ympäristöhaittoja.

Kuopiolaisen Biobros Oy:n ratkaisu haastavien jäte- ja hulevesien puhdistamiseen on patentoitua teknologiaa, joka hyödyntää sähköä perinteisten saostuskemikaalien sijaan.

– Ja mahdollistaa myös puhdistetun veden uudelleenkäytön, Suhonen jatkaa.

”Saostamme sähköllä”

Teollisuuslaitosten, jäteasemien ja kierrätyskeskusten vesien käsittelystä vastaa toiminnanharjoittaja, jonka on toimittava ympäristölupien ja muiden velvoitteiden mukaisesti.

Kuntien omistamissa kohteissa vastuu voi siten kuulua suoraan kunnalle tai sen omistamalle yhtiölle.

Suhonen muistuttaa, että esimerkiksi kierrätyskentiltä, jätteiden varastointialueilta ja vanhoilta kaatopaikoilta voi kulkeutua vesien mukana haitallisia aineita ympäristöön.

Jätevesien puhdistuksessa yksi yleisesti käytetyistä menetelmistä on kemiallinen saostus, jossa veteen lisättävien kemikaalien avulla epäpuhtaudet sidotaan ja erotetaan vedestä.

Biobrosin kehittämä sähkökemiallinen saostus eli elektrokoagulaatio (EC) perustuu samankaltaiseen periaatteeseen, mutta saostusreaktio saadaan aikaan sähkön avulla.

– Saostamme sähköllä. Menetelmän perusajatus on sama kuin kemiallisessa saostuksessa. Vedessä olevat epäpuhtaudet sidotaan ja erotetaan vedestä, Suhonen selittää.

Biobrosin teknologiassa sähkövirta vapauttaa metallielektrodeista saostumista edistäviä yhdisteitä suoraan käsiteltävään veteen.

Niiden avulla voidaan poistaa muun muassa liuenneita metalleja, humusta, öljyjä, rasvoja, kiintoaineita ja muita haitta-aineita.

– Menetelmän keskeinen etu on, että perinteisten saostuskemikaalien ulkoista annostelua voidaan vähentää merkittävästi tai korvata kokonaan. Samalla voidaan tehostaa vaikeasti käsiteltävien vesien puhdistusta. Prosessissa syntyvä liete kerätään erikseen asianmukaista jatkokäsittelyä varten.

”Monissa kunnissa kasvavia paineita”

Kuntien näkökulmasta erityisen haastavia voivat olla vanhojen kaatopaikkojen suotovedet, suljetut kaivosalueet, sekä jäte- ja kierrätyskeskusten likaantuneet hulevedet.

– Suotovesiä muodostuu, kun sade- ja sulamisvedet kulkeutuvat jätemassojen läpi ja liuottavat mukaansa erilaisia haitta-aineita. Vedet kerätään yleensä hallitusti käsittelyä varten, Suhonen sanoo

Perinteisesti tällaisia vesiä voidaan johtaa kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle, mikäli niiden laatu ja vastaanottoehdot sen sallivat. Vaihtoehtona on käsitellä vedet niiden syntypaikalla.

– Nämä ovat usein vaikeasti käsiteltäviä vesiä. Monissa kunnissa on kasvavia paineita löytää niille tehokkaita ja kustannuksiltaan järkeviä puhdistusratkaisuja, Suhonen kertoo.

Biobrosin teknologia voidaan sijoittaa esimerkiksi merikonttiin tai erikseen rakennettuun puhdistuslaitokseen. Konttiratkaisu mahdollistaa laitteiston nopean käyttöönoton ja soveltamisen erilaisiin kohteisiin.

Erityisen kiinnostavaa on mahdollisuus hyödyntää puhdistettua vettä uudelleen.

– Sen sijaan, että vesi puhdistetaan vain pois johdettavaksi, sitä voidaan riittävän puhdistuksen jälkeen käyttää uudelleen esimerkiksi kenttien pesuun, pölynsidontaan tai muihin teollisuuden tarpeisiin.

Metallit voidaan erottaa vedestä

Biobrosin teknologian toimivuudesta on saatu näyttöjä Kajaanin Romu Oy:n metalli- ja elektroniikkaromun kierrätyslaitoksella.

Biobros toimitti laitokselle sähkökemialliseen saostukseen perustuvan hulevesien puhdistusjärjestelmän. Sen tehtävänä on poistaa kierrätysalueiden hulevesistä erityisesti metallipitoisia epäpuhtauksia ja muita haitta-aineita.

Käyttöönoton jälkeen tehdyissä analyyseissä käsitellyn veden haitta-ainepitoisuudet alittivat selvästi ympäristöluvassa asetetut raja-arvot.

– Kajaanin Romun kohde on ollut erinomainen esimerkki sähkökemiallisen puhdistuksen soveltuvuudesta vaativiin teollisiin hulevesiin, Suhonen toteaa.

Menetelmä soveltuu erityisesti metallipitoisten vesien käsittelyyn. Sähkökemiallisen prosessin avulla metallit voidaan erottaa vedestä ja kerätä hallittuun lietevirtaan.

Joissakin tapauksissa voidaan selvittää myös erotettujen metallien jatkohyödyntämisen mahdollisuuksia. Erityisesti elektroniikkaromusta liuenneita, harvinaisia maametalleja kannattaa jo kierrättää nykyistä tehokkaammin.

Datakeskukset nousevat vauhdilla

Suomeen suunnitellaan parhaillaan lukuisia suuria datakeskuksia. Niiden ympäristövaikutuksista keskusteltaessa huomio kiinnittyy usein sähkönkulutukseen, mutta datakeskusten vesienhallinta on jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle.

– Tuore esimerkki vesienhallinnan haasteista löytyy Googlen Muhoksen datakeskushankkeesta. Lupa- ja valvontavirasto on vaatinut hankkeesta vastaavalta yhtiöltä tarkempaa vesienhallintasuunnitelmaa, sillä alueen ojitus- ja maanrakennustöiden on arvioitu voivan aiheuttaa happamien ja metallipitoisten valumavesien muodostumista.

Viranomaisen mukaan jo tehdyissä tarkkailuissa on havaittu happamoitumiseen viittaavia muutoksia.

Suhosen mukaan tapaus nostaa esiin paljon laajemman kysymyksen siitä, miten jättimäisten datakeskushankkeiden ympäristövaikutuksiin varaudutaan jo suunnitteluvaiheessa.

– Suomeen houkutellaan miljardiluokan datakeskusinvestointeja, mutta samalla on kysyttävä, miten niiden vesienhallinta toteutetaan. Ei voi olla niin, että vesien puhdistamiseen liittyvät ratkaisut jäävät vasta myöhemmin selvitettäviksi ongelmiksi.

Laajoilla rakennusalueilla sade- ja sulamisvedet voivat kuljettaa mukanaan kiintoainetta ja maaperästä liuenneita metalleja.

Erityisesti happamia sulfaattimaita ja mustaliuskeita sisältävillä alueilla maanrakennustyöt voivat aiheuttaa merkittäviä vesistöriskejä.

Sähkökemiallinen puhdistusteknologia voisi tarjota yhden ratkaisun tällaisten metallipitoisten valumavesien käsittelyyn.

– Se voidaan yhdistää esimerkiksi veden keräilyyn, kiintoaineen erotukseen ja tarvittavaan pH-säätöön.

Teknologia ei kuitenkaan korvaa haitallisten valumavesien muodostumisen ehkäisyä eikä asianmukaista vesienhallinnan suunnittelua.

Jäähdytykseen voi kulua paljon vettä

Rakennusaikaiset hulevedet ovat vain yksi datakeskusten vesienhallinnan kysymyksistä. Toinen merkittävä haaste liittyy niiden toiminnan aikaiseen jäähdytykseen.

Maailman talousfoorumin verkkosivuilla marraskuussa 2026 julkaistun tutkimusesittelyn mukaan jo noin neljäsosa maailman datakeskuksista sijaitsee alueilla, joilla esiintyy veden niukkuutta vähintään yhtenä kuukautena vuodessa.

Palvelimien käyttämä sähköenergia muuttuu lähes kokonaan lämmöksi, joka on poistettava jäähdytysjärjestelmillä.

– Erityisesti haihduttavaan jäähdytykseen perustuvat ratkaisut voivat kuluttaa suuria määriä vettä. Suljetut nestejäähdytysjärjestelmät ja ilmajäähdytys voivat puolestaan vähentää vedenkulutusta merkittävästi, Suhonen huomauttaa.

Vesikiertoisissa haihdutusjäähdytysjärjestelmissä muodostuu myös poistovesiä, joihin voi kertyä suoloja, mineraaleja ja muita epäpuhtauksia. Näiden vesien puhdistaminen ja kierrättäminen takaisin prosessiin voisi vähentää tarvittavan uuden veden määrää.

– Meidän pitäisi siirtyä ajatteluun, jossa datakeskustenkin vesijalanjälki minimoidaan jo suunnitteluvaiheessa.

Tärkeä kysymys

Suhosella onkin mielessä kysymys, jonka merkityksen vahvistumiseksi on jo monia ennusmerkkejä ilmassa: Miksi käyttää jatkuvasti uutta vettä, jos olemassa olevaa vettä voidaan puhdistaa ja kierrättää uudelleen?

Suhonen näkee tässä yhteydessä ja ajassa uusia mahdollisuuksia yhtiön sovellusalueen sähkökemialliselle puhdistusteknologialle.

– Menetelmämme voi poistaa kiintoaineita, metalleja ja tiettyjä saostuvia yhdisteitä, kun taas liuenneiden suolojen poistamiseen tarvitaan yleensä täydentävää käsittelyä, kuten käänteisosmoosia.

Ratkaisun soveltuvuus riippuu jäähdytysjärjestelmän rakenteesta ja veden laadusta, ja se tulee varmistaa käytännön testeillä.

– Datakeskukset voivat olla Suomelle merkittävä investointimahdollisuus, mutta niiden ympäristökestävyys on osoitettava käytännössä. Meillä on Suomessa osaamista kehittää ratkaisuja, joilla myös datakeskusten vesienkäsittely voidaan toteuttaa vastuullisemmin.

Katse kohti suljettuja vesikiertoja

–  Näemme merkittäviä kasvumahdollisuuksia kuntien vesienhallinnan lisäksi teollisuudessa, kaivostoiminnassa, datakeskuksissa ja kansainvälisillä vesimarkkinoilla.

Yhä useampi teollisuusyritys tavoittelee suljettuja tai lähes suljettuja vesikiertoja, joissa prosessivettä puhdistetaan ja palautetaan takaisin tuotantoon. Näin voidaan vähentää sekä puhtaan veden kulutusta että ympäristöön johdettavan jäteveden määrää.

Yksi Biobrosin erityisen kiinnostavista kansainvälisistä markkina-alueista on Marokko, jossa veden niukkuus ja kasvava teollisuus lisäävät tarvetta uusille puhdistusratkaisuille.

– Marokossa on kärsitty pitkään vesipulasta. Siellä kiinnostus veden uudelleenkäyttöön ja teollisuuden suljettuihin vesikiertoihin on erittäin suurta, Suhonen kertoo.

Biobros on edistänyt Marokossa muun muassa kaatopaikkojen suotovesien sekä oliiviöljy- ja hiivateollisuuden jätevesien käsittelyyn liittyviä hankkeita.

Tavoitteena on yhdistää tehokas jäteveden puhdistus ja veden uudelleenkäyttö siten, että aiemmin ongelmallisena pidetystä jätevedestä voidaan saada arvokas vesiresurssi.

Yhtiön kehittämä teknologia on patenttisuojattu Euroopassa, ja tavoitteena on vahvistaa patenttisuojaa myös muilla kansainvälisillä markkinoilla, kuten Pohjois-Amerikassa.

Tulevaisuudessa myös vetyä

Biobros kehittää teknologiaansa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian hyödyntämisen näkökulmasta.

Sähkökemiallisen vedenpuhdistuksen etuna on, että prosessi toimii myös tuuli- ja sähköenergialla ja tarvittava sähkö voidaan toteuttaa uusiutuvilla energialähteillä, Anssi Suhonen sanoo.

Lisäksi prosessissa muodostuu vetyä sivutuotteena.

– Sähkökemiallisen saostuksen yhteydessä syntyy myös vetyä. Tulevaisuudessa on kiinnostavaa selvittää, kuinka vety otetaan talteen ja hyödynnetään energiantuotannossa, Suhonen kertoo.

Yksi tulevaisuuden kehityssuunta voi olla aurinkosähköä, energiavarastointia ja sähkökemiallista vedenpuhdistusta yhdistävä konttilaitos. Vedyn mahdollinen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin vielä teknistä kehitystä ja teknistaloudellisia laskelmia.

Suhosen mukaan tärkeintä on nähdä jätevesi uudella tavalla.

– Vesi ei ole pelkästään puhdistettava ongelma, vaan oikein käsiteltynä arvokas resurssi, jota voidaan hyödyntää yhä uudelleen. Tämä ajattelutapa tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä suomalaisille kunnille että koko maailman vesihuollolle.

Taisto Kauppinen avaa ovia

Biobrosin liiketoiminnan ja yhteistyöverkostojen kehittämisessä on ollut mukana myös yhtiön edustajana toimiva Taisto Kauppinen, joka on aktiivisesti avannut uusia asiakaskontakteja ja yhteistyömahdollisuuksia erityisesti kuntasektorilla.

Yksi Taisto Kauppisen tekemistä kiinnostavista avauksista liittyy Mikkelin kunnallisen jätevedenpuhdistuksen kehittämiseen, Biobros Oy:n toimitusjohtaja Anssi Suhonen kertoo.

Tavoitteena on selvittää, voitaisiinko Biobrosin sähkökemiallisella teknologialla korvata perinteistä kemiallista saostusta ja vähentää merkittävästi jätevedenpuhdistuksessa käytettävien saostuskemikaalien määrää.

– Kauppinen on lisäksi rakentanut yhteyksiä potentiaalisiin kotimaisiin sopimusvalmistajiin, Suhonen sanoo.

– Näiden yhteistyömahdollisuuksien avulla Biobros pyrkii vahvistamaan laitteistojensa valmistusvalmiutta ja luomaan edellytyksiä liiketoiminnan kasvattamiselle sekä Suomessa että kansainvälisillä markkinoilla.

Juttua muokattu 15.11. kello 20.27, muutettu otsikoita.

Lue myös:

Maria Sorvisto: ”Näitä investointeja ei tule vaikeuttaa sääntelyä kiristämällä”

Seutukaupungeilla on yhteiset toiveet siitä, mitä seuraavan hallituksen tulisi nähdä.