Uutiset
Jayla Tammiharju kertoo onnellisuuden kautta menestystarinaa rakentavista kunnista
Meillä on ollut visio, miten hyödynnämme ja tuomme esiin paikallisia erityispiirteitä, sanoo Onnellisuusrahaston raadin asiantuntijajäsen.
– Kunnat ovat onnellisuuden rakentajia, Jayla Tammiharju sanoo.
Tästä Tammiharju mielellään kertoo myös Kuntalehden onnellisuuskirjoituksissaan.
Hänellä on oiva lähtökohta onnellisuusasioihin Kuntarahoituksen Onnellisuusrahaston raadin asiantuntijajäsenenä.
Onnellisuusrahasto tukee paikallisia, rohkeita ja vaikuttavia hankkeita vuosittain vähintään 100 000 eurolla. Ja hyvästä syystä näin, Tammiharju vakuuttaa.
– Kunnilla on paljon valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin asukaskeskeisesti.
Katse koulutuksessa
Aluejohtamisen kysymyksiin keskittynyt hallintotieteiden maisteri pohtii kunnan roolin asukkaiden yhteisöllisen onnellisuuden rakentajana vain kasvaneen viime vuosina.
Hyvinvointialueuudistuksen seurauksena katse on kiinnittynyt entistä enemmän erityisesti luovuutta vaativiin mahdollisuuksiin.
– Just niihin onnellisuuden rakentamispilareihin, elinvoimaan ja koulutukseen.
Kuntien arki ei näyttäydy pelkästään mahdollisuuksien leikkinä.
Silti tavoitteiden olisi oltava selkeitä sopeuduttaessa erilaisiin lainalaisuuksiin.
– Olisi oltava kasvavissa määrin visionäärisyyttä, jotta sopivissa määrin keskitytään perusasioihin, vastataan haasteisiin ja luodaan uusia mahdollisuuksia.
Sisukkuuden varassa
Raha mahdollistaa, ja se myös asettaa tiiviin viitekehyksen sille, mitä kunnat voivat tehdä. Kuntatalouden näkymät ovat nyt heikommat kuin jokin aika sitten.
Myös erilaisia reunaehtoja on hyvä tarkastella eri näkökulmista ja luoda uusia polkuja sinne, missä niille on kasvavaa tilausta.
– Suomalaisessa yhteiskunnassa keskustellaan ulkoisista uhista ja keskustelua voitaisiin siirtää enemmän sisäisiin mahdollisuuksiin.
Suomea on rakennettu koulutuksen, sivistyksen, ahkeruuden ja sisukkuuden varassa.
Kunnat ovat olennainen osa tätä kokonaisuutta.
– Lähidemokratiakin liittyy upeaan menestystarinaan. Meillä on ollut visio, miten hyödynnämme ja tuomme esiin paikallisia erityispiirteitä.
Kun puhutaan liian painottuneesti ulkoisista uhista ja ehdoista, niin vaarana on, että tällainen puhe jyrää jotain tärkeää ja olennaista.
– Se ei ole missään tapauksessa hyvä tai toivottava asia.
Johtaminen kuntoon
Tässä ajassa ei ole helppoa säilyttää positiivisuutta, kun on kovia taloudellisia haasteita ja maailmanpolitiikkaa leimaa epävakaus.
Arvokkaan itsehallinnon kautta toimivilla kunnilla on joka tapauksessa paljon annettavaa.
– Onnellisuuden edistäminen voisi olla kaiken päätöksen keskiössä.
Tällainen määrätietoinen päätöksenteko ei synny itsestään.
– Se vaatii johtajuutta, mutta en myöskään usko, että mikään kunta haluaa tietoisesti tehdä päätöksiä, jotka eivät edistä asukkaiden hyvää.
Monipaikkaiset tarinat
Jayla Tammiharju aloitti hiljattain työn vaikuttamisen ja kansainvälisten asioiden asiantuntijana Suomen Partiossa.
Tätä ennen hän on toiminut muun muassa EU-hankkeiden projektisuunnittelijana Pirkanmaan liitolla ja demokratian edistämisen ja kansainvälisten asioiden parissa Päijät-Hämeen liitolla, josta hän onkin kotoisin.
Helsingissä asuva Tammiharju kertoo viettävänsä paljon aikaa vapaa-ajalla Kainuussa ja tuntee muutenkin läheiseksi monet paikat, alueet ja kulttuuriset identiteetit, sillä isovanhempiensa ja -tätinsä kanssa läheisen Tammiharjun sukujuuret tulevat eri puolilta ympäri Suomea ja isän puolelta Ranskasta.
– Olen kasvanut monipaikkaisten tarinoiden keskellä.
Tammiharju onkin ilahtunut Kuntarahoituksen Onnellisuusrahaston raadin asiantuntijajäsenenä, miten vahvasti eri puolilta Suomea on otettu kiinni rahaston ideasta ja mahdollisuuksista.
– Olen huomannut, että oikeasti halutaan tehdä töitä kuntalaisten onnellisuuden eteen eri kokoisissa kunnissa ympäri Suomea.
Ja kentältä kuuluu, että halutaan rakentaa yhteisöllistä onnellisuutta, yhteistä onnea. Vastakkainasettelu voi saada julkisuudessa paljon palstatilaa, mutta oikeasti ollaan valmiita tekemään paljon hyvää yhteisten asioiden hyväksi, Tammiharju näkee.
Ensimmäiset kaverit
Onnellisuusrahaston historian ensimmäinen avustuksen saaja oli Kouvolan kaupunki, jolle myönnettiin 100 000 euroa.
Kuntarahoitus Oyj tiedotti, että Kouvolan hankkeessa ilahdutti tapa, joka huomioi yleisön erilaiset tarpeet siirrettävän esiintymislavan avulla.
Onnellisuusrahasto ei ole pelkästään kuntien iloksi.
Avustusta voivat hakea kuntien lisäksi kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät sekä näiden määräysvallassa olevat yhteisöt.
– Kannustamme, että ideoita kehitetään ja toteutetaan osallisuuden kautta.
Tammiharjun mukaan hankkeiden kehittäminen, koko prosessi, voi olla jo itsessään osallisiaan vahvistavaa.
– Tämä voi auttaa miettimään yhteisiä mahdollisuuksia.
Kunnassa on ihmisen onnellisuuden kannalta peruspalikat kohdillaan, Tammiharju pohtii.
Kunnassa käydään esimerkiksi eskarissa ja koulussa.
– Jos lähdetään ihan siitä, että kuntien järjestämissä palveluissa voidaan löytää esimerkiksi ne ensimmäiset omat kaverit, joiden luo uskaltaa kävellä koulun jälkeen turvallisilla kaduilla – siinähän on jo hyvä onnellisuuden alku.
– Onnellisuusrahasto on nimenomaisesti tuomassa esiin sitä, mikä on jo olemassa ja mitä voimme vahvistaa myös innovatiivisin ottein kunnissa, Tammiharju linjaa.
Lue myös:
