Joukkoliikenteen matkustajamäärät kovassa kasvussa Turussa – ”Meillä on edessämme kalustovalinta”

Kuvat Lennart Holmberg

Turku teki viime toukokuussa raitiotien toteuttamispäätöksen tilanteessa, jossa joukkoliikenteen kulkutapaosuus on kaupungissa jo valmiiksi kovassa kasvussa.

Turun joukkoliikennejohtaja Jari Paasikivi kertoo, että Turun seudun joukkoliikenteen Fölin matkustajamäärät kasvoivat alkuvuonna noin 9,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Siitä on kiittäminen Fölin viime vuoden heinäkuussa tekemää runkolinjauudistusta. Suurimmaksi muutokseksi Fölin historiassa mainittu uudistus kasvatti Föli-liikenteen määrää Turun seudulla noin 20 prosenttia, joten matkustajamäärien kasvu oli odotettua.

Paasikivi toteaa, että ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella runkolinjauudistus on ollut onnistunut.

– Uudistus on vastannut siihen, mitä me sillä haimme. Saimme selkiytettyä linjastorakennettamme. Tavoitteena oli palvelutason parantaminen eli tasapuolistaminen. Se, että joukkoliikenne olisi Turun seudulla aito vaihtoehto kaikkina vuorokaudenaikoina eikä vain työmatkaliikenteen piikkivuorojen aikaan, Paasikivi muotoilee.

Runkolinjauudistus oli Turun sisäisen linja-autoliikenteen perusteellinen uudelleenjärjestely, jossa linjanumerot ja -reitit muuttuivat ja pysäkki-infraa päivitettiin.

Uuden linjaston tukirankoina toimivat runkolinjat, linjat 1–10. Niiden liikennöintiväli on ajoittain niin tiheä, että pysäkille voi mennä sen suuremmin kelloa tai aikataulua vilkuilematta.

Järjestelmän uutuus on kehärunkolinja 10, jonka reitti kulkee kehämäisesti kaupungin ympäri. Paasikiven mukaan kehärunkolinja on luonut kaupungin sisälle nopeita uusia poikittaisia yhteyksiä. Se synnyttää paljon uusia matkavaihtoehtoja, koska kehärunkolinjalla voi siirtyä poikittain kaupunginosasta toiseen kulkematta keskustan kautta tai kulkea yhden runkolinjan reitiltä toiselle ja tehdä vaihdon.

Paasikivi arvelee, että matkustajamäärien kasvu jatkuu, kun matkustajat oppivat ajan myötä liikkumaan runkolinjaston sisällä paremmin uusia yhteyksiä hyödyntäen ja vaihtoja tehden.

– Asiakkaat eivät ole vielä varmaan oppineet kaikkia meidän vuoroja ja sitä, että Fölin vaihtoja voisi tehdä nyt muuallakin kuin vain Turun keskustassa Kauppatorilla, Paasikivi sanoo.

Vastuut tarkentuvat

Myönteisen ratikkapäätöksen myötä Turun joukkoliikenteessä alkaa seitsemän vuoden ylimenokausi, sillä toteutusaikataulun mukaan liikennöinti ratikalla alkaa vuonna 2033. Varsinainen rakentamisvaihe on vuosina 2028–2032.

Vetovastuu toteutuksesta on Turun Raitiotieallianssilla. Paasikivi ei osaa vielä kertoa, millaiseksi muotoutuu Fölin rooli ylimenokauden aikana.

– Lähtökohta on, että raitiotie on osa seudullista joukkoliikennejärjestelmää, jolla on kytkös Föliin. Raitiotietä koskeva päätöksenteko on kuitenkin vielä kesken. Meillä on nyt toteuttamispäätös, mutta kaikki ei ole vielä selvää sen suhteen, mikä on lopullinen rakentamisvaiheen roolitus. Tästä vasta alkaa vastuiden tarkennus, Paasikivi kuvailee.

Paasikiven mukaan Föli osallistuu varmasti kahdella eri tavalla. Se on ensinnäkin mukana tukemassa valmistautumista raitiotien tulevaan operointiin. Siinä on keskeisiä osa-alueita, kuten matkalippukokonaisuus, joiden valmistelussa Fölin rooli on oleellinen. Toisekseen raitiotie tulee Paasikiven mukaan luonnollisesti vaikuttamaan Fölin tulevaan linja-autolinjastoon ja sen kilpailutusten sisältöön.

– Ja raitiotien rakentamisvaihe totta kai vaikuttaa siihen, miten me vuorojamme ajamme, Paasikivi muistuttaa.

Tampereen kokemuksista tiedetään, että kaupungin muuttuessa ratikkatyömaaksi sen normaali elämänrytmi menee pahasti sekaisin. Paasikiven mukaan raitiotien rakentamisvaiheen vaikutuksia Fölin linja-autoliikenteeseen ei pääse pakoon, mutta se on vain elämää.

– Kaupunkiympäristö muuttuu koko ajan. Jos pääkatuja on poissa pelissä, niin totta kai se vaikuttaa meidän linja-autoliikenteeseemme, mutta en minä ala heittää pyyhettä kehään jo etukäteen. Me valmistaudumme siihen omassa suunnittelussamme. Kyllä me tästä selviämme, Paasikivi vakuuttaa.

Kalustohankinta harkinnassa

Föli reagoi kasvaneisiin matkustajamääriin jo touko–kesäkuun vaihteessa tuomalla liikenteeseen kokeiluun neljä sähköistä nivelbussia.

Matkustajamäärien odotetaan Turussa kuitenkin kasvavan seuraavat seitsemän vuottakin. Selvitäänkö siitä nykyisellä kapasiteetilla vai täytyykö Fölin tehdä uusia kalustoinvestointeja ennen kuin raitiotie tulee helpottamaan matkustajapainetta?

Paasikiven mukaan se on asia, joka on Fölin suunnitteluosaston pöydällä.

– Minulla ei ole kysymykseen valmista vastausta, mutta matkustajamäärien kasvu haastaa meidät. Meidän on mietittävä, milloin meidän on tihennettävä vuorokiertoa ja milloin on järkevää kasvattaa kalustokokoa.

Tehty neljän nivelbussin hankinta on Paasikiven mukaan kokeilu, jossa Föli kerää nivelbusseista kokemuksia Turun oloissa. Pilotissa ovat mukana Turun Kaupunkiliikenne yhdellä ja Nobina kolmella nivelbussilla.

– Me pilotoimme nivelbussit, että miten ne soveltuvat meidän ympäristöömme, meidän kaduillemme ja meidän talveemme, ettemme olisi vain konsulttiselvitysten varassa. Meillä on edessämme kalustovalinta, jossa telibusseja mahdollisesti korvataan nivelbusseilla.

Jos kalustovaihdos realisoituu, milloin nivelbusseihin siirtyminen alkaa?

– Uuteen kalustoon siirtymistä yleensä rytmittää liikennöintisopimustemme kesto. Meillä on useampi sopimus katkolla 2030-luvun vaihteessa. Ehdimme kokeilla nivelbusseja käytössä parin vuoden ajan ennen kuin ne alkavat päättyä, Paasikivi selventää.

Mikäli nivelbussit osoittautuvat toimivaksi ratkaisuksi, niitä voidaan Paasikiven mukaan alkaa hankkia jo ennen kuin raitiotien liikennöinti alkaa vuonna 2033.

Suunta tulevaisuuteen

Paasikivi ei usko, että Turun raitiotie söisi kumipyöräliikennöitsijöiltä leivän Varsinais-Suomessa.

Hän toppuuttelee, että Turulla on vasta päätös yhdestä raitiotielinjasta. Olkoonkin, että Varissuolta Kupittaan ja Kauppatorin kautta Pernoon kulkeva linja 3 on kaupungin vahvin bussilinja, jonka raitiotie jatkossa korvaa.

– Muilta osin meidän joukkoliikennejärjestelmässämme kuljetaan edelleen linja-autoilla. Jos joukkoliikenteen kulkutapaosuus ratikan avustamana entisestään kasvaa, niin muutos ei välttämättä ole linja-autoliikenteen kannalta radikaali. Tampereellakin joukkoliikenteen kulkutapaosuudet nousivat ratikan myötä todella merkittävästi, Paasikivi huomauttaa.

Paasikiven oma näkemys on, että Turku välttämättä tarvitsi suurikapasiteettisen joukkoliikenneratkaisun, ratikan tai superbussin. Se, että olisi jatkettu eteenpäin nykyisillä bussirakenteilla, ei ollut vaihtoehto.

Valinta oli raitiotie.

– Mielestäni tärkeintä on se, että Turku päätti suunnasta. Nyt meillä on raitiotiepäätös kulmakivenä, joka antaa suuntaviivat sekä kaupungin joukkoliikenteen kehittämiseen että Turun koko kaupunkikehitykseen. Päätös määrittää kaupungin koko tulevaisuuden suunnan, Paasikivi tiivistää.