Uutiset
Julkiset palvelut auttavat luomaan talouskasvua
KT vaatii hallitusohjelmaan normien purkua ja nuorten työllisyyden edistämistä.
Tulevalla hallituskaudella on olennaista turvata kansalaisille tärkeät palvelut ja vahvistaa julkista taloutta.
Näin arvioi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, joka on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa.
Lisäksi KT tiedottaa, että kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävien ja rahoituksen on oltava tasapainossa, työvoiman saatavuus on varmistettava ja sääntelyä on kevennettävä.
– Suomen julkinen talous ei kestä ilman uudistuksia. Tarvitsemme päätöksiä, jotka vahvistavat työllisyyttä, parantavat tuottavuutta ja takaavat kansalaisille tärkeät julkiset palvelut, KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas sanoo.
KT:n mukaan pelkät säästötoimet eivät riitä korjaamaan julkisen talouden alijäämää. Tarvitaan myös panostuksia tuottavuuden parantamiseen ja työelämän kehittämiseen.
Työpaikat tarvitsevat tukea tekoälyn hyödyntämisessä ja työ- ja toimintatapojen uudistamisessa.
– Tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä, jotta voimme turvata palvelut myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää määrätietoista työelämän uudistamista ja uusien teknologioiden hyödyntämistä, Nybondas-Kangas sanoo.
Ylikireää sääntelyä
KT:n mukaan julkisen alan ylikireää sääntelyä on purettava, jotta palvelut voidaan järjestää nykyistä tuottavammin.
Esimerkiksi viranhaltijalaki ei enää vastaa työelämän tarpeita. Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstöstä enää alle joka neljäs toimii virassa.
- Viranhaltijalain vaatimukset aiheuttavat hallinnollista taakkaa ja epätasa-arvoa suhteessa työsuhteessa oleviin. Myös kelpoisuusvaatimuksia ja henkilöstömitoituksia tulee tarkastella kriittisesti, jotta työnjakoa ja palveluprosesseja voidaan uudistaa, Henrika Nybondas-Kangas kertoo.
Yksi esimerkki liian tiukoista kelpoisuusvaatimuksista löytyy varhaiskasvatuksesta, jossa kahden kolmesta työntekijästä pitää olla vuodesta 2030 alkaen korkeakoulutettuja, KT tiedottaa.
Työvoiman saatavuus on turvattava
Kunta- ja hyvinvointialaa uhkaa osaajapula, kun henkilöstöä eläköityy ja palveluntarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä.
Lähes kolmannes kunta-alan ja yli neljännes hyvinvointialueiden henkilöstöstä jää Kevan ennusteen mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle.
KT esittää ratkaisuksi toimia, joilla helpotetaan työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa, sujuvoitetaan koulutuspolkuja ja vahvistetaan jatkuvaa oppimista työuran aikana.
– Osaavan henkilöstön saatavuus on julkisten palvelujen kohtalonkysymys. Tarvitsemme erilaisia väyliä, joiden avulla säädeltyihin ammatteihin pystyy pätevöitymään. Työelämä muuttuu, ja esimerkiksi aikuisopiskelun tukemiseen tarvitaan uusia ratkaisuja, sanoo neuvottelujohtaja Anna Kukka.
KT korostaa myös nuorten asemaa. Työnantajajärjestö esittää kansallista ohjelmaa, jonka tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja helpottaa nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään.
Keinoja ovat muun muassa harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen lisääminen sekä yhteistyön tiivistäminen koulutuksen järjestäjien ja työnantajien välillä.
– Jokaisen suomalaisen nuoren työpanos on arvokas. Työ luo elämään merkitystä ja taloudellista vakautta, mikä helpottaa esimerkiksi perheenperustamista, Henrika Nybondas-Kangas lisää tiedotteen mukaan
Julkisen talouden näkökulmasta keskeistä on, että kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus vastaa niille säädettyjä tehtäviä. Rahoitusmallien on oltava ennakoitavia ja oikeudenmukaisia.
– Kuntien ahdinkoa lisäsi viime vuonna toteutettu TE-uudistus, joka osui heikkoon suhdanteeseen, sanoo KT:n tutkimusjohtaja Mika Juutinen.
Valtion kompensaatio ei ole korvannut uudistuksen kustannuksia, vaan kuntiin on syntynyt 300–400 miljoonan rahoitusvaje. Kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden niin sanotuista sakkomaksuista tulisi keventää.
Eläkejärjestelmässä KT korostaa vakautta. Järjestelmä on hyvässä kunnossa edellisen uudistuksen jälkeen, eikä sitä saa vaarantaa lyhytnäköisillä ratkaisuilla. Kunta- ja hyvinvointialan työnantajien yksityistä sektoria korkeampaa eläkemaksua tulisi kuitenkin alentaa.
– Tulevien sukupolvien eläkkeiden turvaaminen vaatii työllisyysasteen nostoa ja työurien pidentämistä, Juutinen sanoo.
Lue myös:
