Jyri Arponen: Länsirata-keskustelu on mennyt ihan politikoinniksi

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen arvostelee Länsirata-hankkeesta käytyä julkista keskustelua todella kapeakatseiseksi.

Arposen mielestä alun perin Turun tunnin junana tunnetun hankkeen kustannuksella politikoidaan, kun se halutaan leimata vain turkulaisen pääministerin Petteri Orpon (kok.) kotiinpäin vedoksi. Länsirata on Varsinais-Suomen pitkäaikainen kärkihanke, jota veivät eteenpäin jo Juha Sipilän (kesk.) ja Sanna Marinin (sd) hallitukset.

– Länsiradasta puhutaan koko ajan liian pienesti, ja keskustelussa on paljon politikointia mukana. Tämä ei ole mikään pelkkä Turun hanke. Länsirata on koko Suomen kansallinen hanke, Arponen puhisee.

Tukee maan huoltovarmuutta

Arponen huomauttaa, että Helsingin ja Turun välinen nopea junayhteys kytkisi Suomen tiukemmin Tukholmaan ja läntiseen Eurooppaan. Se parantaisi Suomen saavutettavuutta ja tukisi maan huoltovarmuutta. Itämeren kiristynyt turvallisuustilanne korostaa uusien kuljetusreittien ja logististen yhteyksien merkitystä.

EU:n visioissa on Euroopan pääkaupunkien väliset suurnopeusjunayhteydet. Länsirata olisi osa Nordic Capitals Railway -linkkiä Oslon, Tukholman, Helsingin ja myöhemmin Kööpenhaminan välillä.

– Me Varsinais-Suomen liitossa juuri äsken kävimme Euroopan komission edustajien kanssa asiasta keskustelua, koska länsirata on osa Euroopan laajuista TEN-T-liikenneverkkoa ja Scandria-liikennekäytävää, joka kulkee Adrianmereltä Skandinaviaan asti. Tämä on EU-hanke. EU on rahoittanut hankkeen suunnittelua ja tulee rahoittamaan myös itse investointia, Arponen kertoo.

Rakentamiseen sitoutunut hallitus

EU maksoi Espoo–Salo-oikoradan ja Salo–Turku-kaksoisraiteen suunnittelusta 37,5 miljoonaa euroa eli tasan puolet.

Orpon hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut käynnistämään länsiradan rakentamisen tällä hallituskaudella.

Sitä on kuitenkin toistuvasti riepoteltu julkisuudessa hankkeena, jota ei kannattaisi toteuttaa. Hankkeen kyseenalaistaminen alkoi tammikuussa 2023, jolloin valtiovarainministeriö tuli ratahankeselvityksessään siihen tulokseen, ettei Tunnin juna ole taloudellisesti järkevä investointi.

Silloinen valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.), hänkin varsinaissuomalainen, ilmoitti pian perään viime eduskuntavaalien alla kannattavansa hankkeen jäädyttämistä.

Arposen mukaan Saarikon silloinen irtiotto varsinaissuomalaisten poliitikkojen yhteisrintamasta oli sekin politiikkaa.

– Saarikko oli itse keskeisiä henkilöitä käynnistämässä hanketta. Keskustelin hänen kanssaan länsiradasta, kun aloitin maakuntajohtajana syksyllä 2024. Hän myönsi, että esittämäni argumentit hankkeen puolesta ovat tosi vahvat, Arponen sanoo.

Kolmen miljardin rata

Viime aikoina hankkeen kritisointi on henkilöitynyt liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteeseen (ps). Tällä viikolla Ranteen tulkittiin lausuneen, ettei Orpon hallitus toteuta länsirataa. Hallituskumppaneiden tyrmättyä lausunnon Ranne veti sanojaan takaisin ja vakuutti, että hallitus on edelleen sitoutunut länsiradan rakentamiseen.

Arponen toivoo, että ministeri asettelisi sanansa länsiradasta tarkemmin.

– Ministeri Ranteella on tapana vähän heitellä asioita julkisuudessa puolihuolimattomasti. Hänhän ei itse kannata länsirataa, Arponen toteaa.

Länsiradan ensimmäisen rakentamisvaiheen kustannusarvio on 1,3 miljardia ja koko hankkeen noin kolme miljardia.

Kaikki eivät nähneet saatavia hyötyjä sen arvoisiksi. Helsingin kaupunki oli mukana vielä hankkeen suunnitteluvaiheessa, mutta jäi pois rakentamisvaiheesta. Kirkkonummella kunnanvaltuusto hylkäsi länsiradan osakassopimuksen ja päätti sekin jäädä hankkeesta sivuun.

Arponen uskoo, että länsirata avaa radanvarren kunnille upeat mahdollisuudet kehittyä.

– Olen sitä mieltä, että Kirkkonummi on kymmenen vuoden päästä nyreissään, että ei lähtenyt tähän mukaan. Pidän myös käsittämättömänä, että Helsinki jäi pois.

Arposen mielestä Länsirata-hankkeessa on tehty yksi iso virhe. Se oli hankkeen nimeäminen alun perin Turun tunnin junaksi, vaikka uusi rata lyhentää Helsingin ja Turun välistä junamatkaa vain noin 45 minuutilla 78 minuuttiin. Kun media tajusi, että tunnin juna ei ole tasan tarkkaan tunnin juna, hanke naurunalaistettiin.

– Siitä onkin sitten hauskuutta riittänyt, Arponen naurahtaa happamasti.

Juttua muokattu 18.4. kello 14.29, lisätty Jyri Arposen kuva.

Lue myös:

Kohuista huolimatta Länsirata kulkee eteenpäin – ”Mediapeli saa jälleen uskomattomia piirteitä”