Kangasniemen autiotalomessut onnistuivat mainiosti – Kauppojakin syntyi useita

Eteläsavolaisen Kangasniemen kunnan autiotalotapahtuma oli menestys.

Kunta kehitteli hankkeen, jossa yksityiset kiinteistönomistajat saattoivat tarjota autioiksi jääneitä kiinteistöjään myyntiin tai vuokrattavaksi. Kaikkiaan 19 mukana olleesta kiinteistöstä on nyt myyty viisi, vuokrattu kaksi ja kahdesta käydään jatkoneuvotteluja.

Kunnan elinvoimakoordinaattori Teija Skyttä on tyytyväinen.

–Tapahtuma meni hyvin, peräti erinomaisesti. Koko hanke oli pitkän suunnittelun ja valmistelun tulos, mutta huomio, näkyvyys ja vastaanotto yllättivät kaikki.

Skyttä korostaa, että kunnan liikkeelle laittaman hankkeen perusajatus oli vahvistaa kunnan elinvoimaa.

–Tässäkin hanke on onnistunut. Kuntaan on tulossa uusia asukkaita ja kausiasukkaita.

Tyytyväisiä ovat olleet myös yksityiset kiinteistönomistajat, jotka pääsivät tarjoamaan käyttämättä jääneitä ja tyhjillään olevia kiinteistöjään. Kunta järjesti mahdollisuuden ja yksityiset esittelivät itse myytäviä ja vuokrattavia kohteitaan.

Kesä-heinäkuun vaihteessa Kangasniemellä avoimessa esittelyssä oli 19 maaseudun autioitunutta kiinteistöä. Halukkaat saattoivat vierailla kohteissa ja tapahtumassa mukana olleiden kyläyhdistysten tilaisuuksissa. Talovaihtoehtoja oli laidasta laitaan, vanhoja ja uudempia, harmaasta hirsimökistä kartanomaiseen maatilaan. Mukana oli yksi rukoushuonekin.

Jo ennakkoon tapahtuman verkkosivuilla kohteita klikkasi tuhansia kiinnostuneita. Tapahtuma-aikana taloihin tutustui kunnan mukaan noin 2000 vierasta. Väkeä tuli Kangasniemen maaseudulle eri puolilta maata.

 Maalle haluava ja myyjä eivät kohtaa

 Skyttä sanoo, että tällaista näkyvyyttä ja vastaanottoa ei osannut ennakoida. Autiotalomessuina markkinoitu tapahtuma kiinnosti mediaa poikkeuksellisen paljon. Maaseudun autiotalojen tukevaisuutta pohtineessa tapahtuman avausseminaarissa mukana oli myös ympäristöministeriö.

Autiotalojen ongelma on se, että maalle muutosta kiinnostuneet ja kiinteistönomistajat eivät kohtaa. Maaseudulla on paljon tyhjiä kiinteistöjä ja samaan aikaan kaupungeissa sellaisia, jotka haluavat muuttaa maalle.

–Asia sinänsä ei ole uusi, mutta me vain lähdimme rohkeasti puhumaan tästä ongelmasta. Tapahtuman järjestäminen oli uusi konsepti ja luonteeltaan ensimmäinen laatuaan, ja nyt meiltä on jo kyselty järjestämisneuvoja. Monessa kunnassa näyttää olevan tarvetta tämän suuntaiseen hankkeeseen, sanoo Skyttä.

Isoja investointeja ei tapahtuma vaatinut. Koko budjetti liikkui 95 000 euron tienoilla. Pääosa rahoituksesta tuli EU:n maaseuturahoituksesta. Kunnan oma rahoitusosuus oli varsin pieni.

Projektihenkilöstöä oli kaksi. Kunnan omasta väestä tapahtuma työllisti ennen muuta elinvoimakoordinaattoria. Yksityiset kiinteistönomistajat sopivat kiinteistökaupoista itse.

 Aluetalousvaikutus selvitetään

 Tapahtuman taloudellista kokonaisvaikutusta ei vielä ole arvioitu.

–Se kyllä tehdään. On tosi mielenkiintoista nähdä, millainen talousvaikutus koko alueelle hankkeesta on ollut ja on jatkossa.

Skyttä tuumii, että nyt kun hanke on pienessä kunnassa koeponnistettu, samaa voisi kokeilla laajemmassa mitassa, esimerkiksi maakuntatasolla tai koko Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Kangasniemen kokemukset tapahtumasta ovat niin positiivisia, että Skytän mukaan kunta voi hyvinkin järjestää tapahtuman joskus vielä uudelleen. Kunta on laskenut, että sen alueella on noin 150 tyhjillään olevaa haja-asutusalueen kiinteistöä. Kunta on merkinnyt autiotalojen messut tavaramerkiksi.

-Autiotalot on koettu ongelmaksi. Ne pitäisi nähdä voimavarana. Tässähän käsissä oikeastaan aarre, tuumii Skyttä.

Kangasniemen tapahtumasta on lisää hankkeen kotisivuilla. Yuotube-kanavalla on tallenne kunnan ja ympäristöministeriön autiotaloseminaarista.