Uutiset
Kaupungin- ja kunnanjohtajien palkat nousivat – palkoissa on isoja eroja
Tuorein kaupungin- ja kunnanjohtajien palkkatilasto kertoo, että kaupungin- ja kunnanjohtajat tienasivat viime vuonna keskimäärin reilut 9 500 euroa kuukaudessa.
Kaupungin- ja kunnanjohtajien keskimääräinen kokonaisansio oli viime vuonna 9 541 euroa kuukaudessa.
Palkoissa on kuitenkin isoja eroja. Yleensä palkka on sitä suurempi, mitä suuremmasta kunnasta on kyse, selviää Kunta- ja hyvinvointialojen KT:n tuoreista tilastoista.
Alle 2 000 asukkaan kunnissa keskiarvo on reilut 7 600 euroa kuukaudessa, kun taas yli 50 000 asukkaan kaupungissa keskiarvo on yli 15 200 euroa kuukaudessa.
Tilastojen tietolähteenä on käytetty Tilastokeskuksen kunnista ja kuntayhtymistä keräämiä palkkatietoja lokakuulta 2025.
Palkat ovat nousseet, sillä vuoden 2024 tilastoissa kokonaisansioiden keskiarvo on 9 027 euroa.
Palkan lisäksi joukko muita etuja
Tuoreimmat eurolukemat kertovat kunnanjohtajien palkoista keskimääräisiä lukuja. Yksittäisten kuntien kunnanjohtajien palkkoja tilastoista ei selviä, vaikka tiedot ovat julkisia.
Julkisuudessa on kuitenkin kerrottu, että suurimmista kaupungeista Helsingin kaupungin pormestari Daniel Sazonovin palkka on reilut 16 000, Tampereen pormestarin Ilmari Nurmisen vajaat 15 700 ja Turun pormestari Piia Elon vajaat 14 000 euroa kuukaudessa.
Ilta-Sanomat kaivoi summat esille alkuvuonna.
Pormestarit saavat kuukausipalkkansa päälle vaihtelevasti esimerkiksi kokouspalkkioita sekä puhelin- ja liikuntaetuja.
Espoon kaupunginjohtaja saa kuukausipalkkaa noin 16 000 euroa.
Näitä pienemmissä kaupungeissa palkat ovat pienempiä. Esimerkiksi Mikkelissä Janne Kinnusen kuukausipalkka on noin 14 000 euroa, jossa on mukana autoetu. Tieto on puolentoista vuoden takaa.
Pienissä kunnissa palkkapussit ovat ohuempia. Esimerkiksi Ruovedellä kunnanjohtaja Toni Leppäsen kokonaispalkka on reilut 8 500 euroa kuukaudessa. Tieto on viime vuodelta.
Ylen parin vuoden takaisessa selvityksessä kävi ilmi, että pienin palkka on Kärkölän pormestarilla Markku Koskisella, reilut 3 000 euroa kuukaudessa. Koskinen kertoi tuolloin Ylelle ehdottaneensa itse summan suuruusluokkaa, joka ei saisi olla ihan nollatasoa.
Pienellä palkalla on selityksensä. Koskinen kuuluu puunjalostusyhtiö Koskisen omistajiin ja saa miljoonaluokan pääomatuloja.
Palkan on motivoitava
Mikko Löfbacka toimii Ulvilan kaupunginjohtaja sekä kuntajohtajien varapuheenjohtajana.
Mikko, mikä on kaupunginjohtajalle riittävä palkka?
Kysymys herättää naurunpurskauksen mutta pikaisen harkinnan jälkeen tulee myös vastaus.
– Riittävä palkka on sellainen, jolla kuntaan saadaan osaava ja motivoitunut johtaja. Riittävä palkka on lisäksi sellainen, johon osapuolet ovat tyytyväisiä.
Löfbacka on ollut koko työuransa kuntahommissa. Hän on toiminut Ulvilan kaupunginjohtajana vuodesta 2020 ja oli sitä ennen Kokemäellä hallintojohtajana.
Hän kertoo, että kun kaupungin- tai kunnanjohtajan palkasta neuvotellaan, katsotaan yleensä lähialueita tai vastaavankokoisia paikkakuntia. Palkasta päätettäessä pohditaan myös, millaisella summalla saadaan motivoitunut johtaja.
Löfbacka pohtii, että kunnan töihin tuskin tullaan palkan takia. Jos eurot ovat tärkeintä, ura suuntautuu todennäköisesti yritysmaailmaan.
Hänen mielestään kuntajohtajien työ on toisaalta alkanut muistuttaa yritysjohdon työtä, sillä tuloksellisuuden vaatimus kasvaa.
– Koen itse työn julkisten palveluiden parissa merkitykselliseksi. Olen tyytyväinen työssä, jossa tuotamme osaamista ja hyvinvointipalveluja.
Löfbacka huomauttaa, että kunnanjohtajat eivät keskenään puhu paljon palkoista tai niiden riittävyydestä. Viime aikoina on sen sijaan puhuttu tavanomaistakin enemmän tiukasta taloudesta.
– Työmme ei ole vain organisaation johtamista vaan kuntayhteisön johtamista, johon liittyy iso joukko sidosryhmiä luottamushenkilöorganisaatiosta lähtien. Kunnanjohtajat ovat palkkansa ansainneet.
Löfbacka muistuttaa, että kuntajohtajien on oltava käytettävissä jatkuvasti. Jos pitää säännöllisestä kahdeksasta neljään työstä, tämä pesti ei ole sopivin.
Työtehtäviä kannattaa hakea jostakin muualta myös silloin, jos julkisuus arveluttaa. Kuntajohtajan työssä julkisuus on jatkuvasti läsnä, hyvässä ja pahassa.
Kaikki päätöksenteko on julkista, ja tehtävässä saa tottua siihen, että niin asukkaat kuin luottamushenkilöt voivat lähestyä yhtä lailla kauppareissulla kuin sosiaalisen median kanavissa.
Onneksi tulee myös kiitoksia. Viime aikoina asukkaat ovat kiittäneet Ulvilan olohuoneesta, yhteisestä kohtaamispaikasta.
Palkka hyvin ansaittu
Kehittämispäällikkö Jarkko Majava Kuntaliitosta sanoo, että kuntajohtajien työ on jatkuvaa muutosten johtamista. Hallinnolliset uudistukset seuraavat toisiaan, mutta niiden lisäksi yhteiskunta ja maailma ympärillä muuttuvat.
Majava kertoo yhtenä esimerkkinä julkisuuden. Sosiaalinen media tuo uusia vaatimuksia olla arjessa läsnä ja viestiä aktiivisesti. Somesta alkavat myrskyt ovat pahimmillaan hyvin raastavia.
Majava on Löfbackan kanssa samaa mieltä: työtä tuskin tavoitellaan palkan takia.
– Kuntajohtajien palkat eivät yleisessä palkkavertailussa ole pieniä, mutta huippuansioihin pääsee muualla. Työn vaativuuteen nähden palkka on kunnissa ansaittu.
Työtä monessa verkostossa
Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät 2023 hyvinvointialueille, kuntien tehtäväkentästä hävisi iso osa. Kuntajohtajien palkat eivät kuitenkaan ole sen jälkeen laskeneet.
Löfbacka sai itsekin vähän ennen uudistusta palkankorotuksen. Satakunnan Kansa kertoi, että kaupunginjohtaja sai 500 euron korotuksen kuukausipalkkaansa syksyllä 2022.
Kaupunginhallitus totesi tuolloin, että korotus on tarpeellinen johtajan pitämiseksi kilpailukykyisellä palkalla.
Löfbacka sanoo, että Ulvilan sote-asioita hoiti jo ennen uudistusta yhteistoiminta-alue, joten hänen kalenteriinsa muutos ei vaikuttanut, vaikka yhteistyötaho vaihtui.
Kuntaliiton Majava sanoo, että kuntajohtajien työ pitää sisällään niin paljon muuta kuin palveluapparaatin ja hallinnon johtamista. Esimerkiksi elinkeinoelämän kanssa on työskenneltävä tiiviisti, ja tärkeitä verkostoja on lukuisia muitakin.
Varma eläkevirka? No ei!
Kuntajohtajan pestiä ei kannata tavoitella myöskään sen takia, että se takaisi eläkeviran ja varman palkan. Irtisanomisriidoista kerrotaan julkisuudessa värikkäästi.
Kuntaliiton Majava sanoo, että potkujen taustalla on vuosien välillä suurta vaihtelua. Kaikki tapaukset tuskin tulevat edes esille, sillä myös epäluottamustilanteissa saatetaan kunnissa sopia lähdöstä johtajasopimuksen mukaisesti.
Kuntaliiton tietoon tuli viime vuonna 5 sellaista kuntajohtajan pestin päättymistä, joiden taustalla oli epäluottamus. Luvuissa on todellakin vaihtelua, sillä vuonna 2023 tällaisia tapauksia oli 16.
Otsikoihin nousseet Savonlinnan ja Sysmän tapaus ovat olleet paljon julkisuudessa, mikä selittää tuntumaa siitä, että potkut olisivat yleisempiä.
Kumpaakin tapausta on puitu oikeusasteissa. Savonlinnan kaupunginhallitus haki valitusoikeutta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kaupunginjohtaja Janne Laineen irtisanomisessa, Sysmä puolestaan kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen potkujen takia.
Hallinto-oikeus katsoi molemmat potkut laittomiksi.
Löfbacka sanoo, että kuntien viranhaltijoihin verrattuna kuntajohtajasta pääsee eroon helposti. Viranhaltijat ovat tiukassa lain suojeluksessa.
Yritysmaailmassa potkuja voidaan jakaa toki huomattavasti helpommin. Majava sanoo, että jos valtuusto haluaa erottaa kuntajohtajan, syiden on oltava painavat.
Otsikkoa muokattu 5.10. kello 15.01. Korjattu 5.10. kello 16.07 tekstistä kohtaa, jossa oli aiemmin vääränä tietona, että Kinnunen kuuluisi puunjalostusyhtiö Koskisen omistajiin. Tämä ei pide paikkaansa. Tekstiin on nyt korjattuna, että Koskinen kuuluu puunjalostusyhtiö Koskisen omistajiin. Tarkennettu 5.10. kello 16.31 Sysmän ja Savonlinnan tapauksia.
Lue myös:
