Keskusta ja kokoomus saisivat yhtä monta kansanedustajaa, jos vaalit pidettäisiin nyt

Teksti Antti Kähkönen, Suomen vaalidatapalvelu Oy

HS:n uusin eduskuntavaaligallup julkaistiin 20.8. SDP:n kannatus on pysytellyt toukokuun alusta alkaen poikkeuksellisen tukevasti 25 prosentin tietämillä.

Kesäkuun alussa pääministeripuolue kokoomus saavutti parhaan tuloksensa yhdeksään kuukauteen 21,5 prosentin kannatuksella.

Sittemmin puolue on kahdessa ja puolessa kuukaudessa menettänyt 2,7 prosenttiyksikköä kannatuksestaan ja on enää 18,8 prosentissa. Nouseva keskusta hengittää jo niskaan.

Kun perussuomalaisten kannatus mataa reilussa 10 prosentissa ja myös kokoomuksen kannatus on alkanut pienentyä, on hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus saavuttanut uuden alhon: enää tasan 37 prosenttia kannattaa hallituspuolueita.

Korkeimmillaan lukema oli kesäkuun alussa 2023 eli hieman eduskuntavaalien jälkeen mutta ennen hallitusneuvottelujen päättymistä ja hallitusohjelman julkaisemista.

Tuolloin hallituspuolueet saivat yhteensä 52 prosentin tuen. Siitä on nyt haihtunut 15 prosenttiyksikköä eli kolme kymmenestä kannattajasta on hylännyt hallituspuolueet.

Oppositiopuolueiden yhteenlaskettu kannatus on puolestaan ennätykselliset 61 prosenttia, eli ero hallitukseen on kasvanut jo 24 prosenttiyksikköön.

Jos vaalit pidettäisiin nyt, saisi Suomen vaalipiirikartta jo tutuksi käyneen punamultahallitusta enteilevän värin, jossa joko keskusta tai SDP olisi suurin puolue kaikissa Manner-Suomen vaalipiireissä.

SDP saisi 55 kansanedustajalla (+12) selkeästi vahvimman mandaatin ennen seuraavia haastajia, kokoomusta ja keskustaa, mikäli vaalit pidettäisiin nyt. Keskusta on onnistunut hivuttamaan kannatustaan viime aikoina ylöspäin ja saisi vielä demareitakin enemmän lisäpaikkoja (+15) eduskuntaan, jos vaalit pidettäisiin nyt.

HS:n gallupista ja viime eduskuntavaalituloksesta mallinnetussa tuloksessa keskusta ja kokoomus päätyisivät 38 kansanedustajaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmää rokottaa se, että moni puolueen paikoista tuli viime eduskuntavaaleissa hilkulla. Puolueen kannatus on vuoden 2023 vaaleista laskenut vain kaksi prosenttiyksikköä, mutta pudotusta on sitäkin enemmän, peräti 10 paikkaa sen vaaleissa saamista 48 paikasta.

Uusimmat luvut ovat omiaan vahvistamaan keskustan itseluottamusta: jos kokoomuksen lasku jatkuu ja keskusta vielä hieman pinnistää, on mahdollista, että puolue saisi muutaman kansanedustajan enemmän kuin kokoomus, vaikkei aivan saavuttaisikaan sitä valtakunnallisessa kannatuksessa. Tämä antaisi sille vahvemman aseman demarien vetämissä hallitusneuvotteluissa.

Pääministeri Marinin hallituskaudella keskusta koki hallitusohjelmasta huolimatta joutuneensa hallituksessa vasemmistopuolueiden dominoimaksi. Mikäli vasemmistoliitto ja vihreät eivät mahtuisi hallitukseen, olisi nykyisillä kannatusluvuilla jopa SDP:n, keskustan ja RKP:n muodostamalla hallituksella juuri ja juuri enemmistö eduskunnassa.

Tällä pohjalla olisi vain 102 edustajaa (55 + 38 + 8 + 1. Viimeinen +1 tulee Ahvenanmaan edustajasta, joka on perinteisesti kuulunut RKP:n eduskuntaryhmään). Onkin todennäköistä, että hallituspohja halutaan vankemmaksi.

Mikäli SDP epäonnistuisi hallituksen muodostamisessa, ei kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten yhteinen paikkamäärä nykyisillä kannatusluvuilla (yhteensä 98 paikkaa) riittäisi pääministeri Sipilän kaudella olleen hallituspohjan toistamiseen. Mukaan tarvittaisiin vielä ainakin RKP, mieluiten myös KD, jotta enemmistö olisi tukeva.

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, saisi keskusta lisäpaikkoja kaikissa vaalipiireissä ja SDP:kin kaikkialla paitsi Lapissa ja Keski-Suomessa. PS puolestaan menettäisi kaikkialla ja kokoomuskin kaikkialla paitsi Hämeen ja Vaasan vaalipiireissä. Näissä siltä jäi viime eduskuntavaaleissa niukasti seuraava paikka saamatta, eli ääntenkäytön tehottomuus näissä vaalipiireissä antaa enemmän pelivaraa ennen kuin puolue menettäisi paikkoja.

Perussuomalaiset on viime aikoina hankkinut julkisuutta irtiotoillaan muista hallituspuolueista, ja haluaa kovasti nostaa alavireistä kannatustaan. Politiikan syksy käynnistyy siis jännittävistä asetelmista.

Näin vaalitulos mallinnettiin

Vuoden 2023 eduskuntavaalitulokset mallinnettiin uudelleen HS:n 19.6. julkaiseman Verianilta tilaamansa gallupin perusteella. Mallinnuksessa puolueiden viime eduskuntavaaleissa saavuttamaa koko maan kannatusta korjataan uusimmasta gallupista ilmenevän kannatuksen ja vaalituloksen erotuksella. Tämän kannatusmuutoksen oletetaan tapahtuvan tasaisesti koko maassa.

Puolueilla ja muilla ehdolleasettajilla oletetaan olevan ehdokkaita samoissa vaalipiireissä kuin viime vaaleissa. Ehdokkaiden sinänsä ei oleteta olevan samoja, ja siksi lasketaan uudelleen vain kunkin ehdokaslistan kokonaiskannatus.

Ehdokaslistojen kannatus muutetaan äänimääriksi, josta määritellään uudet vertausluvut. Niiden perusteella määritellään valtuutettujen määrä kullekin listalle kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella.

Mallinnettaessa vuoden 2023 eduskuntavaalitulosta uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin.

Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset eduskunnan voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.

Juttua muokattu 21.8. kello 7.56, vaihdettu ingressi.