Keskusta nousisi jo kokoomuksen kintereille, jos vaalit pidettäisiin nyt

Teksti Antti Kähkönen, Suomen vaalidatapalvelu Oy

YLE:n uusin eduskuntavaaligallup julkaistiin 7.8. Puolueiden järjestys on suunnilleen sama kuin jo pidemmän aikaa, mutta sillä erotuksella, että perussuomalaiset osoittaa hienoisia piristymisen merkkejä ja kokoomus puolestaan hieman nuupahtaa.

SDP porskuttaa edelleen kärjessä noin 25 prosentin kannatuksellaan.

Seuraavat eduskuntavaalit käydään vajaan kahden vuoden päästä. Mikäli vaalit pidettäisiin nyt, saisi SDP 56 kansanedustajaa eli 13 kansanedustajaa lisää viime eduskuntavaaleihin nähden.

Puolueen kannatuksessa tapahtuneista pienistä muutoksista huolimatta tämä on sama paikkamäärä kuin kahden edellisen gallupin perusteella simuloiduissa vaalituloksissa.

Vahva mandaatti antaisi SDP:lle paljon valinnanvaraa: se voisi ottaa päähallituskumppanikseen kumman tahansa nykyisillä kannatusluvuilla keskisuurista puolueista eli kokoomuksesta tai keskustasta. Kokoomus saisi 39 paikkaa (-9) ja keskusta 35 (+12).

SDP:n ja keskustan yhteenlaskettu paikkamäärä olisi 91 paikkaa, SDP:n ja kokoomuksen yhteinen paikkamäärä 95.

Tähän olisi lisättävä joko vasemmistoliitto tai vihreät, jotta sadan edustajan enemmistö ylittyisi selvästi.

Todennäköisesti kokonaisuuteen kuuluisi jälleen myös RKP, jolle YLE:n gallupin perusteella simuloitu vaalitulos tuottaisi seitsemän edustajaa nykyisten yhdeksän sijaan.

Keskustalla on kuitenkin tuoreessa muistissa edellinen pääministeri Marinin hallitus, jolloin puolueen koettiin toteuttaneen liiaksi vasemmistolaista politiikkaa SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden puristuksissa ja jääneensä toisen perinteisesti porvaripuolueeksi mielletyn RKP:n mukanaolosta huolimatta yksin.

Sama pohdinta olisi edessä myös kokoomuksella.

Pienetkin muutokset kannatuksessa ja puolueiden saamien äänten tehokkuudessa eri vaalipiireissä voisivat nostaa keskustan jopa toiseksi suurimmaksi puolueeksi kansanedustajien määrässä mitattuna, vaikka puolueen valtakunnallinen kannatus jääkin kokoomuksen kannatuksesta tällä hetkellä kokonaista neljä prosenttiyksikköä.

Äänten tehokkuudella tarkoitetaan tässä sitä, että paikkajakaumaan vaikuttamattomat äänet eivät vaikuta vaalitulokseen.

Esimerkiksi sellaisten puolueiden äänet, jotka eivät saa yhtään edustajaa, ovat tässä mielessä tehottomia.

Yhtä lailla tehottomia ovat sellaiset äänet, jotka eivät paikan saaneella puolueella riitä seuraavaan paikkaan.

Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliitolla oli useissa vaalipiireissä paljon tehottomia ääniä, sillä puolueen vertausluvuissa seuraava ehdokas jäi useissa tapauksissa niukasti rannalle.

Jos vaalit pidettäisiin nyt, vasemmistoliitto kääntäisi nämä paikat todennäköisesti itselleen ja saisi 19 edustaa (+8). Myös vihreitä vahvistuisivat (16, +3).

Viime vuosina on puhuttu Suomenkin kohdalla politiikan muotoutumisesta jälleen vasemmisto- ja oikeistoblokkiin.

Erityisesti vasemmistolaisesti ajattelevien ääenstäjien on arveltu harkitsevan SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kesken ja siirtyvän näiden puolueiden välillä. Viime aikojen mielipidemittauksissa kuitenkin kaikki kolme vasemmistopuoluetta olisivat selkeästi vahvistumassa samaan aikaan.

Oikeistopuolueiden osalta kokoomus sen sijaan on pitänyt viime aikoihin saakka kohtuullisesti pintansa ja keskustakin on noussut perussuomalaisten kannatuksen huvetessa.

Nyt perussuomalaisten suunta sen sijaan vaikuttaa kääntyneen. Sen vahvistunut kannatus riittäisi tällä hetkellä 23 kansanedustajaan (-23), eli puolue menettäisi vain puolet viime vaaleissa saamistaan paikoista.

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, katoaisi paitsi perussuomalaisten myös kokoomuksen väri vaalipiiritasolta tyystin, kun SDP ja keskusta valtaisivat alaa.

Liike Nytin osalta galluptulokset antavat murheellisen tuloksen.

Kaukana ovat ne noin kolmen prosentin galluptulokset, joita puolue saavutti viimeksi 2022. Kulunut vuosi on ollut Liike Nytille kylmää kyytiä, kun sen kannatuksesta on huvennut yli puolet ja mittaukset näyttävät sille vakaata, noin yhden prosentin kannatusta.

Ilman valovoimaisia ehdokkaita suurissa vaalipiireissä ja vaaliliittoja on puolueen vaikea saada ensimmäistäkään kansanedustajaa.

Näin vaalitulos mallinnettiin

Vuoden 2023 eduskuntavaalitulokset mallinnettiin uudelleen HS:n 19.6. julkaiseman Verianilta tilaamansa gallupin perusteella.

Mallinnuksessa puolueiden viime eduskuntavaaleissa saavuttamaa koko maan kannatusta korjataan uusimmasta gallupista ilmenevän kannatuksen ja vaalituloksen erotuksella.

Tämän kannatusmuutoksen oletetaan tapahtuvan tasaisesti koko maassa.

Puolueilla ja muilla ehdolleasettajilla oletetaan olevan ehdokkaita samoissa vaalipiireissä kuin viime vaaleissa.

Ehdokkaiden sinänsä ei oleteta olevan samoja, ja siksi lasketaan uudelleen vain kunkin ehdokaslistan kokonaiskannatus.

Ehdokaslistojen kannatus muutetaan äänimääriksi, josta määritellään uudet vertausluvut. Niiden perusteella määritellään valtuutettujen määrä kullekin listalle kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella.

Mallinnettaessa vuoden 2023 eduskuntavaalitulosta uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin.

Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset eduskunnan voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.

Lue myös: