Uutiset
Kommentti: Oma katseeni on tänään Ruotsissa – Miten naapurissa onnistutaankin saamaan kansalaiset uurnille
Ruotsin vaalit sunnuntaina kiinnostavat minua monesta näkökulmasta. Yksi on äänestysvilkkaus. Omassakin perheessä äänestetään tänään.
Ruotsissa äänestetään samanaikaisesti useissa vaaleissa ja se saattaa olla Ruotsin salaisuus. Nimittäin naapurimaassa äänestetään innokkaasti, aktiivisemmin kuin Suomessa.
Julkisuudessa puhutaan paljon nimenomaan valtiopäivävaaleista. Mittaa ottaa erityisesti kolme puoluetta ja kisan päähuomio on siinä, kenestä tulee Ruotsin pääministeri. Sosiaalidemokraatit johtaa kyselyn mukaan 28,6 prosentilla, ruotsidemokraatit on kakkosena 19,5 prosentilla ja maltillinen kokoomus kolmantena 18,1 prosentilla. Tuoreimmat kannatusluvut julkaistiin perjantaina.
Ruotsin vaalit kiinnostavat minua tietysti siksi, että naapurimaan menoa kuuluu seurata. Ruotsin on myös henkilökohtaisesti kiinnostava, sillä osa perheestä asuu siellä. Ruotsi oli pitkään myös puolison asuinmaa. Niinpä tänä viikonloppuna on puhuttu ruotsalaisten äänestysinnosta ja seurattu innokkaasti mediaa. Ja jokainen toimittaja on perinteisesti erittäin kiinnostunut vaaleista. Vaalipäivät ovat hienoista hienoin työpäivä.
Suomessa yhdistetyt alue- ja kuntavaalit pidettiin kerran puolitoista vuotta sitten. Kuntavaalien äänestysprosentti koko maassa oli 54,3 prosenttia ja aluevaalien äänestysprosentti hiukan alhaisempi. Tuplavaalien vaikutus näkyi ennen kaikkea aluevaaleissa, joiden äänestysprosentti nousi 4,2 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista vuodelta 2022. Toisin sanoen aluevaalit sai vetoapua kuntavaaleista.
Suomessa tyypillistä on kuntien väliset suuret erot äänestysaktiivisuudessa. Kunnista korkein äänestysaktiivisuus oli Luodossa ja matalin Kajaanissa. Eroa obn myös siinä, äänestetäänkö ennakkoon vai varsinaisena vaalipäivänä.
Kun yhä harvempi käyttää äänioikeuttaan, vaarana on, että päätöksenteko etääntyy arjesta. Kuntapolitiikka tarvitsee puolustajia – tavallisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteisistä asioista, arvioi toimitusjohtaja Minna Karhunen viime vuoden huhtikuussa Kuntaliiton vaalianalyysissä.
Eduskuntavaalit kiinnostavat varsin paljon Suomessakin, jos kiinnostusta mitataan äänestämiselle. Viime vaaleissa äänestysprosentti oli 71,9, kun mukaan laskettiin Suomessa äänestäneet. Seuraavat eduskuntavaalit ovat reilun puolen vuoden kuluttua.
Vuoden 2022 valtiopäivävaaleissa Ruotsin äänestysprosentti oli hurjat 84,21 prosenttia. Tänään nähdään, miten kansalaiset ovat liikkeellä.
Kirjoittaja on Kuntalehden päätoimittaja.