Kontiolahti on pian ampumahiihtomaailman keskiössä

Kuvat Timo Seppäläinen

Urheilua seuraavalle suomalaiselle ampumahiihto on yhtä kuin Kontiolahti.

– Totta. Mistä muusta meidät tunnetaan kuin ampumahiihdosta, sanoo Kontiolahden kunnanjohtaja Jari Tuononen.

Talvilaji on 15 000 asukkaan Pohjois-Karjalan kunnalle milteipä kaikki kaikessa. Kyse on tunnettavuuden lisäksi matkailullisesta kärjestä, elinvoimasta ja myös kunnan oman väen liikkumisesta ja kansanterveydestä.

Ampumahiihto tuo kunnalle näkyvyyttä. Maaliskuun alussa Kontiolahden ampumahiihtostadionilla käydään maailmancupin kisaviikonvaihde ja sama tapahtuma ensi syksynä uudelleen. Osakilpailu on lajille iso tapahtuma, mutta tavoitteena on vieläkin mittavampi saalis.

– Kontiolahdelle haetaan vuoden 2031 MM-kisoja. Niiden aluetaloudellinen vaikutus ja kansainvälinen huomio on jo moninkertainen, sanoo Tuononen.

MM-kisahaun takana ovat Suomen ampumahiihtoliitto ja kisajärjestäjänä OC Kontiolahti. Yhteistyötä tekevät kunta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Joensuun kaupunki.

Maailmancupin viikonvaihde tuo kuntaan melkoisen sirkuksen, jossa järjestäjien ja kilpailijoiden määrä liikkuu tuhannen hengen tienoilla.

Urheilijoita on noin 200 ja heidän tukijoukkojaan saman verran. Kansainvälinen ampumahiihtoliitto tuo paikakunnalle noin sata henkeä. Mediaväkeä on noin 200 henkeä.

– Siihen päälle vielä talkoolaiset, joita on viitisensataa, sekä tietysti yleisö. Luvuista voi arvioida vaikkapa majoitusvuorokausien määrää viikon kestävän tapahtumarupeaman aikana, sanoo Tuononen.

Kontiolahti sijaitsee Kuutostien varressa maakuntakeskus Joensuun naapurina. Kunnan keskustaa tapahtuma ei kovin laajasti ruuhkauta, sillä ampumahiihtostadion sijaitsee keskustaajaman ja Joensuun puolivälissä. Keskustassa on vain tutut arkiset palvelut.

Iso hyötyjä on Joensuun kaupunki, jonka hotellit ovat täynnä kisojen aikana. Majoituspalvelujen kysyntä yltää Kolille ja Nurmeksen Bomban kaltaisille matkailualueille saakka.

Iso talousvaikutus

 Tuononen pitää selvänä, että tällainen tapahtuma kunnassa tarvitaan.

– Kontiolahti, Pohjois-Karjala ja koko Suomi tarvitsevat kansainvälisiä suurtapahtumia. Olisi paha skenaario, jos tätä ei olisi.

Kisaviikon aluetaloudellinen vaikutus on merkittävä. Tuononen sekä myös Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteysjohtaja Jarno Turunen ja kisatapahtuman pääsihteeri Jarno Lautamatti laskevat, että rahaa liikkuu talousalueella tapahtuman vuoksi 4-5 miljoonaa euroa.

Kunta on myös valmis sijoittamaan tapahtuman eteen. Tuononen myöntää, että ampumahiihtoon osoitettavista taloudellisista satsauksista käydään keskustelua, mutta enemmistö sekä kuntalaisista että poliittisista päättäjistä on investointien puolesta.

Suurin viime aikojen investointi oli ampumahiihtostadionin valaistuksen uusiminen viime vuonna. Kaikkiaan 1,5 miljoonan euron hankkeeseen tuli valtiolta tukea miljoona euroa.

Kontiolahti on kaikin puolin liikuntahenkinen. Kunta palkittiin vuoden 2023 Urheilugaalassa Vuoden liikkuvimpana kuntana.

Kunta omistaa hiihtostadionin maat sekä rakennukset pääosin. Osa latuverkosta kulkee Metsähallituksen mailla. Rahaa kunta ohjaa myös ensilumenladun ylläpitoon. Lokakuussa avattava ensilumenlatu on suosittu liikuntapaikka ja tuo ampumahiihtäjille hyvät harjoittelumahdollisuudet.

– Lumenteko ei ole kallista, mutta sen levittäminen latupohjalle maksaa. Tykkilunta tarvitaan tällaisina ilmastonmuutoksen aikoina. On toki muistettava, että hiihtoladut ovat myös kuntalaisten käytössä, sanoo Tuononen.

Kuntakin erottuu

Kunta itse on kunnossa ja erottuu itäsuomalaisessa kuntakentässä. Tuononen on tyytyväinen.

– Meillä on Pohjois-Karjalan nuorin, tervein ja koulutetuin väestö. On lapsiperheitä, ja syntyvyys ylittää kuolleisuuden.

Osasyy on maakuntakeskus Joensuun läheisyys, mutta kunnassa on myös itse tehty oikeita asioita, muun muassa sijoittamalla maapolitiikkaan ja kaavoitukseen sekä kouluoloihin.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto puolestaan on osaltaan tukemassa Kontiolahden strategiaa. Maakuntaliitto on asettanut yhdeksi kärkihankkeeksi ampumahiihdon vuoden 2031 MM-kisojen hakemisen.

Suoraa rahoitusta maakunnan liitto ei kisatapahtumille ohjaa, mutta järjestelyt ovat saaneet Euroopan unionin aluekehitysrahoitusta sekä tukea muun muassa elinkeinoyhtiön hankkeeseen, joka edistää tapahtumamatkailun myyntityötä.

Tapahtuman myötä talousalueelle on muodostunut kuin lajiklusteri. Joensuu profiloituu opiskelija- ja urheilijakaupunkina. Iso osa hiihtomaajoukkueen urheilijoista asuu Joensuun seudulla.

– Jos tällaista tapahtumaa ei olisi, maakunnan matkailutulo olisi olennaisesti heikompi. Kyse ei kuitenkaan ole vain yhdestä kisatapahtumasta. Talousalueelle on syntynyt tavallaan valmennuskeskus, jossa nuori voi opiskella yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä samaan aikaan harjoitella, ja sitten aikanaan sijoittua seudulle, sanoo Jarno Turunen.

Tulkaa paikalle! 

Lajin maailmancupin osakilpailu on Kontiolahdella ja maakunnassa monen toimijan yhteinen ponnistus. Päävastuun kantaa Kontiolahden Urheilijat seurana. Kolmikantasopimuksessa mukana ovat sekä kansainvälisen että Suomen lajiliitot.

Tapahtuman budjetti liikkuu kahden miljoonan euron tienoilla. Osa tästä on läpikulkueriä. Tapahtuma ostaa paikallisia palveluja noin 200 toimijalta ja tekee yhteistyötä seurojen ja yhdistysten sekä muun muassa ammattioppilaitoksen kanssa. Opiskelijat ovat eri tehtävissä työssäoppimisessa.

Talkoolaisia tulee tapahtumaan omalta alueelta, muualta maasta ja myös ulkomailta. Lautamatti sanoo, että sitoutuneita vielä riittää, mutta nykymaailmassa noin 500 hengen kokoaminen on muodostumassa tietynlaiseksi haasteeksi.

– Osaamista alueella tällaiseen tapahtumaan on. Tänä vuonna Kontiolahdella on itse asiassa kahdet kisat. Maaliskuun jälkeen marraskuun kilpailun valmistelut alkavat jo huhtikuussa.

Kisajärjestäjät toivovat, että myös yleisö löytäisi paikalle. Turunen tuumii, että kisahenkeä pitäisi nostattaa vähän karnevaalimeiningiksi, eli yleisö tulisi paikalle pitemmäksikin aikaa kuin vain viikonloppuna yhden kerran katsomoon.

Yleisöä on viime vuosina karsinut hieman vaisu menestys Kaisa Mäkäräisen tähtiaikojen jälkeen sekä koronapandemia ja itärajan tilanne. Takavuosien yli kymmenentuhannen kisaturistin päiväkävijän määrään ei oikein uskota, mutta Lautamatti tuumii, että nyt kun suomalainen ampumahiihto menestyy, lajin vetovoima on kasvussa. Kevään hangille odotellaan päivittäin 4000-5000 kisavierasta.

Kontiolahden tapahtuma on vain hieman talviolympialaisten jälkeen, joten Kontiolahdella nähdään lajin huippunimiä. Kisajärjestäjät ovat myös varautuneet fanitukseen. Kilpailijat tuodaan lähemmäs yleisöä Fan Zone-alueelle selfien ja nimmareiden saamiseksi.

– Muutenkin luotamme tapahtumaan. Taloudelliset edellytykset ovat olemassa niin, että voidaan turvata jatkuvuus ja uusien kisatapahtumien järjestäminen, sanoo Lautamatti.