Uutiset
Koululaisen asiaa ajavilta koulutuskonkareilta aloite isoon muutokseen
Suomalaisen peruskoulun oppimistulokset ovat heikentyneet pitkään ja koulujen väliset erot ovat kasvaneet, koulutuskonkarit huomauttavat.
Valtion sivistyshallinnon virkamiesten Senioriklubi luovutti opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Heidi Backmanille aloitteen, jossa esitetään uuden kansallisen arviointi- ja tukijärjestelmän rakentamista suomalaisen peruskoulun laadun turvaamiseksi.
Kolme koulutuskonkaria luovutti ministeriölle aloitteen, jonka nimi on Laatutakuu.
Aloitteen laativat Kouluhallituksen emerituspääjohtaja ja professori Erkki Aho, opetustoimen ylitarkastaja emeritus Kari Lehtola sekä tietokirjailija ja koulutuksen arviointineuvoston emerituspääsihteeri Heikki K. Lyytinen.
– Olemme jättäneet opettajat pärjäämään yksin yhä monimutkaisemmassa arjessa. Tarvitsemme järjestelmän, joka ei syytä eikä byrokratisoi, vaan tulee tukemaan opettajan työtä, Heikki K. Lyytinen kertoo.
Lisäksi koulutuskonkarit tiedottavat, että aloitteen taustalla on se, että suomalaisen peruskoulun oppimistulokset ovat heikentyneet pitkään ja koulujen väliset erot ovat kasvaneet.
Suomi luopui koulujen tarkastustoiminnasta 1990-luvun taitteessa. Nykyisin nojataan pitkälti koulujen omaan itsearviointiin. Tekijöiden mukaan nykyiset arviot mittaavat tuloksia, mutta eivät sitä, mitä luokassa tosiasiassa tapahtuu: kuinka suuri osa oppitunnista on tehokasta oppimista, miten työrauha toteutuu ja millainen on koulun sisäinen toimintakulttuuri.
Juuri tämä koulun sisäinen tuntemus jää nykyisissä arvioinneissa datan ulkopuolelle. Se ei myöskään taivu pelkiksi tunnusluvuiksi, vaan varmistuu vain suorin asiantuntijahavainnoin – riippumattoman pedagogisen arvioinnin keinoin.
– Kun oletus puetaan täsmällisyyden asuun, laskelma lakkaa testaamasta ratkaisua – ja alkaa perustella ennalta valittua suuntaa, arvioi Kari Lehtola.
– Rehtorin on vaikea olla oman koulunsa täysin puolueeton arvioija. Kun kokeneet rehtorit toimivat vertaisarvioijina, syntyy aitoa objektiivisuutta ja hyvät käytännöt leviävät koulurajojen yli, pohtii Erkki Aho.
Laatutakuu-malli rakentuu neljälle periaatteelle, jotka ovat riippumaton pedagoginen arviointi, kasvattajayhteisön vahvistaminen, tekoälyavusteinen tilannekuva ja jatkuva vaikutusten arviointi.
Kyse ei ole koulutuskonkarien mukaan paluusta menneisyyden virastovalvontaan, vaan kehittävästä, opettajia ja koulun arkea tukevasta järjestelmästä, tiedotteessa kerrotaan.
Tekoäly on väline ihmisten johtamassa arvioinnissa – ei päätöksentekijä eikä oppilaiden profiloija – ja se rakennetaan tietosuojan ja EU:n tekoälysäädöksen edellyttämin takein.
Konkreettisena ensiaskeleena aloitteen tekijät ehdottavat, että pilotin valmistelu käynnistetään syksyllä 2026 ja tutkimuksellisesti seurattu, kaksivuotinen pilotti toteutetaan vuosina 2027–2028 muutamissa kunnissa.
Lue myös:
