Kouluruokailun ensi vuoden hinta on tarkistettava kunnissa – näin uudet suositukset vaikuttavat siihen, miten ja mitä lapset syövät

Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa olisi tehtävä työtä sen eteen, että uudet ravitsemussuositukset saadaan osaksi lasten ja nuorten arkea. Kuva: Seppo Haavisto
Jouni Lampinen Jouni Lampinen
Julkaistu Muokattu

Uudet suositukset ohjaavat kiinnittämään enemmän huomiota ruokailutilanteisiin, jotta ne tukisivat myös koululaisten terveellisiä ruokailutottumuksia.

Tämä tarkoittaa sitä, että ruokailulle on varattava rauhallinen ympäristö ja riittävästi aikaa. Lisäksi ruokailun ajoituksen on toimittava lasten ja nuorten kannalta.

Opetushallitus tiedotti valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemista ravitsemussuosituksista keskiviikkona.

– Joissakin kouluissa ruokailutauko kestää vain 15 minuuttia, mikä ei riitä rauhalliseen ruokailuun ja terveellisten ruokailutottumusten omaksumiseen, opetusneuvos Marjaana Manninen painottaa Opetushallituksesta.

– Ruokailuaikojen sijoittelu vaihtelee. Lounasta saatetaan tarjota jo kello 10, mikä on koulupäivän keston kannalta aivan liian aikaista. Tällaiset epäkohdat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Niiden korjaaminen on tärkeää oppilaiden hyvinvoinnin kannalta.

Julkisen palvelun vastuu

Uudet ravitsemussuositukset vaikuttavat kouluruokailuun ja opetukseen.

Kuntien kannalta tilanne on haastava, sillä monin paikoin on jo ainakin alustavasti linjattu, miten paljon kouluruokailuun panostetaan ensi vuonna.

Suositukset vaikuttavat kouluruokailun järjestämiseen, ruokalistojen suunnitteluun, ruoan valmistamiseen sekä ruokailutilanteeseen liittyvään ohjaukseen ja ruokakasvatukseen.

Tämä kaikki voi vaikuttaa myös kouluruokailun kustannuksiin, opetusneuvos Manninen täsmentää Kuntalehdelle.

Yhden oppilaan kouluruuan hinta oli keskimäärin 3,25 euroa päivää kohti viime vuonna, kun se sitä edellisenä vuotena oli 24 senttiä halvempi, Manninen jatkaa.

Koska kyse on julkisesta ruokapalvelusta, pitäisi kouluruoan noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia.

Suositusten seurauksena ruokalistoihin täytyy lisätä kasvipohjaisia ruokia ja terveellisiä rasvanlähteitä, kuten vähärasvaisia maitotuotteita.

Suosituksia kokoavassa tiedotteessa kehotetaan vähentämään suolan ja sokerin käyttöä ja lisäämään höyrytettyjä tai uunissa tehtyjä ruokia paistettujen tilalle.

Osaavan työvoiman tähden

Kouluruokaa syö noin 930 000 lasta, nuorta ja aikuisopiskelijaa päivittäin, minkä takia sen vaikutukset ruokailutottumuksiin ovat huomattavia.

– Uusissa suosituksissa painotetaan myös ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia, joten ruokailussa tehdyt valinnat vaikuttavat ratkaisevasti suomalaisten hiilijalanjälkeen. Koulu- ja oppilaitosruokailu tarjoaakin erinomaisen tilaisuuden opettaa kestäviä ja eettisiä ruokailutottumuksia, sanoo Manninen Opetushallituksen tiedotteen mukaan.

– Ruokakasvatus ja ravitsemusosaaminen tulisi ottaa vahvemmin mukaan ravitsemus-, sosiaali- ja terveydenhuollon, ruokapalveluiden sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja opettajien koulutukseen. On tärkeää huolehtia siitä, että ruokapalveluissa on osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa.

Uudet suositukset

Kouluruokailu

  • Ruokalistojen suunnittelu uusien suositusten mukaisesti.
  • Lisää kasvipohjaisia ruokia ja terveellisiä rasvanlähteitä.
  • Rauhallisemmat ruokailuympäristöt ja riittävä aika ruokailuun.

Opetussisällöt

  • Ravitsemus- ja ruokakasvatus osana opetussuunnitelmia.
  • Terveellisten ja kestävien ruokavalintojen opettaminen.
  • Ruokailutottumusten vaikutus terveyteen ja ympäristöön.

Oppimateriaalit

  • Päivitetyt oppikirjat ja materiaalit, jotka sisältävät uudet suositukset.
  • Digitaaliset oppimisalustat ja sovellukset, jotka tukevat ruokakasvatusta.
  • Käytännön harjoitukset ja oppimistehtävät, jotka liittyvät terveellisiin ruokavalintoihin.
  • Tehtävät, jotka auttavat tunnistamaan terveellisiä ja kestäviä ruokavalintoja.
  • Projektit, joissa oppilaat suunnittelevat terveellisiä aterioita.

Kotitalouden opetus

  • Käytännön ruoanvalmistukseen keskittyvät harjoitukset.
  • Lisääntynyt painotus terveellisten ja kestävien ruokien valmistukseen.
  • Opetus terveellisistä ja suositeltavista rasvanlähteistä sekä suolan käytön vähentämisestä.
  • Käytännön vinkkejä ja reseptejä terveellisiin aterioihin.

Ympäristövaikutukset

  • Kestävämmät ruokavalinnat vähentävät hiilijalanjälkeä.
  • Opetus kestävistä ja eettisistä ruokailutottumuksista.

Yhteisöllisyys ja hyvinvointi

  • Yhdessä syöminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja edistää hyvinvointia.
  • Ruokailutauot tarjoavat virkistystä ja rytmittävät koulupäivää.

Lähde: Opetushallitus

uutiset
Powered by Labrador CMS