Uutiset
KT:n toimitusjohtaja kertoo, mitä työntekijä voi kokea johtamisen onnistuessa
Työelämäfoorumi Suomi -tapahtumaan osallistunut Henrika Nybondas-Kangas arvioi johtamisen olevan mainettaan parempaa julkisella sektorilla.
Yhteisesti jaettu visio vuoteen 2035 on se, että Suomen kasvu syntyy ihmisten ideoista, rohkeudesta uudistua ja yhteistyöstä. Mihin Suomi tarvitsee työelämän kehittämisstrategiaa ja millä eväillä sen visio voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä?
Tähän kysymykseen syvennyttiin Työelämäfoorumi Suomi -tapahtumassa tiistaina Helsingissä.
Finlandia-talon lavalle nousivat johtajat, jotka olivat mukana luomassa Työelämän kehittämisstrategiaa vuoteen 2035. Tätä strategiatyötä aloitettaessa tekoäly ei ollut siinä määrin ja sillä tavoin käytössä kuin tällä hetkellä, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula huomautti.
– Tämä kertoo, että meille tulee työelämään valtavasti uusia tapoja ajatella ja tehdä asioita. Ja silloin osaamisen ja oppimisen rooli korostuu.
– Tämän uuden strategian (Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2035) ydinvahvuus on siinä, että siinä puhutaan tuottavuudesta, hyvinvoinnista ja osaamisesta yhdessä.
Aikaisempiin strategiatöihin verrattuna erona on, miten monimuotoisuus on lisääntynyt, huomautti ammattijärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
– Elämme kovin toisenlaisessa Suomessa kuin aikaisemmin. Se tuli tämän strategiatyön aikana selväksi, että monimuotoisuus kasvaa työelämässä ja se kasvaa työpaikkojen välillä.
Johtamisen taikaa
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula huomautti, että strategiaan listatut asiat ovat hyvin ihmisvetoisia. Ja näissä on onnistuttava, jotta voidaan sitten onnistua tekoälyn hyödyntämisessä, Koivula pohti.
Uusien ideoiden ja yhteistyön lisäksi strategian visiossa nähdään, että Suomen kasvu pohjautuu rohkeuteen uudistua.
Rohkeutta koskevaan teemaan otti kantaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Taina Susiluoto. Hänen mukaansa rohkeutta tarvitaan työelämässä.
– Rohkeus on sellaista, että on mukavampi olla yhdessä rohkeana kuin yksin. Meillä on mahdollisuus olla yhdessä rohkeita tässä ajassa, pohti Susiluoto.
Edellisten johtajien tavoin kansallisessa strategiatyössä oli mukana Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas. Häneltä kysyttiin mielipidettä, millaisena hän pitää julkisen puolen johtamistilannetta.
– Julkinen sektori ei ole julkista hallintoa, vaan julkisia palveluita. Ja julkiset palvelut ovat pitkälti sellaisia, joissa ihminen tuottaa toiselle ihmiselle palveluita, Nybondas-Kangas pohjusti vastaustaan.
– Ja silloin johtaminen on ehdottomasti keskiössä.
– Julkinen johtaminen on mainettaan parempaa. Tällä hetkellä taloustilanne ja organisaatiomuutokset haastavat johtamista. Olemme jonkinlaisessa välivaiheessa, mutta toivottavasti olemme taas oikeaan suuntaan menossa.
Ja johtaminen on keskiössä, kun puhutaan siitä, miten Suomeen saadaan kasvua ja elinvoimaa. KT:n toimitusjohtajalla oli neljä kohtaa mielessä liittyen hyvään johtamiseen.
– Parhaimmillaan se on yhteen hiileen puhaltamisen tunne.
– Sitten se on muutosvoimaa, että koetaan meissä olevan muutosvoimaa. Että tehdään tämä työ paremmin.
Nybondas-Kangas nosti esiin myös hyvän johtamisen mahdollistaman turvan ja jouston.
– Työntekijä voi kokea turvaa töissä ja siihen voi liittyä samalla molemminpuolista joustoa.
– Ja sitten on se ikuinen klassikko, kuulluksi tulemisen tunne.
Sitä jokainen työntekijä tarvitsee ja hyvää johtamista on, että yksilö voi kokea tulleensa kuulluksi.
Näiden neljän johtamista koskevan kohdan toteutuessa ollaan pitkällä, Nybondas-Kangas arvioi.
Ministerin puhe
Työministeri Matias Marttinen (kok.) oli mukana Työelämäfoorumi Suomi -tapahtumassa. Hän puhui myös, miten työelämä muuttuu jatkuvasti.
– Teknologian kehitys ja tekoäly avaavat uusia mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyt eivät synny itsestään. Ratkaisevaa on se, miten näitä uusia teknologioita otetaan käyttöön työpaikoilla tavalla, joka samanaikaisesti vahvistaa työn tuottavuutta ja parantaa työelämän laatua.
Lisäksi Marttinen kertoi käynnistäneensä selvityksen, jossa suomalaiset tekoälyn ja työmarkkinoiden asiantuntijat kartoittavat tekoälyn vaikutuksia työelämään.
– Tavoitteena on luoda suositukset toimenpiteistä, joilla suomalainen yhteiskunta voi parhaiten vastata tekoälyn tuomiin muutoksiin.
Vuoden 2026 valtakunnallisen Työelämäfoorumi Suomi -tapahtuman järjestivät yhteistyössä valtakunnallinen TYÖ2030-ohjelma ja ESR+-rahoitteinen Parempi työelämä! -hanke
Lue myös:
