Kuka vastaa, jos tekoäly tekee virheen - kunnissa yhä epäselvyyttä tekoälyn käyttämisestä 

Ensimmäinen kansallinen tutkimus tekoälystä kuntien teknisellä toimialalla paljastaa, että merkittävä jarru käytön yleistymiselle on ratkaisematon vastuukysymys. Viranhaltija kantaa henkilökohtaisen virkavastuun päätöksistään, mutta selkeät ohjeet siitä, kuka vastaa tekoälyavusteisen valmistelun virheistä, puuttuvat monesta kunnasta. Kyselyyn vastasi 218 asiantuntijaa 104 kunnasta.

Web Fellows Oy:n toteuttama ja Työsuojelurahaston tukema tutkimus on tiedotteen mukaan ensimmäinen kansallisen katsaus tekoälyn käyttöön kuntien teknisellä toimialalla. Tutkimusraportti julkaistiin 5.3.2026.

Yhä kokeiluasteella

Tekoälyn käyttö kuntien kaavoituksessa ja rakennusluvituksessa on alkuvaiheessa, käy ilmi katsauksesta.

Noin 61 prosenttia asiantuntijoista on ainakin kokeillut tekoälyä työssään, mutta päivittäisiä käyttäjiä oli vain muutama prosentti vastaajista. 

Käyttö painottuu kahteen generatiivisen tekoälyn työkaluun eli Microsoft Copilotiin ja ChatGPT:hen.

Tekoälyä käytetään pääasiassa tekstintuotantoon, kuten raporttien luonnosteluun, kieliasun parantamiseen ja kääntämiseen. Toinen yleinen käyttötarkoitus on tiedonhaku, esimerkiksi lainsäädännön tulkinta-apuna. Kolmas on tekninen tuki, kuten Excel-kaavojen laatiminen.

Toimialakohtaisten ohjelmistojen, kuten kaavoitus- tai rakennusvalvontajärjestelmien, tekoälyominaisuuksia hyödynnetään vasta vähän. Suurin potentiaali, kuten lupaprosessien nopeuttaminen tai kaavojen vaikutusten arviointi, odottaa vielä lunastamistaan.

Juridinen jarru?

Katsauksessa nostetaan esiin kolme keskeistä estettä tekoälyn laajemmalle käyttöönotolle: epäselvyys siitä, mitä konkreettista hyötyä tekoälystä on omassa työssä; epäilys tulosten tarkkuudesta ja luotettavuudesta; sekä epävarmuus vastuukysymyksistä, tietosuojasta ja eettisyydestä.

Viranhaltija valmistelee ja tekee päätöksiä henkilökohtaisella virkavastuulla ja katsauksessa esiin nousevien havaintojen perusteella epäröi rationaalisesti ottaa käyttöön teknologiaa, jonka vastuunjako on ratkaisematta. Kun algoritmi osallistuu päätösvalmisteluun, harkintavalta siirtyy osittain järjestelmälle. Juridinen vastuu jää silti viranhaltijalle. 

Oma hyöty motivoi

Tutkimus kertoo, mikä saa asiantuntijan tarttumaan tekoälyyn. Vahvimmat motivaatiotekijät olivat työtehtävien tehostaminen ja työn laadun parantaminen. Sen sijaan organisaation strategiset tavoitteet jäi motivaatioajurina selvästi heikoimmaksi.

Johdetaanko tekoälyn käyttämistä?

Kuntaorganisaatioiden tuki tekoälyn käyttöön on ollut niukkaa. Koettu tuki oli asteikolla 0–3 keskiarvoltaan 0,8. Luku kertoo, että kunnat eivät ole vielä rakentaneet systemaattisia tukirakenteita tekoälyn käyttöönotolle.

Tutkimuksen mukaan suurin tukilähde on työkaverit. Tekoälyn opettelu on jäänyt pitkälti oman aloitteellisuuden varaan.

- Pelkkä teknologian tarjoaminen ei riitä. Tekoälyn onnistunut hyödyntäminen vaatii kokonaisvaltaista otetta: toimivaa teknistä infrastruktuuria, aitoa sosiaalista tukea ja selkeitä pelisääntöjä, sanoo tutkimuksesta vastannut Jarmo Pulkkinen Web Fellowsista.

Joko luit tämän: Tekoälykokeilu laajeni useamman kunnan yhteiseksi

Raportti ja yhteenvedot:

Lataa koko raportti (pdf)

Lataa yhteenveto (pdf)

Lataa yhteenveto englanniksi (pdf)