Kun datakeskusta kaavaillaan kuntaan, nämä kysymykset voivat olla kullanarvoisia

Nämä kymmenen kysymystä kunnan on syytä kysyä datakeskushankkeeseen aikovalta ennen tontin varausta, Finnish Consulting Groupin johtava asiantuntija Roni Järvensivu sanoo.

Ensimmäiseksi on syytä selvittää, kuka on hankkeen takana.

– Varsinaisen loppukäyttäjän selvittäminen saattaa olla haastavaa, mutta avoimella keskustelulla asia tyypillisesti ratkeaa.

Toiseksi on hyvä tietää, mitä alueelle on todella aikomuksena rakentaa.

– Jos rakennuksia tulee useita, hanke sitoo kunnan resursseja vuosiksi eteenpäin.

Onko riittävästi sähköä?

– Tämä on hankkeen kannalta olennainen kysymys. Jos ei ole sähköä, niin ei tule hanketta. On selvitettävä, onko sähkökapasiteetin saatavuutta arvioitu vain yleisellä tasolla. Alustava liityntä kysely tai verkkokiikarissa näkyvä kapasiteetti ei vielä tarkoita, että hankkeelle olisi riittävästi sähköä.

Neljänneksi on hyvä arvioida, miten tontti sopii hankekokonaisuudelle?

– Onko tontin lähellä jotain herkkää, joka tarvitsisi puskurivyöhykkeitä. Onko selvitetty, mistä tontille liitytään. Sitäkin on hyvä miettiä, mitä muuta sinne tontille estetään toteutumasta, jos varataan kymmeneksi vuodeksi tontti ja datakeskushanke ei toteudu.

Mitä hankkeen luvitus ja kaavoitus edellyttävät?

– Kaavoituksessa pitää pystyä arvioimaan hankkeen vaikutuksia, Järvensivu jatkaa.

Kuinka suuri on kunnan oma investointi ennen ensimmäistä veroeuroa?

– Olennaista on miettiä, missä vaiheissa eri kustannukset kohdistuvat kunnan maksettavaksi.

– Ja voidaanko niitä periä sitten hanketoimijalta. Sopimukseen voidaan tehdä ehtoja, että hanketoimija maksaa x-osuuden rakennettavasta ympäristöstä tai infrasta. Kunnan kustannukset syntyvät usein ennen kuin hankkeen toteutuminen on varmaa.

Seitsemäntenä kysymyksenä on, miten monta euroa kunta hankkeesta saa?

– Arvioikaa kunnan nettohyötyä, eikä vain hankkeen investointiarvoa.

Syntyykö paikallisia työpaikkoja ja elinvoimaa?

– Se näkyy joissain kunnissa, että jo rakentamisvaiheessa tulee huomattava ihmismäärän lisäys. Tuhansia ihmisiä saattaa tulla rakentamaan useiksi vuosiksi näitä datakeskuksia. Kuinka moni jää rakentamisvaiheen jälkeen kuntaan töihin?

Listalla yhdeksäntenä kysymyksenä on, mitä vaikutuksia hankkeella on ja voidaanko niitä hallita?

– Veden riittävyys on yksi asia. Tarvittavat vesi määrät riippuvat täysin siitä, minkälaisia tekniikoita on valittu. Ja jos näitä ei ole alkuvaiheessa kysytty, se voi tulla yllätyksenä, että ei ehkä riitäkään se talousvesimäärä, mitä on mahdollista nykyisellä infralla tuottaa.

Liikennemääristä lähtien on monia asioita, jotka on huomioitava.

– Varhaisessa vaiheessa tunnistettu riski on suunnittelukysymys. Moniin näistä kohdista löytyy yksinkertaisiakin ratkaisuja.

Kymmenes kysymys on, millä ehdoilla tontti kannattaa varata?

– Kannattaisin sitä, että varaukset ovat määräaikaisia, ja niihin sisältyy välitavoitteita.

Kunnan ja toimijan väliset ehdot tulee olla

selkeät ja kunnalle mahdollisimman vähäriskiset.

– Ottakaa apua, jos tuntuu, että nämä eivät ole sellaisia asioita, joita pystyy yksin selvittämään tai ratkaisemaan omin voimin, kannattaa hyödyntää esimerkiksi lakiasiantuntijoita tai konsultteja, Järvensivu muistuttaa.

Lue myös:

Pykäläpeikko tutkii: Onko kunnanjohtajan pakko asua johtamassaan kunnassa?