Kun kaupunginjohtaja otetaan vastaan rokkitähden tavoin – “Olen positiivisesti tosi yllättynyt”

Kuvat Timo Seppäläinen

Savonlinnan maaliskuussa työnsä aloittava kaupunginjohtaja, toistaiseksi virallisesti vt. kaupunginjohtaja Ding Ma tuo tullessaan aimoannoksen energiaa ja luottamusta tulevaan. Ma ei ole mikään helppoheikki, joka yrittää pelkällä puheella muuttaa kivet kullaksi. Toisaalta maailmanlopunmeininkikään ei ketään pelasta.

Ding Ma ei aloita helpoista lähtökohdista. Edeltäjä Janne Laine sai potkut keväällä, kun Savonlinnan kaupunginvaltuusto äänesti luottamuksesta tai paremminkin epäluottamuksesta. Laineen valitettua hallinto-oikeuteen potkuistaan Ma valittiin loppuvuonna 2025 vt. kaupunginjohtajaksi.

Miltä nyt tuntuu, kysytään Malta hänen Savonlinnan vierailullaan.

– Oikein hyvältä. On aika paljon sulateltavaa. Olen positiivisesti tosi yllättynyt saamastani vastaanotosta valtakunnallisestikin. Antaa aika hyvän lähtökohdan, kun lähtee tekemään kehittämistoimenpiteitä ja kunnioittamaan niitä asioita, joita täällä on tehty.

Ding Ma on vilpittömän hämmästynyt huomiosta.

– Osittain ajattelen, että ei ole niin mediaseksikäs juttu tällainen kunnanjohtajavalinta. Valtakunnallinen kiinnostus on yllättänyt. Ja erityisesti se, miten ihmiset ovat itse ottaneet yhteyttä ja kertoneet, että heillä on sukua Savonlinnassa ja voidaanko käydä kesällä torikahvilla.

Uusi aika

Selvästikin Ma pitää vahvuutena sitä, että muualla asuvat savonlinnalaiset iloitsevat juuristaan. Paikan päällä Savonlinnassa ollaan valmiita muutokseenkin.

– On haluttu muutosta. On uusi valtuusto ja on aika paljon ensikertalaisia. On lähdetty vaikuttajan tielle ja haluttu myös muutoksia.

Ding Ma ei itsekään pidä itseään tyypillisenä kaupunginjohtajana. Eikä nyt viitata siihen, että hän on Suomen ainut kaupunginjohtaja, joka puhuu äidinkielenään myös kiinaa. 

– Kuvaisin itseäni epätyypilliseksi kaupunginjohtajaksi, jos katsoo profiilia. Ykköshenkilöksi valitaan sellainen, joka pystyy vahvistamaan elinvoimaa, arvioi Lappeenrannan elinvoimajohtajan tehtävästä Savonlinnaan siirtyvä Ma.

Suomen kuntajohtajakentässä Ding Man tausta on epätavallinen. Kiinassa syntynyt Ma muutti vanhempineen Suomeen ollessaan 4-vuotias, äiti tuli opiskelemaan Åbo Akademiin Turkuun. 6-vuotiaana Ding lähetettiin sisäoppilaitokseen Kiinaan ja viiden vuoden kuluttua siitä hän aloitti koulunsa Turussa. Maisteritutkintonsa hän on suorittanut Aalto-yliopistossa.

Avoin ja aktiivinen

Mutta minkälainen kaupunginjohtaja 37-vuotiaasta Masta tulee?

– Ainakin erittäin helposti lähestyttävä, ja haluan ylipäätään tuoda uskoa tulevaisuuteen. Se voi lähteä yksittäisen henkilön perusvireestä, mutta myös ajatusmaailmasta, asennemuutoksesta. Pohditaan (tulevaisuutta) mahdollisuuksien kautta.

Ding Ma on käynyt puolisonsa Charlenen kanssa Savonlinnassa useita kertoja ennen töiden aloittamista. Osa reissuista on johtunut siitä, että perheelle on etsitty asuntoa ja 3-vuotiaalle Oliverille päiväkotia. Ma on ottanut jo ennen virallista aloitusta aktiivisen roolin.

– Haluan olla aktiivinen viestijä, hyvin avoin, luoda luottamuksellista suhdetta omaan henkilökuntaan, luottamushenkilöihin ja asukkaisiin. Jos ja kun on perusluottamusta, kaikista asioista voidaan keskustella ja löytää kompromisseja.

Tuleva kaupunginjohtaja pohtii omia viestinnän keinojaan. Yksi keino ei riitä.

– Olen ollut aika aktiivinen omassa somessa. Jos halutaan vaikuttaa lasten ja nuorten asioihin, pitää olla niissä kanavissa, joissa nuoret ovat. 

Man mielestä ihmisiä on tavattava myös kasvokkain ”turuilla ja toreilla”.

– Joskus ajatellaan, että on vain virallinen reitti, jonka kautta saa asiat eteenpäin. 

Yksimielinen valinta

Ding Ma valittiin Savonlinnan kaupunginjohtajaksi loppuvuonna hyvin yksimielisesti. Viranhaltijajohdon ja luottamushenkilöiden työnjako ja suhde onkin olennaisen tärkeää ja lähtökohdat ovat nyt hyvät. 

– Haastattelutilaisuudet, joissa on ollut laaja edustus eri valtuustoryhmistä, ovat antaneet hyvän kuvan siitä, miten yhteistyöhaluisia ja -kykyisiä meidän päättäjät on. Myös luottamushenkilöiden keskinäistä keskustelua pitäisi lisätä. Aika perinteinenkin tapa luoda tiimihenkeä ovat yhteiset seminaarimatkat verrokkikaupunkeihin. 

Man mielestä vaikkapa Kuntamarkkinat on luonteva tilaisuus myös yhteiselle tiimiytymiselle.

– Tarvitaan tila ja mielentila että pystyy käymään keskusteluita.

Vahvuudet ensin

Millaisia aitoja mahdollisuuksia Savonlinnan kokoisella kaupungilla tai Savonlinnalla on elinvoiman näkökulmasta?

– Matkailu ja kulttuuri, elämystalous on sellainen, jossa meillä on potentiaalia. Se potentiaali tulee siitä, miten saadaan Saimaa-yhteistyö tiivistettyä ja sitä kautta luotua myös ympärivuotisuutta ja elämyspaketteja talveksi.

Matkailuun Ding Malla on paljon ideoita, mutta yksi asia, josta hän tässä vaiheessa haluaa muistuttaa, on palveluketju.

– Matkailija pääsee Saimaan ääreen, mutta pääseekö Saimaalle. Voi ajatella tiettyä tematiikkaa esimerkiksi kalastusmatkailua. Saatko vuokrattua veneen, saatko oppaan.

Ma muistuttaa, että olemassa oleva vahvuus on myös kaupungissa oleva perusteollisuus. Hän luottaa lisäksi koulutuksen vahvuuksiin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu toimii myös Savonlinnassa. Ammatillista koulutusta tarjoaa Samiedu. Koulutustarjonnan laajentaminen toisi elinvoimaa.

– Myös koulutustarjonnan syventäminen on vaihtoehto.

Ma pitää mahdollisuutena vaikkapa yhteistyötä yliopiston kanssa lahjoitusprofessuurin kautta. 

– Voi olla hyväksi todettu tapa, varsinkin jos se vastaa paikallisten yritysten tai työelämän tarpeita. 

Asukasluku mietityttää

Ding Ma sanoo olevansa varsin huolissaan Savonlinnan väestökehityksestä. Se ei auta, että kyse on valtakunnallisesta ilmiöstä: kuolleisuus on suurempi kuin syntyvyys. 

– Tarvitaan positiivista maahanmuuttoa, mutta tarvitaan myös sitä, että meillä on niin hyvät palvelut ja lisätyöpaikkoja, että nykyiset asukkaat voivat pysyä alueella. Mahdollisuuksien mukaan houkutellaan lapsiperheitä.

Yli 55-vuotiaiden ryhmässä Savonlinnassa on muuttovoittoa. 

– Kun on työelämässä sellaisessa tilanteessa, että voi tehdä itsenäisesti enemmän päätöksiä ja valintoja, alkaa kotiseutu taas kiinnostamaan. Mutta toisaalta tulija voi olla ihan vieras. Halutaan pk-seudulta muuttaa Savonlinnaan.

Toisen polven muuttajana Ding Malla on perspektiiviä myös maahanmuuttoon. Tosin itse hän oli pieni lapsi muuttaessaan.

– Tilastollisesti se (maahanmuutto) on hyvä asia, mutta meidän täytyy katsoa tilastoa pintaa syvemmälle: miten he ovat kotoutuneet aidosti, miten ovat integroituneet alueelle ja yhteiskuntaan, ovatko löytäneet työpaikan, ovatko pystyneet löytämään omaa koulutusta vastaavan työpaikan. Lisää asukkaita halutaan, hymyilee Ding Ma.

Ding Ma löytää myönteisiä puolia kaupungin seniorikansalaisista ja uusista muuttajista.

– He ovat ihmisryhmä, jolla on täysi vapaus tehdä päätöksiä omasta elämästä. Ei tarvitse mennä lasten tai työelämän mukaan. Ihan hyvä trendi meillä ja iso potentiaali. 

Ma muistuttaa, että juuri nämä hiukan iäkkäämmät asukkaat ovat suurimpia kulttuurin ja palveluiden käyttäjiä.

Olenko tervetullut

Ding Ma on päässyt osallistumaan suomalaiseen rasismikeskusteluun. Hän tietää, miltä se tuntuu, kun ihmiset kohtaavat arjessaan rasismia. Tuleva kaupunginjohtaja tunnistaa myös sen, miltä käytännössä tuntuu yrittää selviytyä uutena suomalaisena.

– Jo ihan siinä, kun seuraan Charlenen asioita. Jos hänen täytyy itse hoitaa jotain asioita, mistä saa tietoa, mistä saa ajantasaista tietoa englanniksi. 

Ma pohtii muun muassa sitä, onko asiat hoidettu mahdollisimman sujuvalla tavalla lähtien palvelukielestä.

– Osittain se heijastuu siihen, miten tervetulleeksi ihmiset tuntevat itsensä. En tarkoita sitä, että Suomessa pitää pystyä elämään vain englanniksi, mutta että pääsee askel kerrallaan syvemmälle yhteiskuntaan.

Ma sanoo, että yksittäiset rasismi-ilmiöt luovat särön maakuvaan ja maineeseen.

– Meillä on kuitenkin niin paljon positiivista, ihmisiä, joilla on hyväntahtoisuutta. Toivon, että ne kokemukset vahvistuu kaikilla ulkomaalaisilla. Että olen saanut myös näin hyvää kohtelua Suomessa.

Ding Ma saapui nelivuotiaana Suomeen, mutta palasi vielä Kiinaan kouluun viideksi vuodeksi.

– Kiina on toinen kotimaan kieli minulle. On ollut valtava etu, että osaan kiinaa. Osaan kahta maailman vaikeinta kieltä, kertoo nuorena myös tulkkausta tehnyt Ma.

Puoliso Charlene Zhang on asunut Suomessa vasta neljä kuukautta. Perheen lapsi Oliver on asunut Lappeenrannassa isänsä kanssa. Kansainvälistä uraa autoteollisuudessa tehnyt Charlene pendelöi Berliinin ja Lappeenrannan väliä.

Tokiossa, Pekingissä, Tukholmassa ja viimeksi Saksassa asunut teollinen suunnittelija teki uran kannalta uhrauksen ja muutti Suomeen. Vuonna 2020 seurustelun aloittanut pari aloittaa nyt uuden elämänvaiheen.

– Ollaan molemmat odottavaisia, koska tämä on meidän yhteinen kokemus. Aikaisemmin minä kävin Berliinissä tai hän tuli Lappeenrantaan. Toisella on ollut kotikenttäetu. Tämä on jaettu kokemus.

Kuntien erilaisuudesta

Millaisia odotuksia Ding Malla on valtion suuntaan? Kuinka suomalaisia kuntia pitäisi tukea?

– Kun on niin pitkään väännetty Itä-Suomen ohjelmasta ja erityislähettiläs Harri Broman on viemässä asioita eteenpäin, toivon aidosti, että valtiolta löytyisi instrumentti, joka huomioisi itäisen Suomen. 

Yksi konkreettinen toivomus on esimerkiksi lentoliikenteen tukeminen 100-prosenttisesti. Tällä hetkellähän kaupunki osallistuu kustannuksiin toisin kuin useimmilla maakuntakentillä.

– Täältä pitäisi päästä paikkoihin; se on perusedellytys.

Ma toivoo valtion mahdollistavan, että eri puolilla Suomea olisi edes hitusen tasavertaisemmat edellytykset lähteä kehittämään.

– Edunvalvonta on aika iso osa kaupunginjohtajan työtä. Tämä on asia, joka täytyy sopia oman esimiehen eli kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja johtoryhmän kanssa. Kaupunginjohtajan keskeisimpiä tehtäviä on strategisen kehittämisen vision luonti, edunvalvonta, sidosryhmätyö. Ei niinkään paneutua yksittäisen konsernihallinnon toimialan johtamiseen. Toimialoilla on omat johtajat.

Ding Man mukaan tarvitaan ymmärrystä siitä, mihin tarvitaan kaupunginjohtajaa, mitkä ovat kaupunginjohtajan tehtävät, mitkä ovat johtoryhmän jäsenten tehtävät. 

– Tarkoittaa paljon jalkatyötä.

Työ on keskeinen osa tulevan kaupunginjohtajan elämää, mutta muutakin siihen mahtuu. Keskeistä on perhe ja erityisesti lapsi.

– Vapaa-aikana ollaan paljon kotona, mennään Oliverin ehdoilla. Ohjelmassa on tähänkin asti ollut leikkipuistoa ja muskaria.

Kuntosalilla käyntiä harrastava pariskunta on löytänyt jo tiensä paikallisen urheilun pariin.

– Kuntosalikortti on ostettu.