Kunnan kokonaisedun toteutuminen edellyttää näitä asioita

Kunnan kokonaisetu tarkoittaa kuntalain mukaista periaatetta, jossa huomioidaan koko kuntakonsernin toiminnassa, taloudessa ja päätöksenteossa yhden osa-alueen edun sijasta laajemmin kunnan ja asukkaiden etu. Kunnan kokonaisetu ei ole yksittäinen sääntö tai lainkohta, vaan tapa ymmärtää kunnan toiminta kokonaisuutena.  

Kokonaisedun määrittely ei ole helppoa, koska kunnallinen päätöksenteko on poliittista ja monimutkaista. Silti kunnan on johdettava toimintaansa niin, että eri osa-alueet tukevat samaa päämäärää. Kunta ei ole vain viranomaispäätöksiä tekevä organisaatio, vaan sille kuuluvat myös palvelut, tytäryhteisöt, kuntien välinen yhteistyö ja rahoitusratkaisut. Kunnan tehtävä on löytää kokonaisuutta pitkällä aikavälillä palvelevia ratkaisuja myös silloin, kun näkemykset eroavat. 

Kokonaisedun perusta on kunnanvaltuuston hyväksymä kuntastrategia. Strategia kertoo, mihin kunta suuntaa voimavaransa. Strategia ei ole juridisesti sitova, mutta se ohjaa kaikkea päätöksentekoa. Strategia auttaa tekemään valintoja tilanteissa, joissa kaikkien yksilöiden etua ei voida toteuttaa yhtä aikaa.  

Kunnanhallituksella on keskeinen rooli kokonaisedun toteuttamisessa. Lain mukaan kunnan toimintaa johdetaan strategian mukaisesti, ja kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan, hallinnon ja talouden kokonaisuudesta. Hallituksen tehtävänä on valvoa kunnan etua ja varmistaa, että päätökset tukevat pitkän aikavälin tavoitteita.

Käytännössä kokonaisetua toteuttaa kunnan viranomaistoiminta. Viranhaltijan tehtävä on edistää kunnan etua, ei vain yksittäisen toimialan tai ryhmän etua. Tämä edellyttää toimivallan tuntemista: viranhaltija ei voi edistää kunnan etua asiassa, jossa hänellä ei ole toimivaltaa. 

Kuntalaisten näkökulmasta kokonaisedun näkyvin osa ovat kunnan palvelut. Kokonaisedun mukaisesti palvelujen tulee olla vaikuttavia, kustannustehokkaita ja yhdenvertaisia. Toimivat palvelut vaikuttavat suoraan asukkaiden hyvinvointiin ja kunnan vetovoimaan. 

Omistajaohjauksen avulla kunta varmistaa, että tytäryhteisöt toimivat kunnan tavoitteiden mukaisesti. Tytäryhteisön perustamisella tulee olla selkeä strateginen tavoite, ja yhteisön hallituksen on ymmärrettävä kunnan tavoitteet ja oma roolinsa osana kuntakonsernia.

Kuntien välinen yhteistyö muodostaa sekin kokonaisetua. Esimerkiksi kuntayhtymä, yhteinen virka tai toimielin voi parantaa palvelujen laatua ja tehostaa resurssien käyttöä. Niin ikään rahoituspäätöksillä voidaan tukea kunnan elinvoimaa, palvelujen järjestämistä ja pitkän aikavälin taloudellista kestävyyttä. 

Kunnan kokonaisetu ei siis ole yksittäinen päätös tai yksittäisen toimialan tavoite. Se on tapa johtaa kuntaa siten, että kaikki osa-alueet tukevat samaa tavoitetta. Kokonaisedun toteutuminen edellyttää strategista johtamista, toimivaa yhteistyötä ja kykyä nähdä yksittäisiä päätöksiä laajempi kokonaisuus.

Taru Ollikainen
Kirjoittaja on Kuntaliiton avustava juristi.