Uutiset
Kunnat investoivat infran kehittämiseen noin 2,5 miljardia euroa vuodessa
Kuntaliitto julkaisi selvityksen kuntien infran investoinneista ja käyttömenoista.
Selvitys osoittaa, että kunnat ovat Suomen suurin infrastruktuuri-investoija. Kunnat ja kaupungit investoivat infraan enemmän kuin koskaan aiemmin: infra muodostaa noin 40 prosenttia kuntien kaikista investoinneista.
Kunnat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana investoineet yhteensä noin 40 miljardia euroa, josta infrainvestointien osuus on ollut noin 15,7 miljardia euroa.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että infrainvestoinnit painottuvat suuriin kaupunkeihin. Kaksi kolmasosaa tarkastelluista investoinneista on tehty katujen, yleisten alueiden ja muiden liikenneväylien kehittämiseen.
– Kaupungit ja kunnat ovat maankäytön, kestävän kasvun ja elinvoiman ajureita. Liikenteen ja infran investoinnit ovat tässä merkittävässä, kaupunkikehitystä edistävässä roolissa. Liikenne- ja infrainvestoinnit mahdollistavat kaupunkien kestävän kasvun ja yhdyskuntarakenteen kehittymisen näiden liikenteen kehityskäytävien varrelle. Siksikin infran rahoitus on erityisen merkittävää, sanoo yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Pirjo Sirén.
Kuntien taloussuunnitelmien perusteella infraan investoidaan myös tulevina vuosina merkittäviä määriä, tiedotteessa kerrotaan. Kunnat arvioivat investoivansa infran kehittämiseen noin 2,5 miljardia euroa vuodessa, siitä noin 2 miljardia kohdistuu perusinfraan. Kuntien sekä kuntayhtymien yhteenlasketut investoinnit nousevat noin 2,8 miljardiin euroon vuodessa.
– Investointitarpeet eivät ole selvityksen perusteella vähenemässä, ja samaan aikaan kuntatalous on kiristynyt. Kireässä taloustilanteessa kunnat joutuvat tasapainoilemaan välttämättömien infrainvestointien ja rajallisten taloudellisten resurssien välillä. Investointien lykkääminen voi lyhyellä aikavälillä helpottaa talouspaineita, mutta samalla se kasvattaa korjausvelkaa, summaa erityisasiantuntija Marika Kämppi.
Paljon korjausvelkaa
Kuntien ja kaupunkien liikenneväylien ja muiden yleisten alueiden korjausvelan arvioidaan olevan noin 2–2,5 miljardia euroa.
Korjausvelkaa pääsee syntymään, kun katujen ylläpito- ja peruskorjaustoimenpiteitä lykätään tai niiden rahoitus jää pitkäaikaisesti omaisuuden arvon säilyttämisen edellyttämää tasoa alhaisemmaksi.
Kasvava korjausvelka lisää tulevia investointitarpeita, nostaa kunnossapitokustannuksia sekä heikentää liikenneverkon turvallisuutta, toimivuutta ja palvelutasoa. Kuntaliiton mukaan korjausvelkaa voi kuvata piileväksi taloudelliseksi vastuuksi, joka ei kuitenkaan näy kuntien talousarvioissa.
Investointien lisäksi myös infrastruktuurin käyttötalouden menot ovat huomattavia. Selvitykseen valittujen toimialojen käyttökulut olivat 2024 yhteensä kaikissa kunnissa noin 4,3 miljardia euroa vuodessa. Suurimmat panostukset kohdistuivat katuihin ja yleisiin alueisiin, joiden käyttömenoihin käytettiin noin 1,6 miljardia euroa.
Kehityssuunta korostaa tarvetta pitää kiinni selkeästä työnjaosta, jossa valtio vastaa omasta väyläverkostaan ja sen rahoituksesta eikä liikenneinfrastruktuurin kustannuksia ja vastuita siirretä vähitellen kuntien kannettavaksi. Kuntien resurssit tarvitaan niiden oman katu- ja yhdyskuntainfrastruktuurin ylläpitoon sekä kasvavan korjausvelan hallintaan.
Kokonaiskuva puuttuu
Selvityksen yksi selkeä johtopäätös on, että Suomesta puuttuu edelleen kattava valtakunnallinen kokonaiskuva kuntien investoinneista, infraomaisuudesta, omaisuuden kunnosta sekä korjausvelasta.
Kuntien infraomaisuuteen liittyvää tietopohjaa tulisi kehittää nykyistä systemaattisemmaksi.
Talouden kiristyessä luotettavan tiedon merkitys korostuu, jotta niukkenevat resurssit voidaan kohdentaa mahdollisimman vaikuttavasti. Infrastruktuuriin liittyvillä investoinneilla ja käyttömenoilla on merkittävä vaikutus kuntien talouteen, omaisuuden arvoon sekä peruspalvelujen toimintaedellytyksiin.
Kokonaiskuvan muodostaminen edellyttää yhteisiä raportointi- ja vertailukäytäntöjä, jotka parantaisivat tiedon vertailtavuutta ja vahvistaisivat päätöksenteon perustaa.
– Parempi ja yhtenäisempi tietopohja tukisi kuntien omaisuudenhallintaa sekä pitkän aikavälin taloussuunnittelua. Samalla se vahvistaisi kuntien ja valtion kykyä ennakoida tulevia investointitarpeita, arvioida korjausvelkaa ja perustella infrastruktuuriin liittyviä rahoitustarpeita, Marika Kämppi perustelee tiedotteen mukaan.
Lue myös:
