Uutiset

Kunnat joutuvat paikkaamaan paikallisen median uutistyhjiötä

Mediakentän muuttuminen kasaa viestintäpaineita kunnille. Paikallisen median murros on vaikuttanut kuntien viestintään, arvio 73% kunnista. 

Median muuttuessa, kunnilla kasaantuu viestintäpaineita. Arkistokuva.
Julkaistu

Median omistuksen keskittyminen ja paineet säästää ovat muuttaneet paikallista ja maakunnallista mediaa. 

– Paikallis- ja maakuntalehdet ovat perinteisesti toimineet "kuntalaisten silminä ja korvina" seuraamalla valtuustoja, lautakuntia ja viranhaltijoiden toimintaa. Kun toimituksia on yhdistetty, toimittajien määrä on vähentynyt ja toimitusten kattamat maantieteelliset alueet ovat kasvaneet, toimitusten mahdollisuudet seurata yksittäisten kuntien päätöksentekoa ovat heikentyneet, Kuntaliiton viestintäpäällikkö Hanna Kaukopuro-Klemetti kuvaa muutosta.

Kuntaliiton kyselyssä 73% kunnista arvioi, että paikallisen ja maakunnallisen median murros on vaikuttanut kunnan omaan viestintään. Muutokset näkyvät kasvaneena paineena lisätä viestintää kunnassa. Kun samaan aikaan myös kunnat ovat säästöpaineiden alla, tilanne on haasteellinen. Resurssit viestintään vaihtelevat kunnittain paljon. Noin kolmanneksessa kunnista ei ole yhtään päätoimista viestijää. 

Paikallisjournalismin ja kuntaviestinnän samanaikaiset resurssipaineet voivat muodostaa kuntalaisten tiedonsaantiin kaksinkertaisen katveen: kuntalainen ei saa kunnalta riittävää tietoa kunnan toimintaan liittyvistä asioista samaan aikaan kun paikallisista asioista kertovien juttujen määrä vähenee. 

Kuntien viestinnällä on lakisääteisiä tehtäviä. Siltä kuitenkin vaaditaan enemmän kuin pelkkää tiedotteiden kirjoittamista. Viestintä on osa johtamista. 

Some hallussa

Kunnat näkyvät ja ovat siellä missä ihmisetkin. Siitä kertoo kuntien tapa ottaa sosiaalinen media haltuunsa. Kaikki kyselyyn vastanneet kunnat toimivat Facebookissa. Instagramia käytti 99 prosenttia ja YouTubea 93 prosenttia kunnista. LinkedInin käyttö on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja siellä toimii 82 prosenttia kunnista.  Tiktokia käyttää runsas kolmannes eli 36 prosenttia kunnista ja X on käytössä veistinnässä vain 12 prosentilla. 

Sosiaalista mediaa käytetään erityisesti nuorisotoimessa, kirjastoissa, kouluissa ja kulttuuripalveluissa. Myös elinkeino-, matkailu- ja keskushallinnon viestinnässä somekanavat ovat vakiintuneet osaksi toimintaa.

Tekoäly auttaa

Tekoälypohjaisten työkalujen käyttö kuntien viestinnässä on kyselyn mukaan kasvanut merkittävästi. Sitä käytetään apuvälineenä sujuvoittamaan rutiinitehtäviä, ei pääasiallisena työkaluna. Seitsemän kymmenestä viestintäkyselyyn vastanneissta kunnista hyödyntää tekoälyä viestinnässään. Yleisimpiä käyttökohteita ovat ideointi, tekstinhuolto, tiedonhaku ja some-sisältöjen tekeminen. 

Kunnat ovat myös hiljakseen panostamassa tekoälyn muokkaamiseen omiin tarpeisiinsa. Tässä riittää kutienkin vielä tehtävää. Neljänneksellä vastanneista kunnista on käytössään joko viestinnän tai koko organisaation omaan tarpeeseen räätälöityjä agentteja tai muita tekoälytyökaluja. 

– Tekoälytyökalujen käyttö viestinnän tukena on yleistynyt kunnissa kovaa tahtia. Sen sijaan yhteiset, organisaation tarpeeseen rakennetut tekoälypohjaiset työkalut eivät ole vielä niin yleisiä, toteaa Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund.

Henkilöstöä halutaan myös ohjeistaa käyttämään tekoälyä vastuullisesti. Yli puolella eli 53 prosentilla vastanneista kunnista on kirjattuja linjauksia tai ohjeita tekoälyn hyödyntämisestä.

Verkkosivut tärkeitä

Verkkopalvelu-uudistuksia on kunnissa vireillä aiempaa vähemmän. Neljänneksellä kunnista on joko käynnissä tai alkamassa julkisen verkkopalvelun uudistus. Kuusi vuotta sitten vastaavassa kyselyssä yli puolet kunnista oli uusimassa sivustojaan. Muuttunut teknologia on vähentänyt uusdistuspaineita. Suuret käytettävyysuudistukset on jo tehty.

Suurin osa eli 78 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista raportoi verkkosivujensa toimivan moitteettomasti mobiililaitteilla.

Saavutettavuusdirektiivin edellyttämällä tasolla kunnista ilmoittaa olevansa 70 prosenttia teknisen toteutuksen osalta ja 64 prosenttia käyttöliittymissä. Verkkopalvelujen sisällön saavutettavuuden nähdään myös parantuneet.

Kuntaviestintäkysely toteutettiin loka-marraskuussa 2026. Kyselyyn vastasi yhteensä 218 kuntaa, eli 71 prosenttia kaikista Suomen kunnista.

Powered by Labrador CMS