Uutiset
Kunnat käyttävät tekoälyä ja automatiikkaa hyvin eri tavoin – Mistä tulee tieto, jolla johdetaan?
Olennaista on erottaa tiedolla johtaminen ja tiedon hallinta.
Tiedolla johtamisesta puhutaan paljon, mutta mistä se tieto tulee, jolla johdetaan? Kuka tuottaa tietoa, kuka johtaa?
Ratkaisuja voi olla niin monta kuin on tiedon käyttäjiä, ja kuntien kesken tässäkin on eroja.
Iso kaupunki voi tehdä omat ratkaisunsa.
– Me hallitsemme itse tietovarantoa ja tietoa, sanoo Oulun kaupungin tietohallintojohtaja Tapio Matinmikko.
– Haluamme omistaa tiedolla johtamiseen tarvittavat raportit ja tietolähteet. Pystymme itse tekemään raportteja, ymmärrämme teknisen ympäristön, mutta käytämme myös kumppaneita. Tärkeää on se, että meillä on riittävä tekninen osaaminen, jotta osaamme ohjata kumppaneita.
Olennaista on erottaa tiedolla johtaminen ja tiedon hallinta. Oulun kaupungin ICT hallitsee teknisesti tietoa ja tarjoaa sitä niille, jotka johtavat operatiivisella tasolla. Kuvio toimii, koska nämä kaksi tasoa ovat hyvässä vuorovaikutuksessa keskenään.
Tulevaisuudessa Oulu pyrkii siirtymään tiedon analysoinnissa yhä enemmän tekoälyagenttien käyttöön.
– Ne muuttavat tiedonhaun raportit aktiivisiksi ja voivat ehdottaa analysoidun tiedon pohjalta johtopäätöksiä ja toimenpiteitä, joiden arviointiin operatiivinen johto keskittyy, Matinmikko kuvailee.
Uutta on myös skenaarioajattelun tuleminen. Olemassa olevan datan perusteella pystytään yhä enemmän luomaan skenaarioita, mitä vaikutuksia erilaisilla päätöksillä olisi.
– Tulevaisuuden simulointi on se, mitä tiedolla johtaminen tarvitsee jatkossa. Siihen aiomme myös Oulussa keskittyä.
Johtaminen ratkaisee
Tapio Matinmikko esitteli Oulun toimintaa teknologiaratkaisuja yrityksille ja julkiselle sektorille tarjoavan Greenstepin isännöimässä tapahtumassa Espoossa.
Sitran näkökulmaa esitteli ohjelmajohtaja Jonna Heliskoski, joka luotsaa Tuottavuutta julkiselle sektorille -ohjelmaa. Sen tavoitteena on tukea valtionhallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden kehittymistä tuottavuuden ja teknologian hyödyntämisen edelläkävijöiksi.
Uudistuksista vain 10 prosenttia on dataa ja teknologiaa, loput eli 90 prosenttia uudistamisesta on johtamista ja toimintamallien uusintamista, Heliskoski muistutti.
Helsingin kaupungin taloushallintopalveluliikelaitoksen (Talpa) toiminnan uudistamista avasi toimitusjohtaja Anniina Kitula.
Helsinki otti palkkalaskennassa uuden järjestelmän käyttöön vuonna 2022. Kyseessä oli hyvin manuaalisesta mallista kohti automaatiota siirtyminen.
Käyttöönoton yhteydessä ilmeni haasteita. Sittemmin ongelmat on saatu minimoitua.
– Viimeisen vuoden ajan palkkavirheiden osuus palkkalaskelmista on ollut noin 0,4 prosenttia.
Ostolaskuista noin 10 prosenttia eli noin 100 000 kappaletta on tekoälyn avulla käsiteltyjä, Anniina Kitula kertoo.
– Tekoälyn käsittelemissä laskuissa ei ole tilausta taustalla. Kun lasku tulee, tekoäly ennustaa sille annetun taustadatan pohjalta laskun tiliöintitiedot sekä tarkastajan ja hyväksyjän. Ihmiselle jää edelleen tarkastaminen ja hyväksyntä.
– Tämä vaatii asiantuntijahenkilöitä, jotka tietävät, millaista dataa syötetään tekoälylle.
Helsinki hyödyntää myös robotiikkaa. Helsingissä on eri toimialoilla lähes sata robottia, jotka on tuottanut Talpa yhteistyökumppaneineen.
– Vuonna 2025 robottien avulla tuli välittömänä säästönä 16 000 työtuntia, Anniina Kitula kertoo.
Yhteistyössä on voimaa
Pienten kuntien kannattaa yhdistää voimansa tekoälyn hyödyntämisessä, sanoo Konneveden kunnanjohtaja Mika Pasanen.
Konneveden käynnistämässä Enemmän vähemmällä -tekoälyhankkeessa on mukana kahdeksan muuta kuntaa. Ajatuksena on tehostaa digitaalista asiointi- ja asianhallintaa yhteistyössä.
Taustalla on kokemus siitä, että pienten kuntien hallinto nojaa liikaa manuaalisiin prosesseihin ja hajautettuihin tietojärjestelmiin.
– Pelkästään Konnevedellä on 56 erillistä pistemäistä tietojärjestelmää, Mika Pasanen sanoo.
Konnevesi aloitti automatisoinnin sinänsä pienellä kokeilulla: yksityistieavustusten käsittelyn muuttamisella pois paperiajasta.
Automatisoitu toiminta säästi manuaalista työtä 85 prosenttia.
Manuaaliseen työhön vaadittu työpanos kohdentuu nyt tehokkaammin muualle.
Samaa tehokkuutta Konnevesi hakee nyt laajemmin muiden kuntien kanssa. Yhteistyössä automatisoidaan rutiinitehtäviä, tuotetaan palvelut yhdellä alustalla, syötetään tekoälyä, digitalisoidaan palvelut yksi kerrallaan.
– Hyödynnämme toinen toisiamme minä-ajattelusta me-ajatteluun, Mika Pasanen sanoo.
Juttua muokattu 17.4. kello 14.34, poistettu yksi lause (Ostolaskuissa on testattu myös robotiikkaa.) ja korvattu se uudella (Helsinki hyödyntää myös robotiikkaa.)
Lue myös:
