Uutiset
Kunnilla iso urakka tiukan aikataulun uudistuksessa – ”Lisää palvelutuotannon riskejä ja kuluja”
Pääosin hankintalakia koskevien muutosten on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2027.
Hankintalain uudistus saa laajan käsittelyn eduskunnassa.
Hallituksen esitys eteni täysistunnon kautta talousvaliokuntaan. Lisäksi perustuslakivaliokunta, hallintovaliokunta ja maa- ja metsätalousvaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta antavat esityksestä lausunnot.
Lakimuutos on nostamassa kuntien vähimmäisomistusrajaa yhteisissä sidosyksiköissä eli niin sanotuissa inhouse-yhtiöissä kymmeneen prosenttiin.
Omistusta koskeva raja on hajottamassa kuntien yhteistyörakenteita, joiden turvin kunnat ovat tuottaneet palveluita kuntalaisille.
Erityisesti pienet kunnat vastustavat kymmenen prosentin vähimmäisomistusrajaa.
Varsinais-Suomessa sijaitsevan Turun pormestari Piia Elo (sd.) ymmärtää, että omistusraja herättää kritiikkiä kuntakentällä.
– Ehdotettu kymmenen prosentin omistusraja ei perustu mihinkään ja se on tarpeettoman korkea.
– Muutosten myötä kuntien mahdollisuudet tehdä yhteistyötä ja hakea sitä kautta kustannussäästöjä vaikeutuisivat.
Noin 210 000 asukkaan Turussa on varauduttu uudistukseen, mutta edes parhaalla varautumisella ja valmistelulla ei voida torjua muutosten aiheuttamia kustannuslisäyksiä.
– Esitetyt muutokset ovat niin merkittäviä, että ne lisäävät kuntien kustannuksia. Tämä vaikuttaa suoraan myös kuntalaisten palveluihin.
Elo huomauttaa myös, miten lakiesityksessä ehdotettu siirtymäaika on äärimmäisen lyhyt.
– Lyhyt siirtymäaika lisää palvelutuotannon riskejä ja kuluja.
Itsehallintoa nakerretaan
Inhouse-yhtiöt ovat kuntien, kuntayhtymien tai hyvinvointialueiden omistamia ja hallinnoimia yhtiötä, jotka tuottavat palveluita ensisijaisesti omistajilleen.
Suomen noin 2 700 inhouse-yhtiötä tarjoavat kuntalaisille esimerkiksi ruokapalveluita, it-palveluita, teknisiä ratkaisuja, kiinteistöhuoltoa ja muita tukitoimintoja.
Näillä yhtiöillä on tärkeä rooli esimerkiksi yhteisissä hankinnoissa huoltovarmuuden kannalta kriittisissä palveluissa.
Vajaan 5 000 asukkaan Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivari näkee sidosyksikön kymmenen prosentin vähimmäismääräysvaltavaatimuksen tuottavan ongelmia kunnille.
– Tämä vaatimus ei ole millään tavalla perusteltu ja se on vaikeasti toteutettavissa.
Hankintalain uudistuksen omistusraja oli kirjattuna prosentin tarkkuudella hallitusohjelmaan jo ennen kuin oli tehty uudistusta koskevia vaikuttavuusarviointeja.
– Tämä asia on merkityksellinen kunnallisen itsehallinnon kannalta, koska esitys rajoittaa kunnan mahdollisuutta päättää toimintojensa järjestämisestä. Lisäksi lainvalmistelusta sekä mietinnön sisällöstä puuttuvat vaikutusten arvioinnit.
– Kustannusten osalta nojaudumme FCG:n Kuntaliitolle laatimaan selvitykseen, jonka mukaan pienet kunnat arvioivat lakiuudistuksen muutoskustannuksiksi keskimäärin 473 euroa per asukas. Osaltamme puhutaan siis miljoonista.
Kilpailut sekaisin
Työministeri Matias Marttinen (kok.) on toivonut hankintalain uudistukseen liittyvien muutosten astuvan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on käsitellyt esityksen.
Pääosin muutosten on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2027.
Myös Siikalatvan kunnanjohtajan mukaan siirtymäajat ovat riittämättömiä ja niihin olisi saatava pidennystä.
– Lyhyt siirtymäaika lisää useita samanaikaisia kilpailutuksia, mikä puolestaan voi johtaa siihen, että kriittisiä palveluita jää hankkimatta.
Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Siikalatvan kunnassa nähdään parhaaksi, että hankintalain uudistus ei toteutuisi hallituksen esityksen mukaisesti.
– Kuntamme näkökulmasta sääntelyyn ei ole tarvetta ryhtyä tässä muodossa, Pekka Iivari painottaa.
Kokonaisuus ei toimi
Satakunnassa sijaitsevan Nakkilan kunnanjohtaja Markus Ojakoski sanoo, että hankintalain uudistuksessa on useita hämmennystä aiheutuvia kohtia.
– Hallituksen esitys on kyseenalainen. Ei ole oikein selvää, onko se yhteiskunnan kokonaisedun kannalta hyödyllinen vai haitallinen. Mitään esitystä ei kannattaisi ajaa eteenpäin ennen uskottavaa käsitystä vaikutuksista.
Lakiluonnoksen mukaisella inhouse-sääntelyllä ei ole erityisen laajoja vaikutuksia Nakkilan kunnan lyhyen tai pidemmän aikavälin ratkaisuihin, Ojakoski näkee.
Kunnanjohtaja ymmärtää taustalla olevat ajatukset, minkä takia on haluttu tarkastella sidosyksiköiden toimintaa.
– Periaatteellisella tasolla pitäisikin olla niin, että inhouse-organisaation jäsenillä on tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia organisaatioon.
Olennaista on, että kokonaisuus ei toimi hankintalain uudistamisessa tällä hetkellä.
Esityksessä on edelleen monta epäkohtaa, joita ei ole uudistusta edistettäessä korjattu – ainakaan tähän mennessä.
Ojakoski viittaa Nakkilan kunnan vastaukseen, joka annettiin työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntöön koskien hallituksen luonnosesitystä hankintalain uudistamiseksi.
Vajaan 5 000 asukkaan kunnan vastauksessa hämmästeltiin ristiriitaa, kun hankintoja ei saa pilkkoa keinotekoisesti ja samaan aikaan niitä vaaditaan pilkkomaan lähtökohtaisesti.
Hankintoja onkin hyvä pilkkoa, jos näin tehtynä saadaan tehokkuushyötyjä. Mutta jos pilkkominen ei lisää tehokkuutta, sitten tällainen toiminta tuntuu ristiriitaiselta, Nakkilan kunnassa arvioidaan.
Lue myös:
