Kunnissa ja hyvinvointialueilla irtisanomisia tuplasti arvioitua enemmän – hyvinvointialueet jatkavat henkilöstösopeutuksiaan

Niukka taloudenpito näkyy niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (KT) julkisti tiistaina kyselyn, jonka mukaan kunnat irtisanoivat viime vuonana 340 työntekijää ja hyvinvointialueet 1 300. Lukemat olivat kaksinkertaiset verrattuna siihen, mitä arviot kertoivat vuotta aiemmin.

Kyselyn tuloksista olivat Kuntatalolla Helsingissä kertomassa KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas, tutkimusjohtaja Mika Juutinen ja pääekonomisti Juho Ruskoaho.

Kolmikon mielestä kuntien ja hyvinvointialueiden talouden suunnittelua vaikeuttavat auki olevat asiat. Kunnat elävät epätietoisuudessa siitä, mitä tehdään valtionosuusjärjestelmälle ja hyvinvointialueet odottavat, miten niiden rahoitusjärjestelmän uudistus etenee. Myös hallituksen lupaamat norminpurut kangertelevat.

Tuotannolliset ja taloudelliset syyt irtisanomisiin nyt yleisiä

Kunnissa ei ole ollut tapana irtisanoa työntekijöitä tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Nyt näin on tehty, ja sama koskee hyvinvointialueita.

Ruskoaho kertoo, että näin korkeita lukuja on nähty viimeksi 1990-luvun lamassa.

Hyvinvointialueilla on tulossa lisää irtisanomisia – niiden arvioidaan edelleen lisääntyvän. Yksi hyvinvointialueista ilmoitti kyselyssä, että irtisanomisten toimeenpano on vielä kesken ja että niitä on tulossa noin 500.

Kunnat aikovat irtisanoa kuluvana vuonna viime vuotta vähemmän.

Hyvinvointialueiden irtisanomiset eivät tulleet yllätyksinä, sillä niiden vaikea taloustilanne on ollut hyvin tiedossa. Kunnat ovat puolestaan joutuneet karsimaan palveluverkkoaan, muun muassa kouluja.

Lomautusten piirissä oli kunnissa viime vuonna 600 ja hyvinvointialueilla 12 200 ihmistä.

Isoimmat säästöt toimintojen uudelleen järjestämisillä

Ruskoaho sanoo, että julkinen sektori on etsinyt säästökohteita kaikilla mahdollisilla keinoilla. Irtisanomisia enemmän säästöjä on saatu kasaan järjestelemällä toimintoja uudelleen ja tekemällä töitä uusilla tavoilla. Eläkkeelle jäävien tilalle ei ole aina palkattu uutta ihmistä.

Myös sijaisten ja määräaikaisten työllistämistä on vähennetty ja ostopalveluja karsittu.

Henkilöstöpula on samaan aikaan hellittänyt. Nybondas-Kangas huomauttaa, että työvoiman saatavuus tulevaisuudessa on kuitenkin kyettävä myös huonoina aikoina varmistamaan. Tähän on pyritty muun muassa sopimuskorotuksia kohdentamalla.

Rahapula yleinen ongelma

Kysely selvitti myös, mikä vaikeuttaa palvelujen järjestämistä. Ylivoimaisesti suurimmaksi syyksi vastaajat nimesivät riittämättömän rahoituksen. Rahapula on kunnista 40 prosentin ongelma ja käytännössä kaikkien hyvinvointialueiden.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa alijäämäisinä, sillä valtion rahoitus ei riittänyt kattamaan niiden menoja.

Nybondas-Kangas huomauttaa, että kuntatalous on kiristynyt entisestään työllisyyspalveluiden siirryttyä kuntiin, sillä rahoitus on riittämätöntä.

Rahapula vaikeuttaa palvelujen järjestämistä myös kuluvana vuonna. Muita haasteita ovat ministeriön tiukka ohjaus, palveluverkon joustamattomuus sekä tiukat mitoitukset ja kelpoisuusehdot.

Irtisanomisilla ja lomautuksilla säästöjä yli puoli miljardia

Kunnat vähensivät henkilöstömenoja noin 161 miljoonalla ja hyvinvointialueet noin 403 miljoonalla eurolla. Hyvinvointialueet arvioivat, että kuluvana vuonna henkilöstömenojen sopeutukset kasvavat edelleen ja ovat noin 475 miljoonaa.

KT:n ajankohtaiskysely toteutettiin marraskuun lopun ja tammikuun välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 205 kuntaa ja kuntayhtymää sekä 24 hyvinvointialuetta tai -yhtymää.