Uutiset
Kuntajohtajan arki muuttuu hurjan nopeasti – "En olisi voinut kuvitellakaan"
Stressiä koetaan, mutta ei niin paljon kuin esimerkiksi koronavuosina, paljastaa Kuntaliiton selvitys.
Talouspaineet, maailmantilanne, sosiaalisen median älämölö tai luottamushenkilöiden kritiikki. Muun muassa nämä seikat haastavat kuntajohtajien jaksamista, käy ilmi Kuntaliiton selvityksestä.
Laajassa selvityksessä kuntajohtajien työstä esiin nousee paljon hyvää. Stressiä koetaan, mutta ei niin paljon kuin esimerkiksi koronavuosina, eikä julkisen keskustelun sävykään kuntajohtajien kokemuksen perusteella enää rassaa kuten aiemmin. Johtajilla on lisäksi korkea koulutustausta.
– Työn mielenkiintoisuus, monipuolisuus ja merkityksellisyys näkyy korkeana työtyytyväisyytenä, haastavuus toisaalta kuntajohtajien lisääntyvänä vaihtuvuutena, kiteyttävät selvityksen toimittajat, Kuntaliiton strategiayksikön tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ja kehittämispäällikkö Jarkko Majava.
Selvityksessä tarkastellaan ja kuvataan kunnan- ja kaupunginjohtajien työtä niin faktojen, tutkitun tiedon kuin myös kuntajohtajien omien kokemusten kautta.
Selvityksessä on tietoa muun muassa kuntajohtajien sukupuolesta, iästä, palvelusuhteesta, työkokemuksesta, koulutuksesta ja palkkauksesta sekä kuntajohtajien viime vuosien vaihtuvuudesta ja vaihtuvuuden taustalla olevista syistä.
Poliittinen sitoutuminen
Monissa kunnanjohtajien valintaprosesseissa on historian saatossa ollut merkitystä poliittisella suuntauksella tai aiemmalla puoluetaustalla. Joissakin kunnissa kunnanjohtaja on toiminut aiemmin kunnan luottamushenkilönä, jotkut näkyvämmässäkin poliittisessa tehtävässä. Nyt tilanne on muuttunut.
– On tärkeätä huomata, että vaikka kuntajohtajalla olisikin julkisesti tiedetty puoluekanta, tulee kuntajohtajan toimia sitoutumattomana ja puolueettomana viranhaltijana, kun hän valmistelee ja toimeenpanee päätöksiä, Majava muistuttaa.
Kunnanjohtajien ja ylipäätään päällikkötason viranhaltijoiden sitoutuminen poliittisiin puolueisiin näyttäisi erilaisten myöhempien tutkimus tulosten perusteella vähentyneen, vaikkakaan ei täysin poistuneen.
Miehet johtavat isoja
Enemmistö kuntajohtajista on edelleen miehiä, mutta naisten osuus nousee vuosi vuodelta. Noin joka kolmas kuntajohtaja on nainen, viimeisimmän virallisen tiedon vuodelta 2023 mukaan.
– Naisten yleistyminen kunnan- ja kaupunginjohtajina näyttäisi ainakin hetkellisesti pysähtyneen. Erityisesti yli 50 000 asukkaan kaupungit ovat vahvasti miesten johtamia, Pekola-Sjöblom sanoo.
Kuntien ja kaupunkien johtajat ovat keskimäärin 52-vuotiaita.
Yleisimmin kuntajohtajat ovat 50–59-vuotiaita. Heitä on viimeisimmän, vuoden 2023 tietojen mukaan lähes 40 prosenttia kaikista kuntajohtajista. Vähintään 60-vuotiaiden osuus on kasvanut merkittävästi.
Nuoria johtajina on vähän.
– Alle 30-vuotiaista kuntajohtajista on tullut jälleen harvinaisuus. Vuonna 2020 heitä oli ennätykselliset kolme prosenttia kaikista kuntajohtajista.
Pääsääntöisesti kuntien ja kaupunkien johtajat ovat vakinaisessa virkasuhteessa. Kaupunginjohtajien keskuudessa määräaikaiset virkasuhteet ovat yleisempiä kuin kunnanjohtajilla.
Määräaikaiset virkasuhteet ovat yleisimmin kuuden ja seitsemän vuoden mittaisia.
Kuntaliitossa tehdyn julkaisemattoman seurannan mukaan nykyiset kuntajohtajat ovat johtaneet nykyistä kuntaansa keskimäärin viisi vuotta.
Palkka vaihtelee
Kuntien ja kaupunkien johtajat ovat lähtökohtaisesti korkeasti koulutettuja. Yli 90 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus: lisensiaatti tai tohtori. Vuodesta 2016 vuoteen 2023 kuntajohtajien koulutustaso on noussut merkittävästi.
– Tämä selittyy pitkälti siitä, että kuntajohtajien koulutusvaatimuksena on lähes poikkeuksetta ylempi korkeakoulututkinto. Lähes joka kymmenennellä kuntajohtajalla on tutkijakoulutus, kertoo Pekola-Sjöblom.
Kunnan- ja kaupunginjohtajien kuukausipalkka on ollut keskimäärin 9 000 euroa vuonna 2023. Kuntajohtajien kuukausitulot vaihtelivat alle 2 000 asukkaan kun tien 7 000 eurosta yli 50 000 asukkaan kaupunkien 14 400 euroon.
Kuka haluaa kuntaan?
Kuntaliitossa tehdyssä, kunnanjohtajan viran kiinnostavuutta vuosina 1996–2016 koskevassa selvityksessä kävi ilmi, että hakijamäärät kuntajohtajaksi ovat vähentyneet 2000-luvulle siirryttäessä. Pekola-Sjöblomin mukaan hakijamäärän laskuun vaikuttavat monet tekijät.
– Määrä riippuu paitsi yleisesti työtehtävien kiinnostukseen liittyvistä tekijöistä, kuten palkkauksesta, työn arvostuksesta ja vaativuudesta sekä työmarkkinatilanteesta, myös kunnan koosta, sijainnista, maineesta sekä yleisemminkin kuntajohtajapestien tarjonnasta.
Samaan aikaan vaihtuvuutta riittää. Viime vuosina (2022–2024) kuntajohtajien vaihtuvuus on ollut jopa suurta.
Työpaikan vaihtajien osuus on ollut runsas kolmannes kaikista kuntajohtajavaihdoksista.
Toiseksi yleisimpänä vaihdosten syynä on siirtyminen eläkkeelle. Kolmanneksi yleisin syy on kuntajohtajan irtisanoutuminen joko omasta aloitteesta tai valtuuston toimesta.
Tyytyväisiä enemmän
Useampi kuin neljä viidestä kunnan- ja kaupunginjohtajasta on ilmoittanut olevansa melko tai erittäin tyytyväinen nykyiseen työhönsä. Tyytyväisten osuus oli vuonna 2024 selvästi suurempi kuin vuosina 2020 ja 2022.
Pekola-Sjöblomin mukaan kuntajohtajien hyväksi kokema työkyky ja yleinen työtyytyväisyys näkyy myös vahvana työn imuna.
– Noin yhdeksän kymmenestä kuntajohtajasta on vähintään kerran viikossa innostunut työstään, tuntee itsensä vahvaksi ja tarmokkaaksi työssään sekä tuntee tyydytystä syventyessään työhönsä.
Stressiä paljon tuntevien osuus on vähentynyt vuosista 2020 ja 2022 ja on kyselyvuonna 2024 samalla tasolla kuin vuonna 2018.
Stressiä työstään tuntevia kuntajohtajia on eniten alle 40-vuotiaiden ja vähiten vähintään 60-vuotiaiden keskuudessa.
Selvityksen mukaan myös kuntakoolla näyttäisi olevan merkitystä stressin kokemuksiin: yli 20 000 asukkaan kunnissa toimivat kuntajohtajat kokevat vähemmän stressiä kuin pienempien kuntien johtajat.
– Positiivista on, että julkisella keskusteluja päätöksentekoilmapiirillä on aiempaa vähemmän kielteisiä vaikutuksia omaan työhyvinvointiin, sanoo Pekola-Sjöblom.
Nämä seikat stressaavat
Ohessa poimintoja selvitystä varten haastateltujen kuntajohtajien kokemuksista kuormittavista seikoista. Sitaatit on poimittu selvityksestä ja ne ovat anonyymejä:
”Sähköpula, Ukrainan kriisi, Hybridiuhkat”
”Sote-uudistuksen jälkivaikutukset, TE-uudistus, nopea lainsäädännön muutosvauhti”
”Talouden tasapainottaminen ja kouluverkkoon liittyvät päätökset ovat rikkoneet hyvää päätöksentekokulttuuria”.
”Luottamushenkilöiden keskinäiset ristiriidat ja niistä johtuva päätöksen teon epäjohdonmukaisuus. Työn kyseenalaistaminen ja arvostelu.”
Nämä tuovat voimavaroja
Voimavaroja kuntajohtajille tuovat läheiset, yhteisöllisyys sekä asioiden edistäminen. Kyselytulokset osoittavat, että kunnan- ja kaupunginjohtajilla on omassa työssä jaksamiseksi vahvat ja laajat tukiverkostot.
Kaikkein yleisimpiin ja arvostetuimpiin lukeutuvat oma perhe, johtoryhmän jäsenet ja kuntajohtajakollegat.
Nämäkin sitaatit on poimittu selvityksestä ja ne ovat anonyymejä:
”Kyllä paras tekijä on se, kun saa valmista ja näkee ihmisten/ kuntalaisten tyytyväisyyden. Useimmiten jopa hymy niiden huulilla, jotka äänekkäästi vastustivat asiaa, ovatkin nyt tyytyväisiä. Se on kyllä erittäin voimaannut tavaa.”
”Verkostot ja kollegat ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska ilman heitä tästä hommasta ei tulisi yhtään mitään. Vaikka joskus on vaikeaa, kollegoiden ja ystävien tuki auttaa!”
Tuki ja yhteistyö tarpeen
Pekola-Sjöblomin ja Jarkko Majavan mukaan kuntajohtamisen työn isona määrittelevänä tekijänä voidaan pitää uuden julkisen hallinnan aikaa.
Ajan haasteisiin vastataan muun muassa verkostojen johtamisella, yhteistyöllä ja osallistumalla monin eri tavoin. Tuki on johtajalle työssä tarpeen.
– Talous- ja henkilöstöjohtaminen ovat oleellinen osa työtä, mutta usein myös asioita, joihin kuntajohtajan toivoisi saavan vahvan tuen omalta johtoryhmältä ja alaisiltaan. On tärkeää, että kuntajohtajan työn painopisteistä ja työn tekemisen tavoista on kuntajohtajan ja johtavien luottamushenkilön keskuudessa yhtenäinen näkemys, selvityksen kirjoittajat toteavat.
– Jokaisen kuntajohtajan vastuulla on huolehtia itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan, mutta luottamushenkilöiden tehtävänä on osaltaan varmistaa, että kuntajohtaja voi suoriutua työstään.
Yllätysten aika
Muonion kunnanjohtaja, Laura Enbuska-Mäki, tunnistaa selvityksessä esiin nousseet ilmiöt. Kunnanjohtajan tehtävään vuonna 2019 valittu Enbuska-Mäki oli valituksi tulleessaan 32-vuotias.
Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen maisteri.
– Olin toiminut kunta-alalla jo tovin ennen kunnanjohtajaksi tuloa ja sijaistanut edellisessä työpaikassani kunnanjohtajaa. Tiesin, mihin tulen, mutta en olisi voinut kuvitellakaan tuolloin, millainen muutosvauhti siivittää kuntatyöntekoa 2020 alkaen, kuinka nopeasti toimintaympäristö muuttuu ja että muutoksiin on kyettävä reagoimaan nopeasti.
Hän kehuu muiden johtajien ja luottamushenkilöiden tukea tehtävässään.
– On sanottava, että positiivisessa merkityksessä olemme pystyneet Muoniona kehittymään eteenpäin paljon suuremmin askelin, kun olisin aloittaessani osannut arvioida. Työ on myös opettanut paljon, ja olen saanut kehittyä tehtävässäni.
KT: Kunnanjohtajasta tuli pakollinen kaikkiin kuntiin vuoden 1976 kunnallislain voimaantulon myötä vuodesta 1977 alkaen.
KT: Vuoden 2025 alussa kunnan- tai kaupunginjohtajia on 286 Manner-Suomen kunnassa ja 15 Ahvenanmaan kunnasta.
Lue myös:
