Kuntajohtajat ovat ennätyksellisen tyytyväisiä työhönsä – stressiäkin tunnetaan

Kuntajohtajapäivien avausaamupäivässä kerrottiin tuoreesta tutkimuksesta, jonka tiedot perustuvat Kuntaliiton ja Kuntajohtajat ry:n toteuttamasta Kuntajohtajien työ 2026-kyselytutkimukseen.

Kyselyyn vastasi 185 kunnan- ja kaupunginjohtajaa eri puolilta Suomea. Peräti 84 prosenttia kuntajohtajista kertoo olevansa tyytyväinen nykyiseen työhönsä. Miehet ovat hiukan tyytyväisempiä kuin naiset. Myös työkykyä koskevat arviot säilyivät vahvoina: 83 prosenttia arvioi työkykynsä hyväksi.

– Tulokset kertovat, että kuntajohtajat kokevat työnsä merkitykselliseksi ja sopivaksi osaamiseensa nähden. Samalla kuitenkin työn vaativuus näkyy arjessa monin tavoin, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

Lähes kaikki kuntajohtajat kokevat osaamisensa vastaavan työn vaatimuksia. Kuntajohtajista 91 prosenttia kertoo olevansa innostunut työstään. Sen sijaan vain 61 prosenttia on sitä mieltä, että vaativuus ja työmäärä vastaavat siitä saatavaa korvausta.

Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Akaan kunnanjohtaja Antti Peltola totesi kuntajohtajapäivillä, että puhutaan laajasta ja tärkeästä asiasta, kun puhutaan kuntajohtajien hyvinvoinnista. Kunnissa työskentelee yli 200 000 työntekijää.

– Hyvinvoiva kuntajohtaja tekee fiksumpia päätöksiä, jotka heijastuvat yhteiskuntaan. Kuntajohtajan paikat saattaa ajoittain olla aika tuulisia.

Peltolan mielestä olisi syytä pohtia, miten voidaan kehittää keinoja tasapainottaa yksityiselämää ja kuntajohtajan työtä.

– Jos päästäisiin esimerkiksi siihen, että kokoukset olisivat päivän puolella.

Kuntajohtajien puheenjohtaja muistutti, että kuntajohtajan palkka ei ole kilpailukykyinen, jos verrataan hyvinvointialueisiin tai yksityiseen sektoriin.

Tekemätömien töiden paine

Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes neljännes vastaajista kertoo kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä.

Kuntajohtajien mukaan työn kuormitusta lisäävät erityisesti poliittisen toimintaympäristön kiristyminen, kuntatalouden haasteet sekä suuri työmäärä suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Myös epäasiallinen kohtelu, rooliristiriidat ja julkinen paine nousivat vastauksissa esiin aiempaa näkyvämmin.

Peräti 80 prosenttia kuntajohtajista kokee tekemättömien töiden painetta.

– Naiset kokevat painetta miehiä hieman useammin, mutta merkillepantavaa on, että miesten stressin tuntemukset ovat nousseet vuodesta 2024, naisten hivenen laskeneet, totesi Pekola-Sjöblom.

Päätöksentekoilmapiirissä muutoksia

Kuntajohtajien näkemykset oman kuntansa päätöksentekoilmapiiristä ovat muuttuneet aiempaa selvästi kriittisemmiksi. Yli kolmannes arvioi päätöksentekoilmapiirin heikentyneen kuluvan valtuustokauden aikana, kun vastaava osuus oli vuonna 2024 vain 29 prosenttia.

Samaan aikaan kokemukset luottamushenkilöiden osoittamasta epäluottamuksesta ovat vähentyneet. Vain joka viides kuntajohtaja kertoo kohdanneensa jonkinlaista epäluottamusta kuluvan valtuustokauden aikana, selviää tutkimuksesta.

Kunnan päätöksentekoilmapiirin heikentyminen sekä epäluottamuksen kokemukset näkyvät aiempaa vahvemmin ennen kaikkea miesjohtajien vastauksissa. Naisjohtajilla erityisesti kokemukset epäluottamuksesta ovat vähentyneet merkittävästi.

Kuntajohtajien mukaan päätöksenteon ja johtamisen toimivuuteen vaikuttavat erityisesti luottamuksen taso, yhteistyösuhteet sekä politiikan ja viranhaltijajohdon välisten roolien selkeys.

Häirintäkokemukset vähentyneet

Häirintää tai uhkailua työssään kuluvan valtuustokauden aikana kokeneiden kuntajohtajien osuus on laskenut 37 prosenttiin, mikä on kyselyhistorian matalin tulos.

Häirintää kokeneiden naisjohtajien osuus on merkittävästi pienempi ja miesjohtajien hivenen suurempi kuin vuonna 2024.

Yleisin häirinnän muoto on asiaton palaute mediassa. Myös maalittaminen sekä kasvokkain tapahtuva sanallinen uhkailu tai aggressiivinen käytös ovat kuntajohtajien mukaan yleisiä häirinnän muotoja.

Häirinnän yleisimmäksi syyksi arvioitiin päätösten vastustaminen. Kuntajohtajien selvällä enemmistöllä on täysin selvä käsitys häirinnän tekijästä.

Talouskehitys huolestuttaa

Kuntajohtajien työhön vaikuttavista ilmiöistä kielteisimpinä pidetään Suomen talouden kehitystä, lainsäädäntöä ja valtion ohjausta sekä epävarmaa maailmanpoliittista tilannetta.

Myönteisimmin kuntajohtajien työhön vaikuttavat digitalisaatio ja tekoäly, paikallisen elinkeinoelämän kehitys sekä toimiva keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri.

Kuntajohtajat kokevat saavansa tukea laajalti eri tahoilta. Eniten tukea saadaan kollegoilta, johtoryhmän jäseniltä, perheeltä ja henkilöstöltä.

Tärkeimpinä tukijoina pidetään kuitenkin omaa esihenkilöä eli kunnanhallituksen puheenjohtajaa sekä perhettä ja johtoryhmää. Esihenkilön tukea pitää erittäin tärkeänä 90 prosenttia vastaajista.

Kuntajohtajapäivät on Kuntaliiton ja Finnish Consulting Groupin järjestämä.

Juttua muokattu 13.8. kello 12.44, lisätty tapahtuman järjestäjät ja 15.05, poistettu otsikosta sana erittäin.

Lue myös:

Oulun kuntajohtajapäivillä teemoina vanhaa ja uutta kuin hääpuvussa