Uutiset

Kuntalehden gallup: Mitä odotat vuodelta 2026?

GALLUP Kuntalehden gallupissa kysymme kuntapäättäjiltä yhden ajankohtaisen kysymyksen. Tällä kertaa vastausvuoron saavat valtuustojen puheenjohtajat Tapio Hämäläinen Rääkkylästä, Jari Huotari Inarista, Ari Korhonen Raisiosta ja Merja Lahtinen Jämsästä.

Jari Huotari katsoo luottavaisin mielin tulevaan vuoteen Inarin kunnassa.
Julkaistu Muokattu

Jari Huotari (kok.), Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Vuonna 2026 Inarin kunta täyttää 150 vuotta. Meillä on juhlavuoden aikana paljon tapahtumia. Nostan juhlavuoden tapahtumista esiin keväällä järjestettävät SM- hiihtokisat sekä heinäkuun loppupuolella järjestettävät Inariviikot.

Meillä on muutaman vuoden aikana uusittu kaikki kolme koulua, joten meillä on terveelliset olosuhteet niin koululaisille, opiskelijoille ja koulujen henkilökunnalle. 

Inarissa on vahva pito- ja vetovoima, joten katson vuoteen 2026 luottavaisin mielin.

Inarin kunnan talous on kunnossa, me ollaan kuntalaisillemme Suomen pienempiä verottajia tuloveron osalta. Nyt kun valtionosuusuudistus kaatui, se selkeytti tuo kunnan taloussuunnittelua lähivuosille positiivisessa merkityksessä.

Inari on kaikissa ennusteissa ja myös käytännössä asukasmäärältään kasvukunta.

Inarissa on linjattu, ettei tänne haluta kaivostoimintaa eikä tuulivoimaa, joten kunnan merkittävimmät tulolähteet, matkailuyrittäjät sekä arktisen testaustoiminta voivat luottavaisesti investoida kuntaamme jatkossakin.

Tapio Hämäläinen (vas.), Rääkkylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Tapio Hämäläinen.

Sote-asioiden siirryttyä hyvinvointialueen hoidettavaksi toivoisi, että myös Rääkkylässä säilyvät tasavertaiset lähipalvelut.

Tällä hetkellä erityisesti perusterveydenhuollon tilanne on kuitenkin varsin surkea. Yli 40 vuoteen sote-asiat eivät ole olleet niin huonosti kuin nyt.

Vastoinkäymisistä huolimatta Rääkkylä uskoo tulevaisuuteen.

Pyrimme torjumaan köyhyyttä, estämään syrjäytymistä tukemalla perheiden hyvinvointia kaikin mahdollisin keinoin. Tämä työ on tehtävä perustasolla, lähellä ihmistä.

Rääkkylä haluaa erottautua kulttuurikuntana; onhan meillä mm Värttinä ja lukuisia muita kansanmusiikin kokoonpanoja.

Haluamme myös tukea kulttuuri- ja taidematkailuhankkeita, Rääkkylän Kukkakuhaus esimerkkinä.

Haluamme turvallisen ja terveellisen elinympäristön lapsillemme. Päättäjien yksituumaisuus on tärkeää elinvoiman kehittämisen kannalta.

Hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on paikallinen ja kunnallinen itsehallinto sekä yhteiseen kehittämistyöhön motivoituneet kuntalaiset.

Näillä periaatteilla kuntamme pärjää myös vuonna 2026.

 Merja Lahtinen (kesk.), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Merja Lahtinen.

Jämsän kuntatalouteen on vaikuttanut erittäin negatiivisesti valtionosuuksien lasku sote-uudistuksen myötä. Valtionosuutemme laski peräti 70 prosenttia.

Marraskuussa uutisoitiin, että valtionosuusjärjestelmän uusiminen ei toteudu tällä hallituskaudella. Tämä oli suuri pettymys. Odotan tämän päätöksen perumista.

Keski-Suomen hyvinvointialue on päättänyt rakennuttaa Jämsään uuden sote-aseman, kunhan hyvinvointialue saisi luvan ottaa lainaa sitä varten. Vuonna 2026 tämä lainanottovaltuutus on annettu ja Jämsän sote-aseman rakentaminen alkaa.

Vuonna 2025 Jämsässä aloitti pienempi kaupunginvaltuusto uuden valtuustokauden. Uusi kaupunginvaltuusto vaikuttaa enemmän yhteistyökykyiseltä kuin edellinen valtuusto.

Yhdessä tekeminen paremman kaupungin eteen jatkuu valtuustossa.

Ari Korhonen (sd.), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Ari Korhonen.

Odotan positiivisen vireen Raisiossa jatkuvan. Väestö kasvaa ja vilkas rakentaminen jatkuu. Kuluvana vuonna olemme pärjänneet kaikissa kuntavertailuissa erinomaisesti. Tämä luo hyvät lähtöasetelmat vuoteen 2026.

Raisiossa käynnistyy ensi vuonna yksi Suomen suurimmista tiehankkeista, kun E18 Raision keskusta -hanke alkaa keväällä. Kuuluisa risteyksemme avataan ja tilalle rakennetaan keskustan alittava tunneli eritasoliittymineen.

Rakentaminen muuttaa tilapäisesti liikennejärjestelyjä Raisiossa moneen kertaan, ja päättäjien on syytä kuunnella herkällä korvalla niin yrittäjien kuin raisiolaisten tarpeita. Raision kaupunki sijoittaa hankkeeseen suhteessa jopa enemmän rahaa kuin Länsiradan kunnat joutuvat investoimaan junaliikenteen kehittämiseen.

Itse en näe hyvänä kehityksenä, että yksittäisten kuntien veronmaksajat rahoittavat hankkeita, joiden vaikutukset ulottuvat tosiasiallisesti kaupunkiseutujen lisäksi koko Suomeen. Tämä on nyt kuitenkin ajan kuva ja ainakin Raisiossa katsomme rohkeasti eteenpäin.

Toivoisin, että Ukrainassa saataisiin aikaan rauha ja maailmantilanne selkiytyisi.

Pitää vihdoin päästä rakentamaan parempaa tulevaisuutta ja parempaa maailmaa. Joulurauhan ja onnellisen uudenvuoden toivotuksilla on tänä vuonna erityisen painava sanoma.

Lue myös:

 

 

Powered by Labrador CMS