Kuntaliitolta ratkaisu valtion ja kuntien talousongelmiin: Perustetaan Aatelisääty uudestaan 

Suomalaisten pankkitileillä makaa 115 miljardia löysää rahaa. Suomen Ritaristo ja Aateli puolestaan juhlistaa tänä vuonna 2026 merkittävää 400-vuotisjuhlaa, sillä kuningas Kustaa II Aadolf vahvisti ensimmäisen Ritarihuonejärjestyksen 6. kesäkuuta 1626.

– Tästä se idea sitten lähti, Kuntaliiton säädyllisyys- ja innovaatioasiain kehittämispäällikkö Johannes von Ljushufvud kertoo.

Hänen mukaansa Kuntaliitossa on oltu huolissaan, että valtiontalouden krooninen surkeus alkaa ennen pitkää heijastua entistäkin voimakkaammin myös kuntien talouteen. Siinä ovat yleensä vaarassa etenkin kuntien valtionosuudet. Siksipä Kuntaliitossa on todettu, että kuntien tulevaisuuden turvaamiseksi ei enää perinteinen edunvalvonta riitä, vaan on tarjottava apua valtiontalouden tasapainottamiseen.

– Kunnissa tasapainottaminen osataan ja luovuus kukoistaa, mutta valtiolla levy jauhaa paikallaan kuin vanhassa gramofonissa, von Ljushufvud vertaa.

– Parlamentaarisen kuntatyöryhmänkin uhkana on, että aletaan jauhaa sitä ihan samaa, enkä nyt säädyllisyyden nimissä sano mitä se on, mitä aina tähänkin asti ja joka kerta on alettu jauhaa.

– Nyt pitää ajatella boksin ulkopuolelta ja innovatiivisesti, von Ljushufvud painottaa.

Ja boksin ulkopuolelta on nyt sitten ajateltu.

Kuntaliitto tuokin tänään aloittavan parlamentaarisen kuntien tulevaisuutta pohtivan työryhmän kokoukseen aivan uudenlaisen avauksen, jolla viedään keskustelu ja ideointi julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamisesta aivan uusiin sfääreihin, jollaista ei ole Suomessa nähty, eikä kuultu satoihin vuosiin.

Muut keinot on jo käytetty

Ratkaisun avain ei ole tekoäly, vaan aatelisto.

– Aatelistohan oli Suomen sääty-yhteiskunnan ylin luokka, joka alkoi muodostua jo 1200-luvulla, kun ristiretkien yhteydessä maata valloittaneet suvut saivat verovapauden varustamalla sotilaan kuninkaalle, kehittämispäällikkö von Ljushufvud luennoi.

Ehdotuksen mukaan aatelisto perustetaan uudestaan, mutta osittain uudenlaisin periaattein ja samalla korjataan valtiontalouden kestävyysvaje ja turvataan kuntienkin tulevaisuus.

– Onhan tämä jo nähty, että ei valtiontaloutta saada oikenemaan menoista leikkaamalla sen paremmin kuin veroja korottamalla tai niitä keventämälläkään, säädyllisyys- ja innovaatioasiantuntija huomauttaa.

Rahaa kuitenkin on. Suomalaisilla makaa 115 miljardia euroa joutilasta rahaa jemmassa, todisti Suomen Pankki heti alkuvuodesta. Se on enemmän kuin Suomen valtiolla on velkaa.

– Kaikista ketterin tapa ratkaista valtion velkaongelma olisi tietenkin vain takavarikoida nuo rahat ja kuitata niillä valtion velat, mutta se saattaisi aiheuttaa yhteiskunnallisia levottomuuksia, von Ljushufvud puntaroi.

Kuntaliiton innovaatioyksikössä kehitellyn ehdotuksen ideana on saada edes puolet noista varoista yhteiseksi hyväksi.

Ratkaisu ovat vapaaehtoiset lahjoitukset. Kun lahjoittaa riittävästi vastineeksi lahjoittaja saa aatelisarvon, mainetta, kunniaa ja muita etuja ja huomionosoituksia, joita lahjoitus tuo uusaatelisille tullessaan.

– Tässähän toistetaan itse asiassa vanhaa alkuperäistä ideaa: Entisaikaan hallitsija tarvitsi rahaa taatakseen kansalaisten turvallisuuden – tai no, entisaikaan kyse oli kuninkaan oman varallisuuden ja vallattujen maa-alueiden turvaamisesta sotilasvoimin – mutta sama tarvehan se on nytkin, von Ljushufvud valistaa.

"Puhutaan isoista rahoista"

Uudessa Ritarijärjestyksessä annettaisiin aatelissäätyyn oikeuttavan lahjoituksen tekijälle kuitenkin mahdollisuus korvamerkitä oma panostuksensa haluamaansa kohteeseen – maanpuolustuksen ohella kohteita voivat olla koulutus, kulttuuri, liikunta, luonnonsuojelu tai vaikka alempiasteinen tieverkko.

– Jotkut veronmaksajat jaksavat aina vinkua, että pitäisi saada korvamerkata omat veroeuronsa haluamaansa kohteeseen. Tavisten on turha niiden omien pikkuropostensa kohdentamisen perään huudella. Sitä varten pidetään vaaleja. Mutta nyt kun puhutaan isoista rahoista, niin pitäähän maksajan saada enemmän oikeuksia, argumentoi von Ljushufvud.

Vanhan aatelissäädyn mallista kopioidaan aateliston eri kerrostumat. Itsensä aateliseksi ostanut voisi uudessa aatelistossa käyttää lahjoituskohteensa ja tasonsa mukaan arvonimeä. Näitä olisivat siis esimerkiksi koulutuksen kreivi/tär, luonnonsuojelun ritari tai tieverkon taistelija.

– Ihmisten turhamaisuus on ollut täysin käyttämätön voimavara julkisen talouden tasapainottamisessa. Kansalaiset ostelevat ulkomaisia, niin sanottuja merkkituotteita – hienoja autoja, vaatteita, laukkuja sun muuta jonninjoutavaa.

– Valtiolla ja kunnilla ei ole mitään vastaavaa statussymboliksi kelpaavaa myytävää, mutta nyt vihdoin tämäkin asia saataisiin kuntoon ja kansalaisten löysälle rahalle hyödyllisiä kohteita, von Ljushufvud ilakoi.

Ministeri Anders Adelscroix mielessä

Aatelisarvon merkiksi aatelinen voi teettää itselleen uuden aatelisvaakunan. Jottei vaakunoista tulisi mitä sattuu, perustetaan vaakunatoimikunta, johon tulee vanhojen aatelissukujen sekä Kuntaliiton vaakuna-asiain erityisasiantuntemusta. Toimikunnan puheenjohtajan paikalle on toiveissa saada ministeri Anders Adelscroix.

Uusaatelisen arvon odotetaan houkuttavan sen verran laajasti, että kaikille vaakunoille ei löytyne yhtä paikkaa, johon kaikki saadaan mahtumaan. Ratkaisuksi tulee kuntien runsas rakennuskanta sekä digitalisaatio. Aatelinen voi saada oman vaakunan synnyinkuntansa, asuinkuntansa tai vaikka kesämökkikuntansa kunnantalon tai muun julkisen rakennuksen seinälle.

Digitaaliversio toteutetaan siten, että Ritarihuoneelta heitetään sammuneiden sukujen vaakunoita varastoon ja vapautuneelle seinäpinnalle heijastetaan dataprojektorilla vuorotellen kaikkien uusien aatelissukujen vaakunoiden kuvia.

Näitä esityksiä uusaateliset voivat tulla Ritarihuoneelle katselemaan heille tarkoitettuina aukioloaikoina. Valtio tarjoaa tilaisuuksissa pullakahvit.

Paikalla kansanedustajien iloksi

Uusaatelisille varataan myös eduskunnan lehtereiltä oma nimikkoaitio. Siellä he voivat verkostoitua keskenään ja käydä näyttäytymässä kansanedustajille, joille tarjoutuu tilaisuus osoittaa kiitollisuuttaan kansakunnan pelastajia kohtaan.

Lisäksi on kaavailtu, että uusaateliset pääsisivät kerran kesässä presidentin kesäasunnon Kultarannan puutarhaan nauttimaan raparperimehua. Sporttisimmat ja onnekkaimmat turvallisuusluokituksen läpäisseet voivat päästä presidentin kanssa juoksulenkille. Eniten lahjoittaneet pääsevät myös itsenäisyyspäivän vastaanotolle linnaan.

Aatelisarvojen rinnalle on ideoitu myös köyhemmälle kansalle sopiva tapa osallistua kansakunnan ja kotikunnan pelastustalkoisiin. Tasavallan Presidentin myöntämien Suomen Leijonan ja Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkkien lisäksi aletaan myöntää aivan uusia kunniamerkkejä.

Erona vanhoihin ritarikuntiin on se, että uudet perustettavat Suomen Hevosen ja Rentun Ruusun ritarikunta myöntävät kunniamerkin kaikille, joiden ansiotaso riittää merkin ostamiseen. Jottei ansioituneisuus jäisi vain omaan tietoon ja kanssaihmisetkin voivat osoittaa kunnioitustaan, merkkiä saa kantaa rinnuksissaan vaikka joka päivä.

Uusien ritarikuntien merkkien myöntäminen delegoidaan Tasavallan Presidentin valtuutuksella kuntien johtajille: pormestareille sekä kaupungin- ja kunnanjohtajille.

Uusien aatelisarvojen sekä Suomen Hevosen ja Rentun Ruusun ritarikunnan merkkien hinnoittelu sekä tulonjako valtion ja kuntien kesken sopisi kehittämispäällikkö von Ljushufvudin mielestä parlamentaarisen kuntien tulevaisuustyöryhmän alkulämmittelyksi.

– Miljoona euroa voisi olla sopiva kynnysraha aatelisarvolle. Rentun Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitali taas pitäisi olla hinnoiteltu siten, että jokaisella kansalaisella on halutessaan mahdollisuus sellainen hankkia, säädyllisyys- ja innovaatioasiain kehittämispäällikkö von Ljushufvud raamittaa.

Maksuttomia WC-käyntejä

Ensimmäiset aatelisarvot ja ritarikuntien kunniamerkit on tarkoitus myöntää vanhan aatelin 400-vuotisjuhlapäivänä 6. kesäkuuta.

Uusaatelisuudesta ja uusien ritarikuntien kunniamerkeistä ensimmäisessä aallossa kiinnostuneiden kannattaa saapua tänään klo 14 Helsingin Senaatintorille Aleksanterin patsaan juurelle tai minkä tahansa kunnan- tai kaupungintalon edustalle, jossa annetaan tarkemmat toimintaohjeet.

Useimpien kunnantalojen yleisötiloissa on mahdollisuus myös maksuttomaan wc-käyntiin sekä raikkaaseen hanaveteen.

Lisätietoja myös sähköpostitse osoitteista [email protected], [email protected] sekä [email protected]