Uutiset
Kuntaliitto ja OAJ peräänkuuluttavat uusia työkaluja työllisyyden hoitoon
Kuntien vaikutusmahdollisuudet työllisyyteen ovat rajalliset tällä hetkellä.
Pitkäaikaistyöttömyys on noussut huolestuttavalle tasolle.
Joulukuun 2025 lopussa yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta työttömänä oli jo lähes 140 000 ihmistä.
Kehitys näkyy Kuntaliiton tiedotteen mukaan suoraan kuntien taloudessa, sillä työttömyysturvan kuntaosuus eli niin sanotut sakkomaksut kohdistuvat pääosin pitkäaikaistyöttömiin, ja maksuosuus kasvaa työttömyyden pitkittyessä.
Tällä hetkellä yli 400 päivää työttömänä olleiden osuus sakkomaksuista on noin 80 prosenttia.
– Kunnilla on vahvat taloudelliset kannusteet edistää kasvua ja työllisyyttä monin eri tavoin. Kunnat ovat ottaneet vastuun työllisyyden hoidosta ja panostaneet siihen merkittävästi omia varojaan ja osaamistaan, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.
– Heikko suhdannetilanne ja työttömyyden pitkittyminen siirtävät nyt kuitenkin kustannuksia kunnille tavalla, johon kunnat eivät voi vaikuttaa omilla toimillaan. Tulevassa kehysriihessä tarvitaan kipeästi päätöksiä, joilla parannetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta ja kevennetään kuntien sakkomaksutaakkaa, Reina lisää tiedotteen mukaan.
Heikossa työllisyystilanteessa koulutuksen ja osaamisen merkitys korostuu.
Työttömistä työnhakijoista viidesosa on vain peruskoulun varassa ja puolella on toisen asteen tutkinto.
Osaamisen päivittäminen tai kokonaan uuden ammatin hankkiminen on usein tehokkain tapa parantaa työllistymismahdollisuuksia, erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla, tiedotteessa kerrotaan.
Tällä hetkellä kuntien etuuskulut eivät katkea, vaikka työtön työnhakija olisi koulutuksessa.
Tämä ohjaa harhaan ja investointi osaamiseen näyttäytyy kunnille taloudellisesti neutraalina tai jopa haitallisena, vaikka se on juuri sitä mitä yhteiskunta tarvitsee.
– Suomessa tarvitaan määrätietoisia panostuksia osaamiseen, eikä koulutuksesta voida enää leikata. Vapautuvilla sakkomaksuilla voitaisiin vahvistaa koulutusta ja kasvatusta kunnissa, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto arvioi.
– Mahdollisuus opiskella työttömyysetuudella on keskeinen keino tukea yksilöitä työllistymään ja samalla turvata osaavan työvoiman saatavuus. Samalla on huolehdittava selkeästä ohjeistuksesta ja yhdenmukaisista käytännöistä, jotta opintojen ja työnhaun yhteensovittaminen toimii sujuvasti eikä aiheuta epävarmuutta työnhakijoille, Murto lisää tiedotteen mukaan.
OAJ on Opetusalan ammattijärjestö, joka valvoo koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan ammattilaisten etuja aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.
Kolme ehdotusta
Tilanteen korjaamiseksi Kuntaliitto ja OAJ esittävät kolmea määräaikaista muutosta.
Ensimmäinen muutosehdotus on, etä työllistymistä edistävään koulutukseen osallistuminen ei kerryttäisi työttömyyspäivien laskuria.
Toiseksi ehdotetaan, että palkkatuettu työ laskettaisiin nykyistä vahvemmin työllistymiseksi siten, että se katkaisee työttömyyden kertymän.
Kolmanneksi nostetaan esiin se, että työssäoloehdon kertymistä tulisi tarkastella uudelleen suhdannetilanteisiin sidottuna.
– Kuntaliitto ja OAJ esittävät, että pitkäaikaistyöttömyyden kasvaessa työttömille mahdollistettaisiin määräaikaisesti tutkintoon tai tutkinnon osiin johtava opiskelu työttömyysetuudella siten, että etuuden rahoitusvastuu olisi opiskelun ajalta valtiolla. Koulutuksen laajempi hyödyntäminen tukisi osaavan työvoiman saatavuutta, nostaisi koulutustasoa, vahvistaisi työllistymisedellytyksiä ja vastaisi talouden rakennemuutoksen sekä kansainvälisen kilpailun kasvaviin osaamistarpeisiin, Reina ja Murto arvioivat yhdessä tiedotteen mukaan.
Esitetyt muutokset ovat määräaikaisia ja sidottavissa suhdannetilanteeseen, Kuntaliitto tiedottaa.
Niiden tavoitteena on vahvistaa kannusteita osaamisen kehittämiseen ja työn vastaanottamiseen sekä turvata kuntien kyky hoitaa lakisääteiset tehtävänsä.
Kuntaliitto ja OAJ korostavat, että osaamiseen panostaminen on keskeinen ratkaisu sekä työttömyyden vähentämiseen että talouskasvun vahvistamiseen. Ilman riittäviä toimenpiteitä riskinä on pitkäaikaistyöttömyyden edelleen kasvu ja kuntatalouden kestämätön heikkeneminen.
Reina ja Murto muistuttavat, ettei julkisessa taloudessa ei ole varaa päätöksiin, jotka heikentäisivät kuntien peruspalveluja.
Lue myös:
