Uutiset
Kuntapäättäjät menivät lainvastaiseen mielenosoitukseen – tutkija kertoo hyvästä esimerkistä
Kansalaistottelemattomuuteen suhtaudutaan eri tavoin eri maissa, huomauttaa tutkija.
Terhi Raikkaan julkisoikeuden väitöstutkimus osoittaa, että nykyiset ympäristöjärjestöt toimivat aivan toisenlaisessa todellisuudessa entisaikaan verrattuna.
– Ympäristöjärjestöt joutuvat nyt vastaamaan haasteisiin, jotka ovat ilmastokriisin ja luontokadon myötä laajempia ja monimutkaisempia kuin aiemmin, Raikas kertoo Vaasan yliopiston tiedotteen mukaan.
– Osallistavan ja keskustelevan demokratian kehitys on avannut niille uusia vaikutuskanavia, Raikas kertoo.
Julkisessa keskustelussa ympäristöjärjestöjen toiminta nousee esille lähinnä kansalaistottelemattomuuden kautta.
Erityisesti Elokapinan kadunvaltaukset ovat muokanneet käsitystä siitä, mitä ympäristöaktivismi on.
– Elokapina saa mediassa paljon huomiota, mutta se on vain yksi vaikuttamisen muoto muiden joukossa. On tärkeää, ettei kansalaistottelemattomuus peitä näkyvistä järjestöjen muuta asiantuntijatyötä ja virallista vaikuttamista, Raikas muistuttaa.
Vaihtelevat asenteet
Raikas haastatteli tutkimusta varten sekä aktivisteja että viranomaisia.
Järjestöjen käytännön osallistumismahdollisuudet riippuvat yhä usein paikallisista toimintatavoista ja viranomaisten asenteista.
Osassa kunnista järjestöjä pidetään hankaloittajina, kun taas toisaalla ne nähdään kumppaneina, tiedotteessa kerrotaan.
– Eräässä tapauksessa kunnan päättäjät eivät keskeyttäneet virastotalon edessä pidettyä lainvastaista mielenosoitusta, vaan menivät kuuntelemaan aktivistien viestiä. Tällainen vuoropuhelu voi purkaa vastakkainasetteluja ja sujuvoittaa päätöksentekoa, Raikas toteaa.
Erikseen kysyttäessä Raikas ei nimeä Kuntalehdelle sitä kuntaa, jossa näin toimittiin, koska hän keräsi luottamuksellisesti haastatteluaineistoa.
Oikeuskäytäntö osoittaa merkkejä muutoksesta
Ensisijaisesti tutkimus perustuu oikeudelliseen lähdeaineistoon sekä Suomesta että verrokkimaista. Raikkaan mukaan lainsäädännön päivittäminen vastaamaan nykyistä kansalaistoimintaa hyödyttäisi niin viranomaisia, järjestöjä kuin kansalaisia.
– Suomessa kansalaistottelemattomuuden tulkinnat ovat pitkään nojanneet 1980-luvun Koijärvi-tapaukseen. Ruotsissa ja Sveitsissä on jo aiemmin tehty toisenlaisia ratkaisuja, joiden mukaan kansalaistottelemattomuus voi olla pakkotilassa oikeutettua. Nyt myös tuore suomalainen oikeuskäytäntö viittaa muutoksen suuntaan, Raikas arvioi.