Kuntien henkilöstön eläköitysmitahti kiihtyy
Seuraavien viiden vuoden aikana kuntien työntekijöiden eläkepoistuma on erittäin nopeaa. Eläkkeelle siirtyy vuosittain 16 000–17 000 kuntatyöntekijää.
Erilaisista hallintotehtävistä ja tekniseltä alalta poistuu 70 prosenttia työntekijöistä.
Sosiaali- ja terveysalalla eläkkeelle jää 60 prosenttia nykyisistä työntekijöistä, ja sivistyspalvelujen työntekijöistä 57 prosenttia.
– Kuntien tehtävät ja henkilöstön määrä lisääntyivät voimakkaasti 1970- ja 1980-luvuilla. Koska lisäksi kunnissa ei ole koskaan tehty merkittäviä irtisanomisia, kunta-alan ikärakenne on varsin vinoutunut. Vanhempia, lähellä eläkeikää olevia työntekijöitä on suhteellisesti enemmän kuin nuorempiin ikäluokkiin kuuluvia työntekijöitä, Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma ja tilastomatemaatikko Jussi Mattila toteavat Kuntaliiton tuoreessa Rakennemuutoskatsauksessa.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa vain neljäsosa työntekijöistä on alle 35-vuotiaita.
– Tämä tietää ongelmia jo tällä vuosikymmenellä, kun miltei kaikki 55 vuotta täyttäneet siirtyvät eläkkeelle ja 50–54-vuotiaistakin suuri enemmistö. Korvaajat on rekrytoitava niukkenevista nuorista ikäluokista. Yksityinen sektori on onnistunut rekrytoimaan nykyisistä alle 35-vuotiaista paljon suuremman osan kuin kuntasektori, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä puolestaan kirjoittaa.
Eläkepoistuma on kaikkein voimakkainta Lapissa, Kainuussa sekä Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Näissä maakunnissa eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä siirtyy vähintään 58 prosenttia kunta-alan työntekijöistä. Ahvenanmaalla, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla eläkkeelle siirtyy noin 60 prosenttia työntekijöistä tai vähemmän.
KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomu pitää ongelmana, että kunta-ala ei ole nuorten keskuudessa riittävän houkutteleva työnantaja.
– Mielikuvat, kunta-alan vetovoima ja alan työtehtävien houkuttelevuus ovat avainasemassa uuden työvoiman saamisessa. Kuntien haasteena on oikeanlaisen työnantaja- ja organisaatiomielikuvan rakentaminen. Tarvitaan sekä markkinointiosaamista että henkilöstöjohtamisen osaamista. Työelämään tulevat sukupolvet vaativat aiempaa enemmän joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä tekemiseen.
Yli-Suomun mielestä kuntien tulisi hyödyntää nykyistä enemmän osatyökykyisten työpanosta.
– Osatyökykyisten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa työelämässä. Työprosessien ja -olojen täytyy jatkossa mahdollistaa vajaakin työkyky. Työvoimatarjonnassa on entistä enemmän myös työikäisiä, jotka ovat valmiita tinkimään toimeentulostaan voidakseen työskennellä osa-aikaisesti.
(KL)