Uutiset
Kuntien kannattaa varautua sään ääri-ilmiöihin
Petteri Taalas muistuttaa, että ilmastonmuutos aiheuttaa monenlaista sopeutumisen tarvetta. Ranta-asukkaita ärsyttävä Saimaan matala vedenkorkeus on seurausta säänvaihteluista.
Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas sanoo, että sekä kansalaisten että julkisen hallinnon kannattaa varautua ilmastonmuutokseen liittyviin ääri-ilmiöihin nyt ja tulevaisuudessa.
Viime aikojen puheenaiheet ovat vaihdelleet rankkasateista kuivuuteen ja nyt viimeksi luonnonvesien vedenkorkeuksiin.
– Ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten kanssa on elettävä 2060-luvulle saakka. Havainto on se, että säätilassa on isoja vaihteluja, jotka ovat myös paikallisia.
Taalas pohti sääilmiöitä Etelä-Savossa Puumalan kunnan kesäkauden avauksessa lauantaina Puumalansalmi puhuu -tapahtumassa.
Hänen mukaansa täytyy tottua siihen, että välillä nähdään kuivia ja kuumia jaksoja ja toisaalta kovaa sadantaa, jota kohdataan myös talvella.
– Kuntien kannattaa ottaa tilanne vakavasti. On vain sopeuduttava ja otettava asiat huomioon kuntasuunnittelussa.
Fossiilisista eroon kunnissakin
Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa kyllä toimitaan, vaikka ”tällä hetkellä Trump ja Putin hallitsevat keskustelua”.
– Pahimpien skenaarioiden mukaan ilmastonmuutoksessa ei onneksi olla menossa. Kahden asteen tavoite on saavutettavissa. Kiinasta kuuluu myönteisiä uutisia, USA:sta ei niinkään.
Valtiovalta on omissa toimissaan jo edennyt, esimerkiksi rakentamislainsäädännössä, jossa ohjataan muun muassa veden- ja kosteudenhallintaa ja asumisen viilennystä. Taalas houkuttelee myös sähköautoilun edistämiseen.
Kunnat puolestaan voivat tehdä paljon ennen muuta energiapolitiikassa.
– Fossiilisista polttoaineista luopuminen on järkevää. On vähennettävä riippuvuutta öljystä. Tilalle tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja bioenergiaa.
Matkailukunta voi olla voittaja
Taalas tuntee näihin energiamuotoihin liittyvän kuntatason keskustelun.
Tulisiko kuntien erityisesti edistää tuuli- ja aurinkovoimaa omassa päätöksenteossaan?
– Mielipiteet jakautuvat. On hyviä ja huonoja puolia. On kuitenkin muistettava, että vaihtoehto on vielä huonompi.
– On nähtävissä myös bisnesmahdollisuus. Tuuli- ja aurinkovoima tuovat verotuloja kuntaan.
Muutoksista voidaan kaivaa myös myönteisiä puolia. Maa- ja metsätalous pärjäävät meillä paremmin kuin muualla maailmassa, sillä niiden katsotaan hyötyvän ilmaston lämpenemisestä.
– Maataloudesta on pidettävä huolta. Kuntakin voi olla voittaja, esimerkiksi matkailussa. Välimeren 40 asteen helteet ja maastopalot kääntävät matkailijavirran tänne. Itä-Suomi ei vielä kuitenkaan oikein ole hyödyntänyt tilannetta.
Vedenkorkeuksien vaihtelu ärsyttää
Taalas on Puumalan kesäasukas. Kesätapahtumaa Puumalan satamassa kiinnostivat puheet Saimaan ja koko Itä-Suomen vesien vedenkorkeuksista.
Saimaan vedenpinta on poikkeuksellisen alhaalla. Syväväylillä ja merkityillä reiteillä liikkuvat alukset edelleen normaaliin tapaan, mutta vesien ja rantojen virkistyskäyttö kohtaa ongelmia.
Mökkiläisiä ärsyttää, sillä laiturit ovat kuivilla ja veneily vaikeutuu.
Taustalla on ilmastonmuutos. Nykyiseen matalan veden tilaan johtivat viime vuoden kuiva kausi, pitkät hellejaksot sekä lumeton pakkastalvi.
Samaa mieltä on Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen. Hän selvitti Puumalan satamayleisölle myös Saimaan poikkeusjuoksutuksia.
Juoksutuksia ohjaa Suomen ja Venäjän välinen valtiosopimus. Jos Saimaan vedenkorkeus on normaalin vaihteluvälin sisällä, säännöstelyyn ei mennä. Juoksutus on nyt 300 kuutiota sekunnissa, mikä on nykyisessä vesitilanteessa pienen mahdollinen arvo.
Hänen mukaansa poikkeusjuoksutukset aloitettiin ajoissa.
Juoksutuksissa katsottiin pitkän aikavälin vedenkorkeusennusteita.
Sääntely on tasapainoilua
Vaikka vesi olisi Saimaassa tosi alhaalla, luukkuja ei voi panna kokonaan kiinni.
– Emme voi kuivattaa kokonaista jokea. Kyse on tasapainoilusta. Jos juoksutusta ei olisi rajoitettu kuten nyt, Saimaan pinta olisi vielä 25 senttiä alempana.
Olisiko voimassa olevaa valtiosopimusta tarkistettava tai päivitettävä?
– Valtiosopimus mahdollistaa kohtuullisesti vedenkorkeuden sääntelyn tulva- ja kuivuustilanteissa. Jos syntyisi todella poikkeava tilanne, vaikutusmahdollisuudet juoksutusmuutoksilla pienenisivät.
Myös Tuukkanen muistuttaa kuntia varautumaan säätilojen muutoksiin ja vedenkorkeuksien vaihteluihin.
– Pohjavesissä nykyinen tilanne jo näkyy. Tilanne on nyt tavanomaista heikompi Järvi-Suomessa ja koko Etelä-Suomessa, sillä vesivarannot eivät ole täyttyneet. Alueittain on isoa vaihtelua.
– Ääri-ilmiöihin kannattaa varautua esimerkiksi maankäytön ohjauksella, sanoo Tuukkanen.
Lue myös:
