Uutiset
Kuntien suurin uhkakuva on vanhaan juuttuminen väestönmurroksen keskellä
Peruskouluja on lakkautettu kymmenessä vuodessa yli viisisataa.
Kuntaliiton Onneksi on kunnat -lähetyksessä käsiteltiin väestönmurrosta, joka muokkaa palveluja Suomessa, huomauttaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
– Tämä koskettaa jokaista kuntaa.
Väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja muuttoliike on keskittynyttä.
– Maahanmuutto on todennäköisesti ainoa tekijä, joka kasvattaa väkilukua, Karhunen sanoo.
Kuntaliiton aloitteesta on käynnistymässä parlamentaarinen työ, joka kokoaa yhteen puolueet ja hallinnonalat rakentamaan yhteistä näkemystä. Nyt haetaan suuntaa siihen, miten kuntapalvelut ja elinvoima turvataan koko Suomessa.
– Haastettiin puolueiden johtoa viime syksynä Kuntamarkkinoilla. Kaikki puolueet näyttivät vihreää ja lähtivät mukaan, Karhunen muistelee.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kutsui myöhemmin puolueet keskustelemaan aiheesta. Samalla selvisi, että Kuntamarkkinoilla ei ollut kyse hetken mielijohteesta, vaan nyt ollaan yhdessä valmiita tekemään töitä kuntalaisten hyväksi.
Parlamentaarinen työ on lähtöviivalla.
– Nyt odotetaan, milloin nimeämispyyntö tulee ja asettamispäätös tehdään.
Pitovoima vaihtelee
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Merja Lang esitti eri skenaarioita, miten väestönmurros kehittyy Suomessa.
Isot linjat ovat selkeät, mutta se voi vaihdella esimerkiksi, miten maahanmuutto jakautuu kuntien kesken.
Maahanmuutto suuntautuu lähtökohtaisesti eri kuntiin, mutta sen jälkeen onkin isompia eroja kuntien välillä.
– Maahanmuuttajataustaisten keskuudessa kuntien pitovoima vaihtelee.
Tässä asiassa yksi kysymysmerkki on, miten maakuntakeskukset pystyvät kenties vahvistamaan pitovoimaa suhteessa suurimpiin kaupunkeihin.
Kuuleeko kukaan?
Peruskouluja on lakkautettu kymmenessä vuodessa yli viisisataa, esitti Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki.
– Nyt mennään pienten ikäluokkien kanssa eteenpäin. Kouluun tuleva ikäluokka on aina pienempi kuin sieltä lähtevä. Ja tämä jatkuu hamaan tulevaisuuteen, kunnes syntyvyys tai maahanmuutto lähtee voimakkaaseen kasvuun.
Toisin sanoen kouluja tyhjenee jatkossakin ja tämä tarkoittaa lisääntyviä haasteita koulutusta järjestäville kunnille.
Kustannukset eivät laske samassa suhteessa kuin oppilasmäärä pienenee, vaan oppilaskohtaiset kustannukset kasvavat.
Irmeli Myllymäki korostaa, että ratkaisuja on haettava.
Niitä voi löytyä esimerkiksi yhteistyöstä kuntien kesken tai etäopetuksesta, jonka hyödyntäminen tarkoituksenmukaisella tavalla vaatisi myös lainsäädännön kehittämistä.
– Meillä on hieno koulutusjärjestelmä, painottaa Myllymäki.
– Jokainen saa sisällöllisesti saman koulutuksen.
Lainsäädännön pitäisi nykyistä paremmin mahdollistaa esimerkiksi juuri etäyhteyksien hyödyntämisen.
– Nykyisin sekä lähettävässä että vastaanotettavassa päässä on oltava kelpoinen opettaja, Myllymäki puhuu etäopetuksen rajoitteista.
Etäyhteydellä annettava opetus voisi yleistyä, jos riittäisi, että vaikkapa koulunkäynninohjaaja olisi oppilaiden kanssa.
Kuntaliiton kaupunkikehityspäällikkö Henrik Lönnqvist kiteytti tiistaina lähetyksen aikana, että jotain on tehtävä.
– Suurin ongelma on, jos yritämme ylläpitää vanhaa.
Lue myös:
