Uutiset
Kuntien viestintäresurssien heikentyminen herättää huolta – "Laadukkaan viestinnän tärkeys korostuu"
Kuntaviestintäkyselyyn saatiin vastauksia kaikkiaan 196 kunnasta ja kaupungista. Osassa kuntia on jouduttu luopumaan ainoasta koko- tai osa-aikaisesta viestijästä.
Kuntien tiukka taloustilanne vaikuttaa viestinnän resursseihin, käy ilmi Kuntaliiton kuntaviestintäkyselystä.
Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kuntien ja kaupunkien viestijöistä arvioi, että kunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa viestintään ja markkinointiin.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että viestintäresurssien vähenemisestä kertoivat sekä pienet kunnat että suuret kaupungit.
Osassa kuntia on jouduttu luopumaan ainoasta koko- tai osa-aikaisesta viestijästä tai lykkäämään viestijän rekrytointia.
Kuntaliiton viestintäpäällikkö Hanna Kaukopuro-Klemetti pitää kuntien viestintäresurssien heikentymistä huolestuttavana.
– Ammattimaisen ja laadukkaan viestinnän tärkeys korostuu, ei suinkaan vähene, nopeasti muuttuvassa ja monikanavaisessa maailmassa.
– Hyvin hoidettu viestintä rakentaa luottamusta, vahvistaa turvallisuutta ja tukee kunnan mainetta sekä vetovoimaa. Se ei ole pelkkä kustannus, vaan investointi kunnan toimintakykyyn ja yhteisön hyvinvointiin, Kaukopuro-Klemetti lisää tiedotteen mukaan.
TE-uudistus ei tuonut lisäresursseja
Useat kuntaviestijät nostivat tärkeäksi kehittämiskohteeksi kriisi- ja poikkeusajan viestintään varautumisen.
– Erilaisissa kriisi- ja poikkeustilanteissa nopea, selkeä ja luotettava viestintä voi varmistaa ihmisten turvallisuuden.
Kolme vastannutta neljästä totesi, että vuoden 2025 alusta voimaan tullut TE-uudistus ei tuonut lisäresursseja kunnan viestintään.
Noin joka neljännellä viestinnän resurssit lisääntyivät esimerkiksi silloin, kun työ- ja elinkeinotehtävien mukana kuntaan siirtyi myös viestinnän ammattilainen.
Kuntaviestintäkyselyyn saatiin vastauksia kaikkiaan 196 kunnasta ja kaupungista. Suomessa on 308 kuntaa.
Kyselyyn vastanneista kunnista 68 prosentilla on palkkalistoillaan viestinnän ammattilainen, tiedotteessa kerrotaan.
Viestintä osana johtamista
Jos kunnassa on viestinnän ammattilainen, useimmiten hän työskentelee yksin. Henkilöresurssit vaihtelevat kuitenkin huomattavasti: isoissa kaupungeissa viestijöitä voi olla kymmeniä.
– Viestintätehtävissä työskentely kunnassa on hyvin monipuolista ja vaativaa. Asukas- ja päätösviestinnän, mediayhteistyön, sosiaalisen median, sisäisen viestinnän ja verkkopalveluiden lisäksi monet viestijät järjestävät tilaisuuksia, toteuttavat kampanjoita ja ovat mukana likimain kaikessa kunnan kehittämisessä, Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund kertoo.
Suurin osa viestinnän ammattilaisista osallistuu kunnan johtoryhmän työskentelyyn tavalla tai toisella: joko johtoryhmän jäsenenä, läsnä- ja puheoikeudella tai kutsuttuna tarvittaessa.
– Viestintä on tärkeää nähdä osana kunnan johtamista ja kehittämistä. Likimain kaikki tekeminen kietoutuu viestintään.
Tekoälytyökalut ovat jo kuntien arkea
70 prosenttia kyselyyn vastanneista kaupungeista ja kunnista käyttää viestinnässään tekoälypohjaisia työkaluja.
Vajaa puolet kunnista on laatinut linjaukset tai ohjeistukset tekoälyn käyttöön.
Tekoäly toimii viestijöiden apuvälineenä esimerkiksi viestinnän suunnittelussa ja tekstien laadinnassa. Osa kunnista käyttää tekoälyä käännösten tekemiseen.
Vauvarahoja ja tervetuliaislahjoja
Muutto- tai investointihoukuttimia on käytössä yli puolella kunnista, yli puolet on tehnyt niin sanottua vaikuttajayhteistyötä
Yhteensä 64 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista ilmoittaa käyttävänsä vähintään yhtä muutto- tai investointihoukutinta.
Verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen kuntien käytössä olevien muutto- tai investointihoukuttimien määrä on pysynyt noin ennallaan.
Useimmiten tarjolla on edullisia tontteja (66 prosenttia), vauvaraha tai vastaava (41 prosenttia) tai tervetuliaislahja (38 prosenttia).
Niin sanottua vaikuttajayhteistyötä on tehnyt noin puolet kunnista.
Taloustilanne näkyy viestintäpainotuksissa
Kunnat tekevät markkinointiyhteistyötä useimmiten järjestöjen, matkailuorganisaatioiden, hyvinvointialueiden sekä kunnan omistamien yrityksen kanssa. Ylipäätänsä kunnat tekevät viestinnässään ja markkinoinnissaan runsaasti yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
Taloustilanne näkyy painotuksissa: yritykset ovat nousseet merkittävimmäksi kunnan markkinoinnin kohderyhmäksi. Vastaajista peräti 84 prosenttia listaa yritysten kuuluvan kolmen tärkeimmän kohderyhmän joukkoon.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2025.
Lue myös:
