Kysely: Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole ainoa vaihtoehto – ”Tarvetta on selvästi keskustelulle siitä, millaisia tavoitteita poliitikoilla on”
E2 Tutkimus tiedottaa, että entistä useampi suomalainen arvioi henkilökohtaiset voimavaransa heikoiksi.
Vuosi sitten voimavaransa heikoksi arvioivia oli 17 prosenttia, nyt heitä on 29 prosenttia.
Samaan aikaan voimavaransa hyviksi arvioivien osuus on laskenut selvästi: 74 prosentista 61 prosenttiin.
Heikoksi voimavaransa arvioivia on erityisesti perussuomalaisten (37 prosenttia) ja vasemmistoliiton (35 prosenttia) kannattajissa sekä niiden joukossa, jotka arvioivat toimeentulonsa heikoksi.
– Katsaus kertoo, että suomalaisten henkilökohtaiset voimavarat ovat aiempaa heikommat ja vain runsas puolet arvioi voimavaransa hyviksi. Tilanne ei ole toivottava, E2 Tutkimuksen tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen arvioi.
– Sillä on heijastuksia paitsi työelämään myös siihen, millaisia valintoja suomalaiset tekevät elämässään ja millaisia riskejä he ottavat, Pitkänen lisää tiedotteen mukaan.
Kärkihuolet
Suomalaisten kärkihuolia on terveydenhoidon (65 prosenttia) ja vanhustenhoidon (57 prosenttia) tilanne.
Huoli työttömyydestä on noussut selvästi. Vuosi sitten asiasta oli huolissaan kolmannes suomalaista (33 prosenttia), nyt noin puolet (49 prosenttia).
Talouden ja työllisyyden kannalta on huomionarvoista, että vain 18 prosenttia on huolissaan liian vähäisistä investoinneista Suomeen.
Talouskehityksen osalta suomalaiset lataavat odotuksia liike-elämän johtohenkilöitä kohtaan. Lähes kolme neljästä (71 prosenttia) on sitä mieltä, että liike-elämän johdolta tarvitaan rohkeampaa otetta, jotta Suomen talous saadaan nousuun.
Valtaosan (82 prosenttia) mielestä Suomen ei pidä hylätä pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Vajaa viidennes (17 prosenttia) suomalaisista pitää silti hyväksyttävänä, että osa väestöstä tippuu kyydistä, kun valtiontaloutta laitetaan kuntoon. Naisista näin ajattelee joka kymmenes (11 prosenttia), miehistä noin neljännes (24 prosenttia).
Puoluekannan mukaiset erot ovat suuria: perussuomalaisten kannattajista puolet (51 prosenttia) pitää täysin tai jokseenkin hyväksyttävänä sitä, että osa tippuu kyydistä. Kokoomuksen kannattajista näin ajattelee noin kolmannes (32 prosenttia). SDP:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien osuudet ovat huomattavasti pienempiä (noin 10 prosenttia).
– Katsaus kertoo, että valtaosa suomalaisista on hyvinvointiyhteiskunnan takana, mutta osa hyväksyy sen, että ihmisiä tippuu kyydistä, kun valtiontaloutta laitetaan kuntoon, E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila sanoo.
– Tarvetta on selvästi keskustelulle siitä, millaisia tavoitteita poliitikoilla on ja mikä on vaihtoehto, jos hyvinvointiyhteiskunnasta luovutaan, Jutila lisää tiedotteen mukaan.
Tulokset ilmenevät E2 Tutkimuksen kyselystä, jota varten tutkimuslaitos on haastatellut yli tuhat suomalaista.
Kokemuksia välinpitämättömyydestä
Runsas puolet (56 prosenttia) suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että elämässään menestyneet ovat kylmiä ja välinpitämättömiä heikossa asemassa olevia suomalaisia kohtaan.
Kokoomuksen kannattajista näin ajattelee vain harva (19 prosenttia), mutta vasemmistoliiton (79 prosenttia) ja SDP:n (70 prosenttia) kannattajista valtaosa.
Huonosti toimeentulevista valtaosa arvioi, että elämässään menestyneet ovat kylmiä ja välinpitämättömiä heikossa asemassa olevia suomalaisia kohtaan.
Edelleen luotetaan yhteiskuntaan
Yhteiskunnan kykyyn selättää vaikeudet luottaa yhä enemmistö suomalaisista. Lukema on kuitenkin laskenut edellisvuosista: vuonna 2023 osuus oli 70 prosenttia, viime vuonna 60 ja nyt hieman sen alle (57 prosenttia).
Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että yleisintä luottamus on yli 65-vuotiailla (72 prosenttia), muita harvemmin yhteiskunnan ongelmanratkaisukykyyn luottavat 25–34-vuotiaat (43 prosenttia).
Lue myös: