Kyselytulos: Kunnanjohtajille maksetaan liian isoja erorahoja – "Varmasti lisää johtajan lähtöhalukkuutta ristiriitatilanteissa"
Kuntalehti kysyi verkkosivullaan satunnaisilta vastaajilta, maksetaanko kunnanjohtajille liian isoja erorahoja? Tavoitteena oli samalla löytää kommentteja ajankohtaiseen keskusteluun.
Eräs lukija pohtii, että nykyään ongelmat halutaan ratkaista liian matalalla kynnyksellä rahalla. Kuva: Pixabay
Kuntalehden kyselyyn vastanneista 20 on sitä mieltä, että kunnanjohtajille maksetaan liian isoja erorahoja. Viiden vastaajan mukaan kunnanjohtajille ei makseta liian isoja erorahoja.
Esimerkiksi näin Kuntalehden lukijat kommentoivat aihetta, ensin kyllä vastanneiden perusteluita:
- Maksetaan liikaa. Mediatietojen perusteella kunnanjohtajien irtisanomisiin liittyy huonoa johtamista sekä epäasiallista käytöstä, ei siitä pidä ekstraa maksaa. Myös osaamisen puute on tullut niissä esiin.
- Nopea ja luottamuspulaksi nimitetty irtisanomistarve kertoo valitsijoiden epäonnistumisesta enemmän kuin viranhaltijan palveluvirheestä. Tilanne on työnantaja-poliitikoille kiusallinen julkisuutensa johdosta ja silloin halutaan asia nopeasti pois päiväjärjestyksestä kustannuksen suuruudesta välittämättä.
- Työnantajan oikeutta erottaa työntekijä ollaan helpottamassa. Miksi kunnanjohtajilla pitäisi olla parempi irtisanomissuoja, jos johtaja ei kykene selviytymään asiallisesti tehtävistään? Miksi maksaa tekemättömästä työstä henkilölle, joka ei ole suoriutunut työtehtävistään. Eikö sen pitäisi olla toisinpäin, eli alisuoriutuja maksaisi entiselle työnantajalleen? Hirveää verorahojen tuhlaamista, kun muutoin kaikesta säästetään.
- Erorahasta sovitaan yleensä kun työsuhde alkaa. Silloin työnantajalla, eli kunnalla, on hyvin pinnallinen tieto palkattavan henkilön kyvystä, tavoitteista ja yhteistyökyvystä. Kunta on valmis suostumaan mihin tahansa, jotta se saisi valitsemansa henkilön kunnan- tai -kaupunginjohtajaksi.
- Näinä vaikeina aikoina on järjetöntä puhua ja jakaa tuollaisia rahasummia. Aikuiset ihmiset eivät osaa sopia asioista, vaan kaikki loukkaantumiset ja diipadaapaa-viestit ovat kuin jostain lasten hiekkalaatikolta. Nykyään ollaan niin lyhytpinnaisia. Aina joku pahoittaa mielensä milloin mistäkin.
- Irtisanomisaikaa ja palkkaa, jotka on määrätty alkuperäisessä sopimuksessa jokaiselle työsuhteen alkaessa, niitä pitää noudattaa. Tämä koskee myös kunnanjohtajia. Erotilanteen yhteydessä ei ole syytä sopia uudesta ja isommasta erokorvauksesta.
- Pienen kunnan keskinkertainen johtaminen ei ole satojen tuhansien eurojen arvoista.
- Johtajasopimukseen kirjattua erorahaa ei päättäjien pidä jälkeenpäin lähteä muuttamaan. Muutospäätöksellä voidaan lähteä sulkemaan eroavan suu myös omien virheiden peittämisen takia.
- Vuosipalkan pitäisi riittää myös vaikeissa tapauksissa.
- Ihan järjetöntä, että ala-arvoisesti toimineelle johtajalle maksetaan siitä, että hänestä päästään eroon.
- Erorahaa maksetaan johtajasopimuksessa sovitulla tavalla. Pidän erikoisena sitä, että sovittu eroraha on Valtteri Väyrysen (Kuhmoisten ex-kunnanjohtaja) kohdalla enemmän kuin tuplattu. Yleisesti ottaen 12 kuukauden palkkaa vastaava eroraha on ruhtinaallinen korvaus, ja vuodessa osaava johtaja löytää varmasti uuden työpaikan. Mikäli johtajan eroraha mitoitetaan liian isoksi, se varmasti lisää johtajan lähtöhalukkuutta ristiriitatilanteissa. Ei sitten haluta edes yrittää ratkaista asioita neuvottelu- ja sopimusteitä pitkin, vaan ratkaistaan ongelma rahalla.
- Jos kunnanjohtajalle maksetaan suurempi eroraha kuin, mitä johtajasopimuksella on sovittu, se ei ole yleisellä tasolla tarkasteltuna yhdenvertaista kohtelua. Kuhmoisten kunnassa maksettu ylisuuri eroraha katkeroittaa mieliä.
- Jos johtajasopimuksessa on sovittu erorahaksi kuuden kuukauden palkka, niin sen mukaan on elettävä. Sen sanoo jo järkikin tässä tapauksessa.
Ei vastanneiden perusteluita:
- Kunnanjohtajan asema työoikeudellisesta näkökulmasta on täysin ”lainsuojaton”. Lisäksi rekrytointiprosessit ovat julkisella sektorilla aikaa vieviä.
- Riittävä eroraha estää korruptiohoukutuksia ja antaa johtajalle rohkeutta sekä mahdollisuuksia toimia, jotta hän ei ajaudu liikaa myötäilemään poliitikkoja, edunvalvojia tai elinkeinoelämää.
- Monesti halvempi ratkaisu, kuten Kuhmoisten tapauksessa.
- Kunnanjohtajat kantavat valtavan kokonaisvastuun kunnan toiminnasta. He ovat mannekiineina kuntaa markkinoitaessa, joutuvat kuuntelemaan pahaakin kritiikkiä päättäjiltä.
- Kunnanjohtajat vastaavat koko organisaation toiminnasta ja he tekevät sitä käytännössä ilman työaikalain tuomaa turvaa. Lisäksi erotilanteessa nopea työllistyminen ei useinkaan ole todennäköistä, joka myös asettaa kunnanjohtajat muita työnhakijoita heikompaan asemaan. Korkeat erorahat pitäisi toimia myös kuntapäättäjille motivaattorina saada asiat toimimaan, vaikka erimielisyyksiä kunnanjohtajan kanssa olisikin. Eroraha toimii siis myös pidäkkeenä sille, ettei kunnanjohtajia irtisanota heppoisin perustein. Alle 12 kuukauden erorahat tuntuvat tätä taustaa vasten naurettavilta suhteutettuna kunnanjohtajan asemaan ja vastuuseen.
- Minusta ei, koska kunnissa on pienet piirit ja monesti tuo erotilanne haittaa tulevia uusia töitä haettaessa. Ehkä voisi ajatella, että erokorvausta hieman sovitettaisiin työvuosien mukaiseksi. Minusta nyt liian helposti ollaan erottamassa ja senkin vuoksi korvauksen pitää olla tuntuva. Jos korvausta pienennetään, pitää erottamista vaikeuttaa. Ei maailma voi niinkään olla, että aina, jos ”naama ei miellytä”, lähdetään erottamisen tielle. Nyt tuntuu, että poliittisten suhdanteiden muuttuessa, syntyy epäluottamus.
Lue myös:
