Lähidemokratia edellyttää uusia toimintamalleja sekä muutoksia asenteissa

Ministeriöiden selvityskokonaisuus kartoitti lähidemokratian ja kansallisfoorumeiden mahdollisuuksia paikallisen päätöksenteon tukena.

Julkaistu Muokattu
Jos kuntalaisten halutaan pääsevän aidosti vaikuttamaan omaa lähiympäristöään ja palvelujaan koskeviin asioihin, muutenkin kuin vaaleilla valittujen edustajien kautta, on asukkaiden osallistuminen ulotettava myös kuntien suunnittelu-, palvelu- ja päätöksentekojärjestelmiin, käy ilmi valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön tilaamasta selvityksestä ”Alueellista demokratiaa”.

Tänään julkistetussa selvityksessä kartoitettiin lähidemokratian alueellisia toimintamalleja Suomessa ja arvioitiin niitä niin kuntaorganisaation kuin kunnan asukkaidenkin näkökulmasta.

Samanaikaisesti julkaistiin myös oikeusministeriön kaksi selvitystä. Näistä toisessa arvioidaan kunnan sisäisten vaalipiirien ja toisessa erilaisten kansalaisfoorumien kehittämismahdollisuuksia.

– Selvityskokonaisuus tuottaa arvokasta tietoa vastikään käynnistyneen kuntalain kokonaisuudistuksen valmisteluun. Kuntauudistuksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa lähidemokratiaa ja paikallista osallistumista. Selvitykset tuovat lisätietoa käytännön toiminnan kehittämiseen kunnissa, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen totesi julkistamistilaisuudessa.

– Suomen kunnat ja niiden asukkaat ovat muutosten edessä kuntarakenneuudistuksen myötä. Lähidemokratian kehitystarvetta lisäävät myös viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtuneet muutokset kansalaisten osallistumistavoissa ja kunnallisten luottamushenkilöiden asemassa. Juuri nyt on oikea aika vahvistaa lähidemokratiaa niin kuntien omien käytäntöjen kuin kuntalainkin tasolla, sanoi puolestaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Tiedote selvityskokonaisuudesta VM:n verkkosivuilla

Powered by Labrador CMS