Lakia lukien: Kuntayhtiöissä panokset voivat olla suuria – hallituksen jäsenten korvausvastuu vahingoista ei ole pelkkää teoriaa
Kuntayhtiöiden merkitys omistajilleen on niin suuri, että on aivan perusteltua vaatia kunnilta määrätietoista ja jämäkkää omistajaohjausta. Omistamisella on oltava tavoite ja omistajaohjauksen keinot tulee hallita, kirjoittaa Kuntaliiton asiantuntija.
Teksti Juha Myllymäki
Kunnat omistavat vajaa 3000 osakeyhtiötä eri toimialoilta. Määrällisesti eniten on kiinteistöyhtiöitä, noin 1400. Liikevaihdoltaan suurin ryhmä on noin 300 energiayhtiötä.
Henkilöstöä puolestaan on eniten koulutus- ja tukipalveluyhtiöissä. Konserniyhtiöiden kautta on toteutettu suuria liikenne- ja muita infrahankkeita ja siksi yhtiöiden osuus kuntasektorin investoinneistakin on lähes puolet, noin 3,8 miljardia.
Vastaavasti konserniyhtiöiden velat ovat noin puolet kuntasektorin veloista.
Omistajana kunta asettaa yhtiöille tavoitteet ja omistajaohjauksen keinoin vaikuttaa yhtiön toimintaan niin, että se toimii kuntakonsernin kokonaisedun ja valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti.
Yhtiölle on asetettava omistajan kannalta perustellut tavoitteet ja myös rajat. Niitä toteuttamaan omistaja tai omistajat valitsevat hallituksen.
Jokaisen hallituksen jäsenen on tuotava lisäarvoa päätöksentekoon, mikä käytännössä edellyttää hallituksen kokonaisuuden ja yksittäisten jäsenten osaamisen arviointia.
Konserniyhtiön hallitukseen pyrkivän kannattaa kysyä itseltään: mitä lisäarvoa minä oikeasti tuon hallituksen työskentelyyn? Tätä myös kunnanhallituksen tai konsernijaoston on syytä arvioida harkitessaan kunnan edustajia yhtiöön.
Kuntalaki edellyttää, että hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.
Laissa osaamista edellytetään hallitukselta kokonaisuutena, mutta tuskin sitäkään voi varmistaa muutoin kuin arvioimalla myös kukin ehdokas erikseen. Hallitusammattilaisten tai ainakin ulkopuolisten hallitustyöskentelyn osaajien käyttö näyttää lisääntyvän kuntayhtiöissä.
Se voi tuoda ammatillisen osaamisen lisäksi erilaisen ja tarpeellisen näkökulman kuntaympäristön ulkopuolelta.
Osaamisvaatimus on perusteltua myös osakeyhtiön hallituksen jäsenen vastuun vuoksi. Osakeyhtiön hallituksen jäsenten korvausvastuu vahingoista ei ole pelkkää teoriaa.
Kuntayhtiöissä panokset voivat olla suuria. Kuluneen vuoden aikana julkisuudessa on ollut esimerkiksi asuntorakennuttaja Lakean ja sen omistamien taloyhtiöiden tilanne. Kunnille jääneet sote-kiinteistöt on yhtiöitettävä tämän vuoden loppuun mennessä, mikäli vuokrasopimukset jatkuvat. Mikäli eivät jatku, yhtiöissä ja konsernijohdossa on pohdittava muita vaihtoehtoja.
Energiayhtiöt tuottavat hyvin hoidettuina kunnalle mukavaa osinkoa tai myytäessä tuovat tuntuvasti mahdollisuuksia sijoittaa tulevaisuuteen.
Syksyn aikana selvinnee myös, miten hankintalain sidosyksikkösääntelyn käsittely etenee. Käy tuolle esitykselle miten tahansa, omistajien on joka tapauksessa harkittava entistä tarkemmin, millainen omistuspohja ja toimintatapa on tulevaisuudessakin kestävä, ja miten omistajat voivat omistajan määräysvaltaa sidoyksiköissään käyttää.
Kuntien yhtiöt ja omistajaohjaus ovat hyvin esillä myös Kuntamarkkinoilla ”Onnistu omistajaohjauksessa” -seminaarissa. Keskiviikkona 17.9. voimme kovatasoisten alustajien ja keskustelijoiden kanssa kehittää omaa osaamistamme.
Kirjoittaja on Kuntaliiton lakiasiainjohtaja
Lue myös: