Lakimuutos vaikeuttaa työllisyysasioiden hoitamista kunnissa, varoittaa erityisasiantuntija

Hallitus suunnittelee heikentyneestä työ- ja toimintakyvystä kärsivien työttömien sosiaalipalvelua koskevan lain uudistamista.

Tämä tarkoittaa, että kuntouttavaan työtoimintaan ollaan tekemässä muutoksia.

Työllisyyspalveluita järjestäville kunnille kyseessä olisi merkittävä muutos, arvioi Talentian erityisasiantuntija Kristiina Ruuskanen.

– Suora seuraus kuntiinkin olisi, että lakimuutos lisäisi monialaisten työllistymissuunnitelmien laatimisen tarvetta ja sitä pitäisi tehdä kolmikantayhteistyössä Kelan sekä hyvinvointialueen kanssa.

Uudistuksen myötä työllistymistä edistäviä aktivointisuunnitelmia laadittaisiin jatkossa vain niille työttömille, jotka saavat toimeentulotukea.

Työttömyysetuutta saavien ohjaaminen kuntouttavaan työtoimintaan toteutettaisiin jatkossa niin sanotun monialaisen työllistymissuunnitelman perusteella.

Työmäärä lisääntyisi, sillä vaikka nykyisin aktivointisuunnitelmassakin on yhteistyön tarve, niin nyt suunniteltu monialaisen työllistymissuunnitelman laatiminen ja sen toimenpiteet ovat raskaampia ja vaativat vahvempaa panostusta. Näin ovat ammattilaiset arvioineet, erityisasiantuntija Kristiina Ruuskanen.

Se on myös uusi asia, jonka yhteistyöhön liittyisi jatkossa yhteisen kehittämisen tarpeita.

Lisätyöt ovat haastavia, sillä jo nyt työikäisten sosiaalipalveluissa työskentelevien ammattilaisten mahdollisuudet auttaa asiakkaitaan ovat rajalliset. Suurta asiakasmäärää hoitaessa on myös haasteellista osallistua monialaiseen yhteistyöhön, Ruuskanen lisää.

– Kuntouttavaa työtoimintaa on jo valmiiksi supistettu ja heikennetty hyvinvointialueilla monin tavoin säästöjen vuoksi.

Apu voi viivästyä

Lakiuudistussuunnitelmat nostavat vaikeuskerrointa työllisyysasioita hoitavien kannalta, näkee erityisasiantuntija.

– Kuntiin, työvoimaviranomaisiin ja muihin kumppaneihin sekä sosiaalityön tukea tarvitseviin kansalaisiin tämä heijastuu vääjäämättömästi. Jo nyt on raportoitu vaikeuksista tavoittaa ja saada hyvinvointialueen yhteistyötahoja mukaan. Tämä vääristää ja aiheuttaa paineita yhteistyöhön.

– Korostan, että se ei ole hyvinvointialueen sosiaalihuollon ammattilaisten syy, vaan seurausta hyvinvointialueille asetettujen kohtuuttomien säästövaatimusten valumisesta henkilöstön niskaan. Se johtaa asiakkaiden avun saamisen viivästymiseen, ellei kokonaan jäämistä ilman sosiaalityön tukea. Samaan aikaan tällä lakimuutoksella aiotaan edelleen vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta.

Hallitus on ilmoittanut sen ajamien lakimuutosten tavoitteena olevan, että poistetaan päällekkäisyyksiä eri suunnitelmien välillä ja kevennetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työn hallinnollista taakkaa.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia pitää tavoitetta myönteisenä, mutta muistuttaa, että lakiesityksessä ei ole riittävän hyvin huomioitu kokonaistilannetta, jossa sosiaalihuollon palveluita ja toimeentulolakia ollaan uudistamassa sekä työttömyysturvan ehtoja kiristämässä.

Sosiaalihuollon ammattilaisten työtä ei tulisi hankaloittaa entisestään, järjestö painottaa.

– Yksittäisen uudistuksen ajoitus on haasteellinen, varsinkin kun hallitus on linjannut muitakin kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä muutoksia lähitulevaisuudessa.Ennen kaikkea tarvittaisiin sekä valtakunnallista että alueellista järjestelmällistä kehittämistyötä, jotta työllistymistä tukevat palvelut vastaisivat paremmin ihmisten tuen tarpeisiin, toteaa Ruuskanen.

Järjestö varoittaa, että säästötoimet osuvat raskaasti niihin kansalaisiin, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa ja tarvitsevat eniten tukea.

– Tällaiset leikkaukset voivat johtaa siihen, että tukea tarvitsevat ihmiset jäävät yhä useammin ilman apua, Ruuskanen sanoo.

– Kuntouttava työtoiminta on monilla alueilla tiiviisti sidoksissa esimerkiksi aikuissosiaalityöhön ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Jos rahoitusta taas vähennetään, sen vaikutukset ulottuvat laajasti koko työikäisten sosiaalipalveluihin ja monialaiseen yhteistyöhön muun muassa mielenterveys-, päihde- ja työllisyyspalvelujen kanssa.

Ruuskasen mukaan nyt on tekeillä ja etenemässä monta lakiuudistusta, joiden yhteisvaikutukset voivat olla epätoivottuja.

– Monet lausunnonantajat ovat myös varoittaneet lainsäädäntömuutosten ennakoimattomista seurauksista, muun muassa toimeentulotukea ja työttömyysturvaa koskien.

Lue myös: