Uutiset
Lasten uimataito paranee - opetuksen yhdenvertaisuudessa kohennettavaa
Suomalaislasten uimataito on kohentunut. Kunnat järjestävät hyvin uimaopetusta. Tasavertaisuus ei silti toteudu.
Suomalaislasten uimataito on parantunut koronavuosien tuoman notkahduksen jälkeen, selviää Suomen Uima- ja Hengenpelastusliitto SUH:n tekemästä tutkimuksesta. Sen mukaan keväällä 2026 kuudesluokkalaisista 69 ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Uimataidon rajana pidetään 200 metrin uimista, josta 50 metriä on kyettävä uimaan selällään. Määritelmä on pohjoismainen.
Parempaa kohti
Muutosta parempaan on tapahtunut, sillä vuonna 2022 kuudesluokkalaisista uimataitoisia oli 55 prosenttia. Silti, lisää myönteistä kehitystä tarvittaisiin. Yli 30 prosenttia kuudesluokkalaisista ei edelleenkään täytä uimataidon kriteerejä. Se on liki kolmannes ikäluokasta.
– On hienoa, että kuudesluokkalaisten uimataitoisten osuus on noussut. Emme kuitenkaan voi vielä olla tyytyväisiä tilanteeseen, jossa näin suuri osa oppilaista ei saavuta uimataidon määritelmää. Uimataidon oppiminen on pitkä prosessi, jota tulee tukea systemaattisesti koko koulupolun ajan, toteaa professori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.
Yhdenvertaisuus puuttuu
Kuntakyselyn mukaan lähes kaikki kunnat järjestävät uimaopetusta alakoululaisille. Yläkoululaisille opetusta järjestää 84 prosenttia kunnista ja esioppilaille 74 prosenttia kunnista. Silti asuinpaikka määrittää uimaopetuksen saatavuuden.
Opetuksen järjestämistä ohjaavat käytössä olevat resurssit sekä uimahallien saavutettavuus ja allasvuorojen saatavuus.
– Tulokset osoittavat, etteivät lasten ja nuorten mahdollisuudet oppia uimaan ole yhdenvertaiset. Vaikka suuri osa lapsista oppii uimaan vapaa-ajalla, koulun uimaopetus on erityisen tärkeää niille, joilla on erilaisia uinninoppimisen haasteita. Ilman koulujen uimaopetusta uimataidottomien määrä olisi todennäköisesti paljon suurempi, Sääkslahti huomauttaa.
Tunnista kykysi
Kuntaliiton hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija Sami Niemi sanoo, että kuntien väliset erot allastilojen saavutettavuudessa heijastuvat tottakai myös vapaa-ajalla tehtävään uimaharjoitteluun. Ellei kunnassa ole uimahallia, jää paljon kesäisten luonnonvesien varaan, sanoo Niemi. Hän muistuttaa, että uimataidon opettamisessa on vanhemmillakin iso rooli. Vesi on elementti jonka kanssa on opeteltava elämään. Se tapahtuu pitkän ajan kuluessa.
Iästä riippumatta, tärkeää on tunnistaa omat taidot ja kyvyt.
– Tunnistetaan ne omat rajoitteet, joita uimataidossa on. Se on valistuksessa tärkeä näkökulma, tiivistää Sami Niemi.
Oman uimataidon tunnistaminen luo edellytyksiä turvalliseen vesillä liikkumiseen. Uimataidon opetteleminen, omien puutteiden tunnistaminen ja lapsien totuttaminen vesiympäristöön on ennakoivaa turvallisuusajattelua.
Niemi muistuttaa myös siitä, että kerran hankittua uimataitoa täytyisi myös ylläpitää. Sen ohella myös fyysinen kunto on tärkeää. Jo pelkästään uimataidon määritelmän täyttäminen vaatii kohtuullista fyysistä kuntoa.