Luitko tämän: ”Leikataan, sillä muuten rahat menisivät Kankkulan kaivoon” – tutkijat eivät osta kriittistä näkemystä kotoutumispalveluiden vaikutuksista
Kotouttamiskorvauksia leikataan, koska rahat menisivät muuten Kankkulan kaivoon. Niinkö? Tutkijoilla ja kunnissa on eri näkemys. Tämä juttu julkaistiin alun perin 14.10.2025.
On maahanmuuttajien oma tehtävä kotoutua Suomeen ja suomalaisuuteen. Kotoutumispalveluista voidaan leikata, koska tutkimukset eivät osoita niiden vaikuttavuutta.
Tällaiset viestit olivat taustalla, kun syksyn budjettiriihi päätyi esittämään 30 miljoonan euron lisäleikkauksia kotouttamiskorvauksiin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on antanut ymmärtää, että kotouttamisraha menee Kankkulan kaivoon.
Kunnissa viestejä kuunnellaan kauhunsekaisin tuntein. Kotouttamisen vastuu siirtyi kunnille vuoden alussa, kun uusi kotoutumislaki tuli voimaan.
Kunnat järjestävät kotouttamiskorvauksilla kielikoulutusta, työllistymisen edistämistä ja monikielisiä palveluja.
Kotoutumissuunnitelmalla näkyvät vaikutukset
Tutkijat myöntävät, että kotoutumispalveluiden vaikuttavuutta on vaikea osoittaa. He kuitenkin muistuttavat, ettemme tiedä, miten Suomeen muuttaneilla olisi mennyt, jos palveluja saaneet olisivat jääneet ilman niitä.
– Jo arkijärki sanoo, että ihmisen on helpompi sopeutua uuteen maahan ja löytää töitä, jos hän osaa kielen, sanoo erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta.
Tämä näkyy myös tutkimuksissa. Johtava tutkija Hanna Pesola Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) kertoo esimerkkinä vuoden 1999, jolloin Suomessa otettiin käyttöön maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmat.
Tutkijat pääsivät selvittämään muun muassa, miten kotoutumissuunnitelman saaneiden maahanmuuttajien ansiotulot kehittyivät verrattuna aiemmin Suomeen muuttaneisiin, joilta suunnitelma puuttui.
Tulos kertoi, että kotoutumissuunnitelman saaneiden työtulot nousivat keskimäärin yli 20 000 euroa ja heidän saamansa tulonsiirrot laskivat noin 8 000 euroa kymmenen vuoden seurantajakson aikana.
– Parempi tilanne näkyi heidän lapsiinsa asti, sillä lapset pärjäsivät koulussa paremmin, suorittivat tutkintoja ja tienasivat paremmin kuin aiemmin maahan muuttaneiden vanhempien jälkeläiset.
Kotoutumissuunnitelma lisäsi kielikoulutukseen ja muuhun maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista. Samalla muiden työvoimapalveluiden käyttö väheni.
Yksilöllistä räätälöintiä, työelämävalmentajia
Toinen Pesolan esimerkki on kokeilu nimeltä Koto-SIB. Työ- ja elinkeinoministeriön kokeilua hallinnoi Epiqus-yhtiö. Se otti vastuun työllistymistä edistävien palvelujen järjestämisestä työttömien maahanmuuttajien kokeiluryhmässä.
Epiqusille maksettiin osin sen mukaan, kuinka paljon osallistujat maksoivat tuloveroja ja saivat työttömyysetuuksia kolmen vuoden seurannan aikana.
Kokeiluun osallistujille tarjottiin työtä lyhyen kielikoulutuksen jälkeen. Työllistymisen tukeminen oli hyvin intensiivistä, ja koulutukset räätälöitiin tukemaan tulevia työtehtäviä. Työelämävalmentajat auttoivat osallistujia ja työnantajia.
Tulokset näkyivät pian. Kokeiluun osallistuneiden työtulot kasvoivat nopeasti ja olivat 18 prosenttia suuremmat kuin verrokkiryhmällä.
Pesolan mukaan kokeilu näytti erityisesti, kuinka palvelujen vaikuttavuudessa olennaisia asioita olivat onnistunut kilpailutus ja työllistämisen kannustimet.
Kunnat kilpailuttavat ja hankkivat etenkin kielikursseja yksityisiltä yrityksiltä. Pesola lähettääkin kunnille viestiä: hankintaosaamisen on oltava kunnossa. Hän toivoo, että hankinnoissa otettaisiin huomioon muutakin kuin kustannukset.
– Mitä vähemmän rahaa on käytettävissä, sen tärkeämpää on varmistaa, että saadaan mahdollisimman hyvää laatua.
Laadukkuudesta saa nykyään aiempaa paremmin tietoa, sillä laki kotoutumisen edistämisestä toi mukanaan myös kotoutumiskoulutuksen päättötestauksen.
Mitä palveluvelvoitteita pudotetaan?
Sujuvasta kielitaidosta ei ole apua, jos töitä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla. Vaikeissa taloussuhdanteissa kärsijöitä ovat nimenomaan maahanmuuttajat.
Helsingin kaupungin Saukkosen mielestä vuoden alussa voimaan tullut laki kotoutumisen edistämisestä toi mukanaan hyvän muutoksen, sillä kunnissa on paras paikallinen tuntemus paikallisesta väestöstä ja työllistymismahdollisuuksista.
– Hallituksen leikkaukset tulevat kärjistämään tilannetta. Myös varakkaissa kunnissa joudutaan pohtimaan yhä tarkemmin, miten kotoutumispalveluja järjestetään.
Hallitus on tiettävästi vähentämässä kuntien velvoitteita lainsäädäntömuutoksin. Vielä ei ole tiedossa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Pudotetaanko esimerkiksi joitakin kohderyhmiä pois palvelujen piiristä vai vähennetäänkö palveluja?
Miten käy esimerkiksi velvoitteelle tehdä palvelutarpeen arvio myös työvoiman ulkopuolella oleville, kuten kotihoidon tukea saaville? Tämä tuli kuntien velvoitteeksi uuden lain myötä. Arvioinnin perusteella päätetään, kenelle tehdään kotoutumissuunnitelma.
Velvoitteen tarkoituksena on saada kotona lapsiaan hoitavat äidit palvelujen piiriin. Aiotaanko heidät unohtaa palvelutarpeen arvioinnista ja sen mukana kotoutumissuunnitelmasta?
Saukkosen mielestä se olisi paha virhe.
15 vuoden kuluttua on liian myöhään
Ikääntyvä Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, ja tulevaisuudessa tarve kasvaa.
Saukkonen sanoo, että 1990-luvulla korostettiin monikulttuurisuuden hyviä puolia.
Nykyistä keskustelua hallitsee kriittisyys, vaikka samaan aikaan tiedetään, ettei ilman muualta tulevia pärjätä.
Saukkonen on huolissaan siitä, että järkevää maahanmuuttokeskustelua on hankala käydä. Sitä kuitenkin tarvitaan, myös siksi, että Suomeen muuttaneiden toinen sukupolvi kasvaa kohisten.
– Heidän joukossaan on valtavasti osaamista ja lahjakkuutta mutta myös syrjäytymisriskiä. Haasteisiin ja mahdollisuuksiin on vastattava nyt eikä joskus 15 vuoden päästä.
Etenkin pääkaupunkiseudulla muualta muuttaneiden osuus kasvaa nopeasti, ja suomalainen yhteiskunta kaikkineen muuttuu. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on jo nyt Vantaalla noin 30, Espoossa 25 ja Helsingissä 21 prosenttia.
Millaisia ovat hyvät kotoutumispalvelut?
Professori Matti Sarvimäki Aalto-yliopistosta sanoo, että tutkimusnäytön perusteella tehokkaaksi osoittautuneissa palveluissa on tyypillisesti mukana palveluiden yksilöllistä räätälöintiä.
Hänelle on ollut pettymys, ettei Koto-SIB-hankkeen hyviä tuloksia ole hyödynnetty.
– Kun kotoutumispalvelut on siirretty kunnille, niiden kannattaisi tehdä samantyyppistä yhteistyötä kuin mitä hankkeessa oli. Tuloksia syntyi, kun kannustimet olivat kohdallaan ja jo koulutuksia räätälöitiin tulevia työtehtäviä varten.
Hänen mielestään kunnilla on nyt hieno tilaisuus hyödyntää omaa organisaatiotaan.
Sarvimäki ja Pesola mainitsevat hyvänä esimerkkinä Helsingin ja Vantaan Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hankkeen. Siinä Suomeen muuttaneet vanhemmat, erityisesti kotiin jääneet äidit, oppivat koululla suomen kieltä sekä tutustuvat alueeseen, sen palveluihin sekä suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulutusjärjestelmään.
Sarvimäki huomauttaa, että palvelun vaikuttavuutta ei kuitenkaan ole toistaiseksi arvioitu luotettavin menetelmin.
Saukkonen sanoo, että hyvien kotoutumispalveluiden ja kotoutumisen edistämisen määrittely ei ole helppoa, sillä maahanmuuttajien joukko on hyvin moninaista.
– HUSiin tulevan kirurgin pitää täydentää tutkintoaan töihin päästäkseen, kun taas luku- ja kirjoitustaidottoman kuuden lapsen äidin tilanne on aivan toinen.
Keskeistä ovat ihmisten tarpeet, joita voi alussa selvittää ryhmätasolla: kenellä on valmis koulutus ja kielitaitoa, kenellä ei ole rutiinia oppimisesta.
– Tarvitsemme pitkäjänteisyyttä, mikä pitäisi ymmärtää myös lainsäädännössä. Tiukan rahoitusohjauksen ja palvelutarjonnan supistamisen linja eivät voi kestää loputtomiin.
Leikkauksiin puuttuivat myös kuusi suurinta kaupunkia ja Kuntaliitto yhteisessä vetoomuksessaan elokuun lopulla.
– Kotoutumisen tukeminen ei ole pelkkä menoerä vaan investointi, joka maksaa itsensä takaisin julkiselle taloudelle työssäkäyntinä, yrittäjyytenä ja osallisuutena. Työllisyyden kasvu on tällä vuosituhannella perustunut maahanmuuttoon, vetoomuksessa todettiin.