Luitko tämän: Vantaalla keskustellaan värikkäästi ja silti: “Kaikkien pitää mahtua samaan kahvipöytään”

Timo Seppäläinen, kuvat

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok.) on kokenut vaikuttaja, sillä valtuustossa on menossa neljäs kausi. Helsingin yliopistosta valmistuneella ekonomistilla eivät pasmat mene sekaisin talousasioissakaan.

Nyt istutaan kaupunginjohtaja Pekka Timosen työhuoneen kokouspöydän ääressä. Kaupunginjohtaja on mennyt menoihinsa. Pöydällä on punaisia ja sinisiä Marianne-karkkeja.

– Syön ensin tämän demarikarkin, hymyilee kokoomuslainen Rokkanen ja todistaa samalla, että puhe Vantaan valtuustotyöskentelyn sujuvuudesta pitää paikkaansa.

Vantaalla on tapana ottaa kaikki puolueet mukaan päätöksentekoon, mutta jos muu ei auta, löytävät ainakin demarit ja kokoomus toisensa. Aina ei tietenkään olla samaa mieltä.

Rokkanen on syntyperäinen vantaalainen. Hän on syntynyt Koivukylässä ja viettänyt lapsuuden Päiväkummussa pientaloalueella lähellä luontoa. Aikuisiän hän on asunut eri puolilla Tikkurilaa ja tuntee kaupunkinsa perusteellisesti.

– Olen aina sanonut, että Vantaa on valtavan monipuolinen. Se tulee ihmisille ehkä yllätyksenä. Mielikuva on ehkä sellainen lähiömielikuva. Että tämä on Helsingin lähiötä junaradan varressa. Itse olen päässyt kokemaan Vantaan eri puolia. Olen asunut kansallispuiston naapurissa sekä Tikkurilan urbaanimmassa sykkeessä, josta on hyvät liikenneyhteydet kaikkialle maailmaan. Helsingin rautatieasemalle on Tikkurilasta noin viisitoista minuuttia ja lentokentälle puolet siitä ajasta.

Nuoriso on arvossa

Rokkanen on neljättä kautta valtuutettuna eli vuosia päättäjänä on runsaasti. 13. vuosi on meneillään. Miksi olet kuntapolitiikassa, kysymykseen Rokkasella on varsin klassinen vastaus.

– On ollut kiinnostusta hoitaa yhteisiä asioita. Alun perin tuli yllätyksenä, että se mitä teen, on politiikkaa, olen Vantaan nuorisovaltuuston kasvatti.

Viime kesänä nuorisovaltuusto juhli 25-vuotista taivaltaan.

– Nuorisovaltuusto näyttää olevan sellainen, joka heittää kaupungin politiikkaan. Toimii aika hienosti.

Yksi Vantaan nuorisovaltuuston kasvateista on SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, joka oli omana aikanaan nuorisovaltuuston ensimmäinen puheenjohtaja.

– Kun aikoinaan olin nuorisovaltuuston puheenjohtaja, saatiin nuorisovaltuuston edustaja kaupunginvaltuuston kokouksiin.

Viime vaaleissa Vantaan kaupunginvaltuustoon nousi entinen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Anni Juulia Tuomainen (vihr.).

– On tosi iso vahvuus, että meillä on hyvä yhteys nuorisovaltuutettujen kanssa.

Rokkanen pohtii, että valtuustossa lapsiin ja nuoriin suhtautuminen on positiivista.

– Meillähän kokousvauvat ovat ihan arkipäivää eri kokouksissa ja tilaisuuksissa. Itse ajattelen olevan tosi tärkeää, että meillä on myös nuorten lasten vanhempia mukana politiikassa ja valtuustossa.

Kahden pienen lapsen isänä Rokkanen on huomannut, että elämä on täyttä, mutta hyvää. Omat lapset ovat 2,5 vuotias taapero ja muutaman kuukauden ikäinen vauva.

Sakari Rokkasen mielestä poliittinen keskustelu valtuustosalissa saa olla värikästä.

Puheenjohtajan tehtävästä

Sakari Rokkasen vahvuutena pidetään muun muassa laajoja verkostoja. Hän on toiminut syksyyn saakka sosiaali- ja terveysministeriössä sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) erityisavustajana ja tutustunut sitä kautta myös valtakunnan politiikkaan.

Valtuuston puheenjohtajan osa-aikaista työtä hän pitää monipuolisena tehtävänä, jossa asiat vaihtelevat ratikkaratkaisuista päiväkotien sijaisjärjestelyihin ja rekkojen taukopaikkoihin. Erityisesti edunvalvontaa Rokkanen pitää tärkeänä.

– Tämän kokoisessa kaupungissa ei ole vain yhtä asiaa käynnissä, on isoja ja pieniä. Se on samaan aikaan hienous ja haaste. Kuntapolitiikassa valtuuston puheenjohtajan keskeinen rooli on saada valtuutetut jossain määrin fokusoitumaan. Saa myös siirrettyä valtuutettujen huomiota ja tuotua valtuutettuja ratkomaan isompia haasteita. Se on valtuuston puheenjohtajan yksi tehtävä.

Miten huomio sitten siirretään pienistä asioista isoihin? Vantaan kaupunginvaltuustossa on 67 valtuutettua. Asioita ja ihmisiä on paljon.

– Kun 67 valtuutetun kesken käsitellään jotakin asiaa, kannustan jokaista hiukan nostamaan lentokorkeutta. Valtuutetut ovat usein oman asuinalueen tai lähialueen äänillä päässeet valtuustoon ja haluavat luonnollisesti vahvistaa oman lähialueen kehitystä. Valtuuston puheenjohtajana ajattelen, että oman alueen asiaa edistää parhaiten siten, että miettii koko Vantaan kehitystä.

Vantaalla on aloittanut uusi työllisyys- ja elinvoimajaosto, joka on kokoomuksen ja Rokkasen itsensä pitkäaikainen tavoite. Isoin arvo on se, että keskeisiä päättäjiä kokoontuu miettimään työllisyyden ja elinvoimapolitiikan asioita.

– Niiden painoarvo on noussut.

Vantaan kaupunki on kasvanut vauhdikkaasti, jopa siinä määrin, että väkiluku on kasvanut nopeammin kuin työpaikkamäärä.

– Vantaalla on sinänsä positiivinen ongelma, että on tulijoita. Osa työpaikkakehityksen edistämisestä on omissa käsissä. Meillä turvallisuuspoliittinen tilanne on iskenyt rajusti lentoaseman ympäristön työpaikkakehitykseen.

Konkreettisina asioina kaupungilla on yritystonttien aktiivisempi etsiminen ja kaavoittaminen.

– Yhä useammin, kun joku haluaa Vantaalla investoida tai sijoittua Vantaalle, pystytään sanomaan, että tuossa on valmista tontti. Ei myydä ”ei-oota”. Kaavailemme yrityksille myös kokonaisvaltaisia sopimuksia, jotka kattavat tonttien lisäksi myös liikenne- ja koulutusratkaisuja.

Kuntapolitiikan haaste

Tällä valtuustokaudella myös Vantaalla talous on keskeinen asia.

– Myös meillä on työttömyys pompannut, mikä haastaa käyttötaloutta sekä verotulojen, työvoimapalveluiden että työttömyysturvan sakkomaksujen kautta. Meillä on koko kaupungin toiminnan läpivalaisu käynnissä. Aika ajoin on tärkeää tehdä suursiivous ja arvioida kaikki menokohdat kriittisesti.

Turvallisuus on yksi keskeinen asia, joka puhuttaa Vantaalla.

– Kaupunkilaisten koettu turvallisuus on heikentynyt. Monella mittarilla turvallisuudessa on sellaisia kehityskulkuja, jotka vaativat voimakasta puuttumista. Kaupungissa on käynnissä laajempi turvallisuustyö yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vantaalla on aloitettu jalkautuva katunuorisotyö. Poliisi on lisännyt läsnäoloa erityisesti siellä, missä on eniten levottomuutta. Hyvinvointialueiden kanssa keskustellaan esimerkiksi siitä, voisiko palveluiden sijoittamisessa ottaa huomioon turvallisuusnäkökulmaa.

– Lisäksi on käyty kovaa poliittista debattia ns. Jyväskylän mallista, jossa järjestyksenvalvontaa lisättäisiin asemien ympäristöissä. Akuuttina toimenpiteenä tätäkin olisi Vantaalla.

Vantaalla poliittiset puolueet tekevät yhteistyötä, sanoo Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen.

Vertaistuesta hyötyä

Vantaalla väestönkasvu perustuu nettomaahanmuuttoon. Kehitykseen liittyy sekä haasteita että mahdollisuuksia.

– Olemme Suomen kansainvälisin kaupunki. Pidän hyvänä sitä, että pystymme puhumaan myös maahanmuutosta suoremmin ja rehellisemmin – sekä haasteista että mahdollisuuksista.

Valtuuston puheenjohtaja Rokkanen tunnistaa, että ilmiöllä on kaksi puolta. Ensinnäkin on nuori ja kasvava väestö. Ikärakenne on kaupunkien joukossa hyvin suotuisa. Toisaalta nähdään, että muunkielisten työttömyys on suhteellisen korkea ja alueellinen segregaatio on voimakasta.

– Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat joillakin alueilla vähemmistössä, mikä voi aiheuttaa omanlaisiaan haasteita.

Rokkasen mielestä segregaatio-keskustelussa on tärkeää, että kaupunki ei omilla toimillaan lisää ja voimista eriytymistä.

– Tulee kuitenkin varoa sitä, että yksilöiden hyvinvoinnin sijaan tuijotetaan liikaa vain alueellisia mittareita. Työtön vailla koulutusta on työtön vailla koulutusta, vaikka postinumero vaihtuisi.

Rokkasen mielestä samaan aikaan tulisi saada maahanmuuton mahdollisuudet hyödynnettyä ja taklata ongelmat.

– Kaupungin tulevaisuuden ja menestyksen kannalta tämä on ihan keskeinen asia. Vantaan merkitys on ihan valtavan iso myös koko Suomen näkökulmasta. Se miten me onnistumme muunkielisten kotouttamisessa, työllistämisessä ja integroitumisessa, määrittelee pitkälle sen, miten Suomi menestyy tulevaisuudessa.

Esimerkiksi Vantaalla on käytössä olevassa tsempparimallissa työelämävalmennusta tarjoavat henkilöt, joilla itsellään on samaa kulttuuritaustaa ja valmiutta antaa vertaistukea kaupunkiin hiljattain saapuneilla.

Mitä se kotoutuminen sitten tarkoittaa?

– Että saa koulutuksen ja löytää työtä, vastaa Rokkanen.

– Mutta työllistymisen ohella on myös tärkeä päästä muutoinkin vahvemmin sisään yhteiskuntaan. Hyviä esimerkkejä ovat paikalliset urheiluseurat, jotka ovat onnistuneet saamaan vanhempia mukaan toimintaan.

Paikallista politiikkaa

Vantaalla poliittinen päätöksenteko on muutoksessa. Luottamusjohtaminen on ammattimaista: kaupunginhallituksen puheenjohtajisto on osa-aikaisia, samoin valtuuston puheenjohtajan tehtävä.

– Tosi paljon luottamushenkilöiden aika menee siihen, että mitä asioita on seuraavan kokouksen listalla.

Rokkasen toiveena on, että keskeiset poliitikot keskeisistä ryhmistä ehtisivät käymään enemmän keskusteluja kaupungin toimijoiden, asukkaiden ja viranhaltijoiden kanssa, mutta myös keskenään.

– Vantaalla on perinteisesti politiikassa pystytty tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen. Myös viranhaltijoiden kanssa on hyvä keskusteluyhteys. Vantaalla tehdään yleensä heti valtuustokauden alussa valtuustosopimus. On pyritty löytämään yhteiset nimittäjät ja saada niistä yhteinen vahva tahtotila.

– Valtuuston puheenjohtajana ajattelen, että värikäs keskustelu kuuluu politiikkaan, mutta toisaalta kaikkien tulee sopia kaupungintalon kahvilassa samaan pöytään. Siitä meidän pitää suomalaisessa demokratiassa pitää kiinni.

Vantaan ratikan kohtalo selviää pian

Teksti Jouni Lampinen

Vantaan kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina päättämään raitiotiehankkeesta.

Hankkeen hinta-arvio on tällä hetkellä noin 750 miljoonaa euroa.

Osa valtuutetuista on vastustanut hanketta. Näillä näkymin enemmistö on hankkeen takana, arvioi valtuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok.)

– Kaupunginhallitus päätti esittää ratikan päivitettyä hankesuunnitelmaa hyväksyttäväksi valtuustolle äänin 11-4, mikä ennakoi myös valtuuston hyväksyntää.

Suurimmat muutokset ovat liittyneet hankkeen kasvaneeseen kokonaishintaan ja siihen, että reitti ei ulottuisi lentoasemalle asti, vaan Mellunmäestä Aviapolikseen.

Edellisessä kaupunginhallituksen kokouksessa linjattiin, että suunnitelma pääteaseman viemisestä lentoaseman terminaalin läheisyyteen tehtäisiin kesäkuun 2026 loppuun mennessä.

Suunnitelma tehtäisiin maanomistajan eli Finavian kanssa.

– Päätös tästä reitin täydennyksestä tuodaan päätöksentekoon vuoden 2027 loppuun mennessä. Pidän tätä tärkeänä lisäyksenä, Rokkanen arvioi kaupunginhallituksen käsittelemään päätösehdotukseen liittyen.

Rokkanen kannattaa hanketta, vaikka hän pitää siihen liittyvää kustannusten nousua ikävänä yllätyksenä.

– Hanke on arvioitu tästä huolimatta edelleen kokonaisuutena kannattavaksi. Kaupunki saa rahoitettua oman osuutensa uuden ratikkakaupungin kiinteistökehityksen tuomilla tuloilla.

– Kyseessä ei ole vain liikehanke, vaan merkittävä kaupunkikehityshanke, jonka myötä kaikki Vantaan keskeiset alueet yhdistyvät toisiinsa raiteilla.

Puuroa tarjolla

Muun muassa Helsingin Sanomat uutisoi, miten Vantaan ratikan vastustajat yrittävät vielä tehdä jotakin, jotta satojen miljoonien eurojen infrahanke saataisiin kaadettua.

Viimeisten konstien joukossa on riisipuuron syönti ja yhteen kokoontuminen. Lisäksi HS uutisessa pohditaan, miten perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja keskustan järjestämä riisipuurotarjoilu vaikuttaa mahdollisiin äänestyksiin ratikkahankkeesta, jos valtuutettu on samaan aikaan pitämässä puheita ulkona.

Sakari Rokkanen luottaa siihen, että kaikki sujuu hyvin mahdollisista äänestyksistä lähtien maanantaina valtuuston kokouksessa.

– Vantaan valtuusto on aiemminkin osannut käydä hyvää keskustelua vaikeistakin asioista. Keskustelua varmasti riittää. Siksi olen aikaistanut kokouksen alkamaan jo klo 13. Samassa kokouksessa käsitellään myös ensi vuoden talousarvio.

– Valtuuston puheenjohtajana toivon, että puurot ja vellit eivät mene sekaisin. Valtuutetut ovat saaneet vantaalaisilta valtakirjan käyttää ääntänsä valtuuston kokouksissa, ja näitä puheenvuoroja voi seurata sekä salissa että live-lähetyksenä.

Kuka

Sakari Rokkanen

Lue myös: