Lukiolaisten määrä pienenee – "Väestönmurros haastaa nopeammin kuin moni ymmärtää"

Ilman uusia yhteistyöratkaisuja laadukkaan lukiokoulutuksen saatavuus voi heikentyä monilla alueilla.

– Väestönmurros muuttaa lukiokoulutusta nyt nopeammin kuin moni vielä ymmärtää. Siksi ratkaisuja tulee tehdä ennakoivasti ja yhdessä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.

Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan lukio-opiskelijoiden määrä vähenee vuoteen 2040 mennessä koko maassa noin 21 prosenttia eli yli 21 000 opiskelijalla.

Kyse ei kuitenkaan ole vain keskiarvoista. Alueellisen eriytyminen on tosiasia ja monilla alueilla lukioon tuleva ikäluokka on jo romahtanut.

Huovinen muistuttaa, että kuntaperustainen koulutusjärjestelmä on yksi Suomen vahvuuksista. Väestönmurros kuitenkin haastaa eri tavoin isoja kaupunkeja ja pienempiä kuntia.

– Tarvitsemme rakenteiden ja toimintatapojen rohkeaa uudistamista, jotta koulutus säilyy laadukkaana, saavutettavana ja taloudellisesti kestävänä koko maassa.

Kuntaliiton tarkastelun mukaan vain 12:ssa Suomen

 16-vuotiaiden määrä on kasvanut 2000-luvulla. Peräti 57 seutukunnassa määrä on pienentynyt. Suurimmillaan pudotus on ollut 74 prosenttia, kerrotaan Kuntaliiton tiedotteessa.

– Väestönmuutos ei ole enää lukiokoulutuksessa tulevaisuuden ilmiö, vaan monilla alueilla muutos on ollut käynnissä jo pitkään. Selvitys osoittaa, että erot seutukuntien välillä kasvavat seuraavina vuosina erittäin suuriksi, sanoo selvityksen laatinut lukioasiantuntija Teijo Koljonen.

Selvityksessä on tarkasteltu jokaisen Manner-Suomen kunnan tilannetta osana seutukunnallista kokonaisuutta. Seutukuntataso kuvaa lukiokoulutuksen todellisuutta paremmin kuin yksittäiset kuntarajat, koska opiskelijat liikkuvat yli kuntarajojen ja lukiokoulutus rakentuu yhä vahvemmin alueellisille työssäkäynti- ja asiointialueille.

Myös pieniä hakijamääriä

Väestökehityksen vaikutukset näkyvät jo konkreettisesti lukioiden arjessa. Kevään 2026 yhteishaussa seitsemään lukioon oli enintään neljä ensisijaista hakijaa. Yhteensä 24 lukioon haki korkeintaan kymmenen ensisijaista hakijaa.

Vielä vuonna 2000 kymmenesosassa lukioista oli korkeintaan 90 opiskelijaa, mutta nyt vastaava määrä on 45 opiskelijaa.

– Nämä luvut kertovat karulla tavalla siitä, ettei nykyinen lukioverkko ole kaikkialla enää itsestäänselvyys. Käytännössä kyse on siitä, miltä Suomen lukioverkko näyttää 2030-luvulla ja miten laadukas koulutus pystytään turvaamaan eri puolilla maata, muistuttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri.

Selvityksen mukaan voimakkain opiskelijamäärien lasku näyttäisi ajoittuvan 2030-luvun alkuun. Kahdessa kolmasosassa seutukuntia opiskelijamäärä vähenee vuosina 2030–2035 yli 20 prosenttia.

Jyrkimmät ennakoidut pudotukset kohdistuvat esimerkiksi Jämsän, Ylä-Pirkanmaan, Järviseudun, Keuruun ja Saarijärven–Viitasaaren seutukuntiin, joissa lukio-opiskelijoiden määrän ennakoidaan vähenevän noin 45–52 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

Helsingin seudulla lukio-opiskelijoiden määrän ennakoidaan vähenevän vuoteen 2040 mennessä vain noin kahdeksan prosenttia. Samaan aikaan useilla pienemmillä alueilla pudotus on moninkertainen.

Myös kustannuserot ovat suuria. Helsingin seudulla lukiokoulutuksen käyttömenot ovat noin 9 600 euroa opiskelijaa kohden, kun esimerkiksi Loviisan seutukunnassa kustannukset nousevat lähes 21 000 euroon opiskelijaa kohden. Loviisan seudun korkeat käyttömenot selittyvät kahdella opiskelijamäärältään pienellä ja eri kieliryhmään kuuluvalla lukiolla.

Kilpailu kiristyy

Suuret kaupunkiseudut ja erityistehtävän saaneet lukiot vetävät nuoria laajoilta alueilta samalla, kun osa pienemmistä lukioista kamppailee hyvin pienistä hakijamääristä. Helsingin seudulla lukiopaikan vastaanottaneita on enemmän kuin alueella on omia hakijoita, kun taas monilla pienemmillä alueilla nuoret hakeutuvat opiskelemaan muualle.

Myös lukiokoulutukseen hakeutuminen vaihtelee voimakkaasti alueittain, kertoo Kuntaliitto. Helsingin seutukunnassa lukioon hakee yli 60 prosenttia 16-vuotiaista, kun taas Itä-Lapissa osuus jää noin 33 prosenttiin.

– Kysymys ei ole vain lukioverkosta, vaan siitä, miten pystymme turvaamaan nuorille laadukkaan ja monipuolisen lukiokoulutuksen eri puolilla Suomea myös tulevaisuudessa, toteaa koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki.

– Yhteistyö voi olla yhteistä kurssitarjontaa, etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta, laajempia kielivalintoja tai vaikka yhteisiä kulttuuri- ja tapahtumaprojekteja. Monilla alueilla juuri yhteistyö voi auttaa turvaamaan nuorille monipuolisen lukioarjen myös tulevaisuudessa, nostaa esiin Myllymäki.

Lukio heijastuu yläkouluun

Lukiokoulutuksen muutokset heijastuvat laajasti myös muuhun koulutusjärjestelmään. Monissa kunnissa samat aineenopettajat opettavat sekä lukiossa että yläkoulussa, mikä mahdollistaa laajan opetustarjonnan myös pienemmillä paikkakunnilla.

– Monessa kunnassa esimerkiksi matematiikan, kielten, aito- ja taideaineiden tai luonnontieteiden aineenopettajat työskentelevät sekä lukiossa että perusopetuksessa. Jos lukioverkko harvenee hallitsemattomasti, vaikutukset näkyvät helposti myös yläkoulujen opetuksessa ja osaavan henkilöstön saatavuudessa, Värri sanoo.

Kuntaliitto korostaa, että koulutuksen järjestäjien lisäksi myös valtiolla on oma roolinsa lukiokoulutuksen haasteisiin vastaamisessa.  Liiton mielestä lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa, jotta kunnat pystyvät huolehtimaan jatkossakin koulutuksen laadusta ja saavutettavuudesta joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa.

– Tällä hetkellä koulutuksen järjestäjien toiminnallinen yhteistyö on mahdollista. On kuitenkin kestämätöntä, että mikäli kunnat näkisivät paikallisesti tarkoituksenmukaisimmaksi yhteisen järjestämisvastuun, niitä rangaistaan siitä taloudellisesti. Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei tue sitä yhteistyötä, jota tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän, Värri toteaa.

Selvityksen mukaan opiskelijamäärien lasku kasvattaa kustannuksia opiskelijaa kohden samaan aikaan, kun kuntatalous kiristyy. Valtionosuudet eivät nykyisellään kata lukiokoulutuksen todellisia kustannuksia, vaan kunnat paikkaavat rahoitusta merkittävällä omalla lisärahoituksellaan.

Kunnat osallistuvat lukiokoulutuksen rahoittamiseen sekä asukasperusteisen rahoitusosuutensa avulla että sen lisäksi vapaaehtoisella lisärahoituksella. Kunnat kompensoivat valtion yli sadan miljoonan euron vuotuisia rahoitusleikkauksia. Kunnat vastaavatkin jo lähes 70 prosentista lukiokoulutuksen rahoituksesta.