Maailma tuli Vantaalle ja kaupunginjohtajaa se miellyttää – Tarinassa on myös jotain riipaisevaa

Timo Seppäläinen, kuvat

Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen säteilee kaupungintalon kahvilassa syksyisenä aamuna. Vauhdikkaana tunnettu Timonen ottaa kupin kahvia ja säntää teamsiin ennen Kuntalehden haastattelua.

Huvittaako tämä touhu joka päivä?

– Kyllä mä aina aamulla motivoidun. Uteliaalle ihmiselle kaupunginjohtajan työ on hyvä. Vantaalla uusia asioita tulee ehkä vielä nopeammalla syötöllä kuin monessa muussa.

Myös huumori on tarpeen niin elämässä kuin ison eteläsuomalaisen kaupungin johdossa.

– Kunnanjohtajan työhän on paitsi ongelmia niin joskus myös vastoinkäymisiä, naurahtaa Timonen suuren kokouspöytänsä ääressä.

Runsaan 250 000 asukkaan Vantaalla haasteita ja mahdollisuuksia riittää: väkimäärä kasvaa, lapsista ei ole pulaa, elinvoimaa on monella tavalla. Kaupunkirakenne on erilainen kuin monessa paikassa. Lentoaseman merkitys on valtava.

Vantaa, ruotsiksi Vanda, on erilainen kuin melkein mikään muu kaupunki Suomessa. Historia on pituudesta riippumatta osa jokaisen kaupungin tai kunnan tarinaa. Vantaa muutoksen näkee vuosi vuodelta, ja kaupunki näyttääkin hyvin erilaiselta kuin vaikka kaksikymmentä vuotta sitten.

– Tässähän kaupungintalon ympärillä on, jos ei ole jo syntynyt, niin syntymässä suuren kaupungin keskusta-alue. Myös lentokenttäalue ja Tikkurilan alue kasvaa ajan saatossa yhteen.

Kun rakennusalan ahdinko hellittää, näkee Timonen sielunsa silmin, kuinka kaupungissa aletaan rakentaa useampaa kohdetta.

Keskustassa näkyy rakennusalan tilanteesta huolimatta nostureitakin vaikkei niin paljon kuin toivottaisiin. Kaupungintalon naapuriin nousee hyvinvointialueen pääterveysasema. Jos rakentaminen lähtee nousuun, Tikkurilassa alkaa tapahtua.

Kuvaa korostaa sekin, että kaupungintalon naapurissa on yksi Suomen vilkkaimmista juna-asemista, Tikkurilan asema. Nyt voi myös ostaa junalipun Vantaalle eikä Tikkurilaan kuten ennen. Pieni asia, jolla on merkitystä, mutta kuvastelee Timosen vaikutusvaltaa.

Ensihetkestä vantaalaiseksi

Timosella on paljonkin sanottavaa kotoutumisesta ja suhtautumisesta muualta tulleisiin. Hän on vakuuttunut siitä, että vantaalaiseksi tulee muuttamalla Vantaalle. Hän myös puhuu muunkielisistä erotuksena vieraskielisiin. Toki epäkohtiakin on. Niistä tuonnempana.

– Täällä ei kysytä niin kuin ehkä jossakin toisessa paikassa, että missä olet syntynyt, mitä murretta tai kieltä puhut. Jokainen on vantaalainen ensimmäisestä päivästä alkaen.

Toteutuuko se todellisuudessa?

– Tullaan just siihen, että tällaisessa kaupungissa ollaan avoimia, että meidän rakenteet on avoimia ja meidän toiminta on avointa. Että heistä tulee vantaalaisia. Että he kokevat olevansa paikassa, jossa he ovat tervetulleita.

Suomalaisesta maahanmuuttaja- ja kotouttamispolitiikasta hän on ärtynyt ihmetellen samalla ajatuksia siitä, että sellainen pitää lopettaa, joka ei toimi sen sijasta, että siitä kehitettäisiin toimivaa.

Vantaan väestöstä lähes 30 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Maailma siis tuli Suomeen, se ei ole vasta tulossa. Timosesta ei ole mikään ihme, että maahanmuuttajat pakkautuvat suuriin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle. Kehitys on yksinkertaisesti sama kuin muissakin Pohjoismaissa. Syykin on yksinkertainen:

– Jos sinä suomalaisena ulkomailla kuulet, että jossakin on paitsi työtä myös yhteisö, ruisleipää, sauna lauantaina, juhannus ja joulu, totta kai muutat. Voit asua Suomessa ja tehdä töitä, mutta samalla saat itsellesi tärkeän yhteisön ja tutun ruuan.

Vantaalla asuu yli 70 000 maahanmuuttajaa ja pääkaupunkiseudulla yli 200 000. Timonen kutsuu Vantaata laboratorioksi, jossa suomalaisittain opitaan, miten toimitaan yhteisöissä, joissa on muualta muuttaneita.

– Ja kun puhutaan maahanmuuttajista tällä määrällä ihmisiä, se on hirvittävän epätarkka ilmaus, koska sen termin sisällä on valtavasti erilaisia ihmisiä ja yhteisöjä.

Vantaan kaupunginjohtaja muistuttaa myös, että iso osa maahanmuuttajataustaisiksi kutsutuista ihmisistä on Suomessa syntyneitä.

– On ihan riipaisevaa kuunnella tarinoita, että ihmisiä, jotka ovat Suomessa syntyneitä, kasvaneita ja koulut käyneitä, kohdellaan kuin vieraita ihmisiä. Sen pitää loppua. Ei siinä ole mitään järkeä. Verenpainetta nostaa. Puhutaan ihmisistä, jotka ovat tehneet kaiken oikein meidän yhteiskunnassa. Ovat ehkä toisennäköisiä tai on ehkä vähän toisenlainen sukunimi, mutta ovat kyllä ihan suomalaisia, vantaalaisia, alleviivaa Timonen.

Kaupungintalo sijaitsee aivan Tikkurilan keskustassa.

Kotouttaminen ei toimi

Suomessa kotouttaminen ei toimi parhaalla tavalla, mutta ratkaisu ei ole sen lopettaminen vaan kehittäminen. Timonen tietää syynkin toimimattomuuteen:

– Meillähän ei ole mitään kokonaisjärjestelmää. Ne on yksittäisiä toimenpiteitä ja asioita, jotka eivät muodosta kokonaisuutta ja jotka vievät hirvittävän kauan. Suomeen muuttaneilta ihmisiltä odotetaan jotain, mitä ei pystytä tukemaan.

Timonen tietää, että tarvittaisiin ensimmäisestä päivästä lähtien koulutus, systeemin oppiminen, kielikoulutus.

– Edellytysten pitää olla sellaiset, että ihmiset pääsee töihin. Nyt voi olla, että ihmiset jää odottamaan jopa vuosiksi erilaisiin järjestelmiin. Sen tuloksena liian moni jää kiinni tukijärjestelmiin. Se ei ole heidän vikansa.

Yhteiskunnan eri saroilla työskennellyt Timonen muistuttaa, että tulijoita ei voida syyttää siitä, että meillä on huono systeemi. Halutaan, että (ihmisiä) tulee töihin, mutta sitten me emme haluakaan, että joku ala työllistää ulkomaalaisia.

– Koetetaan nyt päättää, mitä halutaan. Hyvä tulevaisuus on kahden asian summa: Meille muuttaa aktiivi-ikäistä väestöä ja että se väestö on aktiivista. Meidän pitää ratkaista tämä asia. Jos maahanmuuttajat eivät kotoudu ja me emme saa heistä nopeasti aktiivisia toimijoita yhteiskuntaan, huonosti käy.

Paikka, jonne muutetaan

Mistä sitten tietää, että on vantaalainen? Kaupunginjohtaja sanoo, että tämäkin asia on muutoksessa. Vanhemmat ihmiset sanovat usein jonkun kaupunginosan. Nuoremmat ihmiset sanovat olevansa Vantaalta. Identiteetti elää ja muodostuu koko ajan.

– Ajatellaan, että tämä olisi kaupunki vailla identiteettiä. Näinhän ei ole. Ajatellaan, että vain sellaisilla kaupungeilla, joilla on jokin vahva paikallinen murre ja tarina satojen vuosien tarina, on identiteetti Meidän vahva identiteetti on, että tänne tullaan kaikkialta. Paikka, jonne on aina tultu ja jonne muutetaan, erilaiset ihmiset kaikkialta.

Selittäessään hyväntuulinen Timonen viittoilee ja osoittaa näkymiä ikkunasta kuin sanoja vahvistaakseen. Ikkunoista näkyy muun muassa Tikkurilan uusi kirkko. Vantaan identiteetistä puhuessaan hän vertaa sitä vaikka Lontooseen tai Yhdysvaltojen moniin kaupunkeihin, joissa ihmiset rakentavat oman elämänsä hyödyntäen moninaisuutta.

Kaksi vuotta Vantaata johtanut Timonen löytää kaupungistaan yhdistelmän urbaania ja luonnonläheisyyttä, kaupunkiseutua, palveluita, työtä ja kohtuuhintaista asumista.

– Olet osa metropoliseutua, mutta samalla sulla on oma paikka. Moni löytää hyvän elämän palasia täältä.

Vantaa on suomalaisessa kuntakentässä erilainen kaupunki. Timonen sanoo, että Vantaalla asuu Suomen tulevaisuus.

– Minusta väite on perusteltu. Meillä on nuori kasvava väestö. Ennustetaan, että vielä vuonna 2040 Vantaalla on enemmän ekaluokkalaisia kuin nyt. Puhutaan hyvin pienestä joukosta suomalaisia kuntia, jotka menevät tähän suuntaan.

Monen keskuksen kaupunki

Vantaan kaupunkirakennekin on siinä mielessä poikkeuksellinen, että se on monikeskuksinen. On Tikkurilan-Aviapoliksen alue ja toisaalta Myyrmäki-Martinlaakso keskittymä. Syntyy myös uusia alueita, Kivistö on kasvanut tosi nopeasti pienen kaupungin kokoiseksi.

Kaupunkirakenne tiivistyy ja Vantaa kasvaa raiteita pitkin. Ratikka odottaa vielä valtuuston viimeistä hankesuunnitelman ja budjetin hyväksymistä syksyn aikana. Esirakentaminen on kuitenkin jo alkanut.

Vantaan ylivertainen vahvuus on ihan objektiivisestikin sijainti, jota on syytäkin kadehtia. Lentokenttäkaupungin läpi läpi kulkee päärata. Suomen pääteistä kolme neljästä on Vantaan tavoitettavissa. Vuosaaren satama on lähellä.

– Logistinen sijainti on Suomen paras, toteaa kaupunginjohtaja tosiasian.

Vantaan lentokenttäalue on Suomen toiseksi suurin työpaikka-alue heti Helsingin keskustan jälkeen. Siellä on yli 30 000 työpaikkaa ja siellä syntyy kaksi prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta. Matkustajia kulkee vuosittain miljoonaa, mikä on paljon toivottua vähemmän. Ensin lentoliikenteeseen iski Korona ja sitten Venäjän hyökkääminen Ukrainaan.

– Ehkä määrällisesti kaikkein voimakkaimmat seuraukset Ukrainan sodasta on olleet Vantaalla. On menetetty noin 6000 työpaikkaa, koska ennen kaikkea Aasian lennot ovat lähes päättyneet. Ei heti tajuttu, että tämä on äkillinen rakennemuutos. Pitäisi ymmärtää, että on koko Suomen ja talouden etu, että lentoliikenteeseen panostetaan.

Jos Vantaa on Suomen tärkein liikennepiste, niin kaupungille on tärkeää, että muukin kotimaan liikenneverkko toimii.

– Kyse on järjestelmästä, ei yksittäisistä lennoista. On jännä juttu, että esimerkiksi Joensuulla ja Vantaalla on yhteinen intressi, Suomen linkittyminen muuhun maailmaan ja Vantaa on piste, joka tarjoaa sen yhteyden.

Vantaan elinkeinorakenteessa palvelujen merkitys on kasvanut. Logistiikka on merkittävässä roolissa. Vantaa on Suomen logistiikka, kiteyttää Timonen.

Vantaata kuvaillaan myös Suomen piilaaksoksi. Puolijohdealalla useita kasvavia yrityksiä ja lentokentän läheisyys on merkittävä etu.

Vantaa on lisäksi Suomen ruokaketjujen ja elintarviketeollisuuden merkittävä paikka, jossa sijaitsee Fazerin pääkonttori ja keksitehdas, osa suklaan tuotannosta jää Vantaalle, osa siirtyy Lahteen. HK:n tehtaat ovat jumbon vieressä, ja Jumbohan on taas Suomen suurin kauppakeskus, mihin tietenkin on syynsä. Jälleen tullaan sijaintiin: Helsingin väestöllinen keskipiste on parin kilometrin päässä.

Vantaalla on vahvuuksia ja haasteita. Pääkaupunkiseudunkaan elämä ei ole aivan ongelmatonta, sillä kasvu on hidastunut, samoin muuttoliike ulkomailta, kun työllisyystilanne on heikentynyt. On suhteellisen harvinaista, että pääkaupunkiseutu ei ole Suomen parasta työllisyysaluetta. Yhteistyötä tarvitaan. Toisin kuin ehkä moni arvelee, pääkaupunkiseudun yhteistyö on runsasta.

– Helsingin, Espoon ja Vantaan johto tapaa joka toinen viikko. Musta tässä on edelleen kasvavia mahdollisuuksia. Täytyy koko ajan miettiä, miten parannamme, että kaikki hyötyy. Kiritetään toisiamme, mutta myös tuemme toisiamme.

Helsinki-Vantaan lentoasema tekee Vantaasta logistisesti merkittävän.

Kyky luoda uutta

Jokaisen kaupungin tulevaisuuden ratkaisee sen oma kyky luoda uutta, mitä se onkaan, pientä tai suurta, sanoo Timonen. Jos se uuden luominen pysähtyy, kaupunki pysähtyy. Kenen vastuulla se on?

– Kaikkien! Se ei ole kaupunkiorganisaatio vaan yhteisö. Siitä syntyy myös sen kyky houkutella muita ihmisiä ja organisaatioita luokseen. Mitä kaupunki myy? Tulevaisuutta. Siinä on se Vantaan voima.

Vantaan kaupungilla on vahvuuksia, mutta taloudessa riittää silti tekemistä. Ratkaistavia kiperiä asioita riittää 60+30 miljoonan euron verran.

Talouden tasapainotustarve on kaupunginjohtajan arvion mukaan 60 miljoonaa euroa alkaneen valtuustokauden aikana. Lisäksi menokasvua on tarkoitus hillitä yhteensä 30 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on, että talous olisi menojen ja tulojen suhteen tasapainoinen viimeistään vuonna 2029.

Timosen mukaan ratkaiseminen ei ole monimutkaista. Laitetaan tulot ja menot tasapainoon. Karsitaan menoja, lisätään tuloja.

– Toivotaan tietysti, että toimintaympäristö, suomeksi sanottuna Suomen talous, vähän elpyisi. Se helpottaisi urakkaa. Merkittävin syy (taloustilanteeseen) on paljon ennakoitua alhaisemmat verotulot. Kahden vuoden aikana jokainen verotuloennuste on ollut heikompi kuin edellinen. Kaikki suhdannetekijät ovat Vantaata vastaan: työttömyys, verotulojen lasku, vähäinen rakentaminen, lentoliikenteen saama isku.

Tasapainottamisen keinoina on lisätä tuloja pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä. Vantaalla katsotaan taksoja ja maksuja, mitä apuja Vantaan omistamista yhtiöistä löytyy, tarkastellaan pitemmällä tähtäimellä, miten veropohjaa vahvistetaan. Myös elinvoimapolitiikan voimistamisesta Vantaalla on vahva yhteisymmärrys.

– Toivotaan, että valtionosuusuudistus saataisiin eteenpäin ja että se ymmärtää kasvavan kaupungin palvelu- ja investointitarpeet. Valtionosuusuudistuksen tulee olla tulevaisuutta rakentava ja tukeva: Lapset ja nuoret, muunkielisen väestön kotouttaminen, heidän palveluidensa turvaaminen.

Timonen muistuttaa, että valtionosuusjärjestelmä on olemassa kuntien palvelujen tukemiseksi.

– Siitä on ajan saatossa tullut niin monimutkainen, että sitä ei ymmärrä hullukaan. Voisihan sitä samalla vähän pelkistää. Ymmärrän, että se on poliittisesti hankalaa ja on monenlaisia ulottuvuuksia, mutta on selvää, että se on vanhentunut.

Päättääkin pitää nopeasti

Vantaata kehitetään monella tavalla. Kaupungin kehittämisessä yksi kiinnostava tekijä on segregaatioryhmä, joka kaupunkitasolla pureutuu eriarvoisuuden ja huonojen asioiden kasautumiseen.

Vantaalla on alueita, joissa on huolestuttavaa kehitystä. Työllisyysasteet ovat matalia, toimeentulotuen saajien määrä on suuri ja ihmisillä on monia ongelmia. Se on Timosen mukaan asia, joka korostuu alkavalla kaudella strategiassa. Miten kaupunki pystyy kasvamaan hallitusti ja tasapainoisesti.

– Että kasvun tuloksena syntyy parempaa kaupunkia. Meillä ei olla ihan onnistuttu näissä asioissa. Yritetään oppia nopeasti, ennakoida paremmin, löytää indikaattoreita, mihin suuntaan jokin alue on menossa. Työttömyysasteita, oppimistuloksia, muuttoliikkeitä, ketä muuttaa ulos ja sisään, kiinteistöindikaattoreita. Me ollaan se Suomen nopeimmin muuttuva kaupunki, niin se edellyttää, että sitä muutosta pitää seurata.

Ja kun kasvetaan nopeasti, täytyy organisaationkin toimia nopeasti.

– Olen sanonut valtuustolle ja kaupungin organisaatiolle, että kun olemme Suomen nopeimmin muuttuva kaupunki, sen pitää tarkoittaa myös sitä, että meidän päätöksenteko ja organisaation toiminta on Suomen nopeinta. Muuten todellisuus pakenee meiltä.

No, oletteko nopeita? Kaupunginjohtaja Timosen mukaan nopeus on aika hyvällä tolalla.

– Toivoisin, että ennakoitaisiin paremmin. Muuttuvan kaupungin tiedon analysointi ja hyödyntäminen on olennainen asia. Kun toimintaympäristö muuttuu, meidänkin on muututtava.

Tärkeinä yhteistyökumppaneina ja joukkueen jäseninä omassa työssään kaupunginjohtaja pitää valtuuston puheenjohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa.

– Ollaan osa Vantaan joukkuetta ja kaikilla on oma rooli ja pitää pelata myös yhteen.

Vantaan vahvuus on hyvä yhteishenki. Täällä on hyvä poliittinen kulttuuri. Puhutaan asiallisesti, kunnioitetaan toista ja jos joskus kiehahdetaan, pyydetään jopa anteeksi.

Fiksujen ihmisten yhdessätekemisen kulttuuri.

Timonen luottaa yhdessä tekemiseen myös tiukkoina aikoina.

– Tässä pöydässä kaikki istuu. Kyllä me se hoidetaan. Ei tule sellaista ääntä, että ei hoideta.

Senkin takia olen tykännyt Vantaalla kaupunginjohtajan työstä, että kaupunginjohtajan on hyvä tehdä työtä sellaisessa kaupungissa, jossa tehdään yhteistyötä.

Timonen tykkää myös läsnätyöstä, ja sen kyllä huomaa.

– Joka hetki ja joka päivä olet kaupunginjohtaja ja on tärkeää, että olen paikalla. Useinhan paikalle ei tule Pekka Timonen vaan Vantaan kaupunginjohtaja. Pitää ymmärtää, että ne on sama ihminen, mutta kaksi eri roolia.

Pekka Timosen polku suuren suomalaisen kaupungin johtajaksi ei ole ihan tavallinen tai ainakin tämä filosofian maisteri ehti tehdä monenlaista ennen Lahden kaupunginjohtajuutta. Hän toimi muun muassa Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteerinä.

Nyt hän on pesunkestävä kaupunginjohtaja. Hänen mielestään homma toimii, kun kuntajohtaja suhtautuu intohimoisesti kuntaan.

– Ainakin itselle se on työn motivaatio ja polttoaine. Koko työurani olen suhtautunut intohimoisesti kaupunekihin ja niiden kehittämiseen. (Se) on loppumaton uteliaisuuden kohde. Miksi toiset kaupungit pärjää paremmin kuin toiset? Miksi joissakin kaupungeissa on kivempaa kuin toisissa? Niitä vastauksia olen etsinyt.

Vuonna 1956 rakennettu Vantaan kaupungintalo on ajalleen uskollinen ja ehkä sen hienous jakaa näkemyksiä. Aikoinaan se rakennettiin Helsingin maalaiskunnan kunnantaloksi.

Se on aikansa kuva ja kuvastaa Vantaatakin. Kaupunkikin sopeutuu muutoksiin, Vantaan pomo heittäytyy lähes runolliseksi kertoessaan kaupungistaan.

– Vantaan tarina on suomalaisen kaupungistumisen tarina, joka jatkuu edelleen. Nopea kasvu, nopea kehitys. Ihmiset ovat muuttaneet tänne ensin eri puolilta Suomea ja nyt eri puolilta maailmaa.