Uutiset
Maakuntavertailu paljastaa suurimmat väestövoitot ja -tappiot
Kuntien välisiä muuttoja kertyi tammi- ja kesäkuun välisenä aikana 128 768.
Väkiluku kasvoi vuoden 2026 tammi-kesäkuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 7 220 hengellä.
Lisäksi Tilastokeskus tiedottaa, että seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Varsinais-Suomessa, 594 hengellä.
Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 4,0 prosenttia, ja Ahvenanmaalla, 3,8 prosenttia. Varsinais-Suomessa suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 1,2 prosenttia.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Keski-Suomessa, joka menetti väestöstään 1 417 henkeä. Etelä-Karjalassa väkiluku väheni 1 280 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio.
Suhteellisesti suurimmat väestötappiot kokivat Etelä-Karjala (10,3 prosenttia), ja Pohjois-Karjala (6,3 prosenttia).
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa (4 736 henkeä), Varsinais-Suomi (1 214 henkeä) ja Päijät-Häme (617 henkeä).
Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Ahvenanmaa, 4,9 prosenttia, Päijät-Häme, 3,0 prosenttia ja Uusimaa, 2,6 prosenttia.
Muuttotappiota kokonaisnettomuutosta koki puolestaan eniten Keski-Suomi (979 henkeä). Suhteellinen muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suurinta Etelä-Karjalassa, 5,9 prosenttia.
Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Uusimaa (5 914 henkeä), Päijät-Häme (342 henkeä) ja Kanta-Häme (97 henkeä). Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 3,3 prosenttia väestöstä.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Keski-Suomessa, 1 345 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Karjalassa, 7,6 prosenttia väestöstä.
Hedelmällisyysluku nousussa
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun 2026 lopussa 5 652 897.
Maamme väkiluku kasvoi tammi-kesäkuun aikana 16 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta. Maahanmuuttoja oli 5 226 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 6 653 vähemmän kuin kuolleita.
Tammi-kesäkuun 2026 aikana syntyi 23 662 lasta eli 1 255 lasta enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2025.
Kuolleiden määrä oli 30 315, mikä on 392 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Viimeisen 12 kuukauden ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,34, kun kalenterivuonna 2025 luku oli 1,30.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Kesäkuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen tammi-kesäkuussa 19 720 henkeä ja Suomesta muutti pois 14 494 henkeä.
Maahanmuuttoja oli 1 832 vähemmän ja maastamuuttoja 5 863 enemmän kuin edellisvuoden tammi-kesäkuussa.
Maastamuutoista 7 919 oli Viroon suuntautuneita, kun edellisen vuoden tammi-kesäkuussa Viroon muutti 1 870 henkeä.
Tämä poikkeuksellinen kasvu johtuu Suomen ja Viron välillä voimaan astuneesta väestörekisteritietojen vaihtoa koskevasta valtiosopimuksesta, jonka mukaan henkilöllä voi vakinainen osoite olla rekisteröitynä vain yhteen maahan.
Tämän seurauksena henkilöt, joilla on ollut vakinainen osoite kummassakin valtiossa, mutta tosiasiallisesti asuvat Virossa, kirjataan maastamuuttaneiksi Viroon.
Kuntien välisiä muuttoja kertyi tammi-kesäkuun aikana 128 768.
Edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kuntien väliset muutot vähenivät 480 muutolla vuoden 2026 kuntajaon mukaan, tiedotteessa kerrotaan.
Lue myös:
