Marina rakentui ilman marinoita – Matkailu näkyy Kalajoen kuntataloudessa

Teksti Tiina Isotalus ja Jyrki Liikka

Pirjo Männistö on toiminut talousjohtajana 11 vuotta. Hänen vahtivuoronsa aikana Kalajoen talous on pysynyt tasapainossa.

– Se ei ole mikään yhden naisen show. Meillä on hyvin vakaata päätöksentekoa. Palveluverkko on saatu kuntoon jo ennen minua. Meillä on myös sijoitusomaisuutta, joka tukee kuntataloutta, Männistö sanoo.

Matkailu on kaupungin näkyvin elinkeino. Kalajoen vetonaula on Hiekkasärkät, jossa on 15 kilometriä puhdasta hiekkarantaa. Keskimäärin kesän aikana vierailijoita on miljoona.

Suomen suurimmalla hiekkalaatikolla paistaa keskimäärin aina aurinko.

– Matkailu tuo kaupungille välillisiä ja suoria vaikutuksia. Suorat vaikutukset näkyvät enemmän kiinteistöveron kautta ja välillisesti työpaikkojen kautta.

Männistö perheineen asuu vakituisesti Hiekkasärkillä 1100 muun pysyvän asukkaan kanssa. Matkailijoiden lisäksi palvelut suunnitellaan myös asukkaille. Tästä esimerkkinä juuri valmistunut päiväkoti. 

– Vähän kuin joka päivä tulisi lomalle, kun ajaa työpaikalta takaisin Hiekkasärkille, kuvailee Männistö asumista matkailukeitaan keskellä.

Pienen kaupungin suuret investoinnit

Kokoonsa nähden kaupungin investointisuunnitelma on kunnianhimoinen. Hiekkasärkille valmistui kesäkuussa vierasvenesatama Marina, joka on saanut tukea valtiota. Satama on matkailun kärki, noin kolmen jalkapallokentän kokoinen alue. Venepaikkoja on 120.

Kyseessä on varsin suuri panostus 12 000 hengen kaupungille, kuusi miljoonaa omaa rahaa ja kuusi miljoonaa valtion rahaa. Kokonaisinvestointi on suuruudeltaan 12 miljoonaa euroa.

– Meillä on semmoinen periaate, että investoimme "kahteen koriin" eli sekä peruspalvelutuotantoon että niin sanottuun elinkeinopoliittisiin investointeihin tai tuloa tuottaviin investointeihin, jollainen Marinakin on.

Kalajoen kaupungin lainamäärä liikkuu kuitenkin kuntakentän keskiarvossa.

– Näemme, että täytyy olla investointeja, jotka tuovat meille yrittäjiä. Ne tuovat vierailijoita ja sitä kautta työpaikkoja ja asukkaita.

Naapurit kateellisina

Marinan tapauksessa investointipäätökset etenivät sujuvasti myös kaupungin päätöksenteossa.

– Se on varmaan ylisukupolvinen ilmiö, että päättäjät ovat myös matkailun ja siihen tehtävien panostusten kannalla. Matkailukehitystä on tehty pitkäjänteisesti. JukuJukuMaa ja kylpylä ovat rakentuneet 1980- ja 1990-luvun alkupuolella.

Naapurikunnissa Kalajoen menestys saattaa herättää kateutta tai jopa ärsytystä. Kalajoen kasvuinvestoinnit houkuttelevat alueelle myös yksityistä rahaa - lisäksi kaupunki mainostaa itseään asukkaille alhaisella veroprosentilla.

– Jos kaupunki ei itse usko omaan kasvun mahdollisuuteensa ja laita panostuksia, on vähän vaikea ajatella, että tänne tulee ketään.

Kalajoki on panostanut lisäksi uusiutuvaan energiaan, tuulimyllyjä on 121.

– Niistä kertyy 3,9 miljoonaa euroa kiinteistöverotuloa. Kahtena vuonna kaupunkilaisille on jaettu 30 euron jouluraha, jota myös kinkkurahaksi kutsutaan, lisää Männistö.

Seuraa Päättävät elimet -podcastin sisältöjä ja tekemistä myös somessa.

Kuuntele kaikki Päättävät elimet -jaksot Kuntalehden nettisivuilta