Matkailijavero ei saa kannatusta kesäkaupungeissa: "Ensisijaisesti kannattaisi investoida kysynnän kasvuun"

Valtiovarainministeriö julkaisi huhtikuussa 2026 arviomuistion alueellisen matkailijaveron toteuttamisedellytyksistä. Hallituksen päätöksen pohjalta valtiovarainministeriö jatkaa alueellisen matkailijaveron mahdollistavan puitelain valmistelua.

Kysyimme Oulusta, Tampereelta, Kuopiosta ja Helsingistä, mitä ajatuksia vero herättää. 

Kulttuuripääkaupunki Oulussa matkailu on ollut vuoden aikana erityisen vireää. Visit Oulun ja Visit Pohjois-Suomen toimitusjohtaja Y.T. Andersson pitää matkailuveroa hyvänä instrumenttina alueilla, joissa matkailu aiheuttaa selviä kuluja kuormittaen esimerkiksi terveydenhoitoa tai jätehuoltoa sesonkiluonteisesti.

- Ympärivuotisesti toimivat matkailualueet, kuten Oulu, eivät yleisesti ottaen koe matkailusta haittaa, vaan se on alueelle merkittävä työllistäjä ja aluetaloudellisen tulon lähde, joten en näe matkailuveroa Suomen talouden nykytilassa matkailuyrittäjien kannalta ajankohtaisena asiana Oulussa, Andersson sanoo.

Veron sijaan hän toivoo päättäjiltä aktiivisia toimenpiteitä matkailuyrittämisen tueksi.

- Eniten toivoisin tällä hetkellä aktiivisia toimenpiteitä, jolla matkailuyrittämistä kannustettaisiin. Matkailu pitää nähdä Suomen suurena mahdollisuutena ja uutena kärkivientituotteena.

Mikäli veroa kuitenkin ryhdyttäisiin keräämään, Andersson kohdistaisi veron haittojen poistamiseen.

- Se tulisi käyttää matkailun haittojen eliminoimiseen, matkailun kestävään kehittämiseen ja paikallisen yhteisön virkistysmahdollisuuksien parantamiseen, kuten ulkoilureitistöjen, liikuntapaikkojen ja retkipaikkojen kehittämiseen. Nämä tukevat samalla matkailun kasvua.

Helsingin kaksi kantaa

Helsingin vapaa-ajan ja kulttuurin apulaispormestari Paavo Arhinmäki sanoo Helsingin kaupungin suhtautuvan avoimesti matkailijaveron jatkovalmisteluun edellyttäen, että olennaiset reunaehdot täyttyvät:

- Kunnan tulee saada itse vapaasti päättää mahdollisen veron käyttöönotosta ja sen suuruudesta lainsäädännössä asetetun vaihteluvälin puitteissa. Lisäksi eron tulee olla aidosti matala, Arhinmäki listaa ja jatkaa:

- Kaikkien mahdollisesta verosta kerättävien tuottojen tulee jäädä matkailijaveron keruukunnan käyttöön täysimääräisesti. Tämä on perusteltua, sillä kunnat vastaavat myös matkailusta aiheutuvista kuluista ja matkailun kannalta tarvittavista investoinneista paikallisiin palveluihin ja infrastruktuuriin.  

Arhinmäki muistuttaa myös, että veron piiriin tulee kuulua nekin matkailijat, jotka majoittuvat lyhytaikaisesti vuokra-asunnoissa ja että veron keräys toteutetaan hallinnollisesti yksinkertaisesti ja kevyesti ilman yrityksille ja kunnille aiheutuvaa suurta hallinnollista taakkaa.

Länsi-Helsingin yrittäjien puheenjohtaja Kirsi Sharma tyrmää matkailijaveron. 

- Ei ajatuksena lämmitä minua alkuunkaan, kuten ei juuri mikään vero, sehän on selvä. Helsingillä ja muilla suomalaisilla matkailukohteilla on riittävästi haastetta kilpailla asiakkaista Pohjoismaissa, ja ajatus verosta, pienestäkin, saattaa kääntää matkailijoiden mielen toisen maan kohteen valintaan, Sharma korostaa.

Hän kertoo epäilevänsä vahvasti, että menetykset asiakasvirroissa ovat suuremmat kuin verosta saatavat hyödyt.

- Mielelläninäkisin, että tuemme kotimaan matkailua sen sijaan, että lisämaksuilla ajamme matkailijat varaamaan matkansa esimerkiksi ulkomaan kohteisiin.

Kuopio investoisi kasvuun 

Kuopion strategia- ja viestintäjohtaja Kirsi Soininen arvelee matkailijaveron toimivan parhaiten kohteissa, joissa matkailun määrä on jo niin suuri, että haittoja täytyy hallita. Kuopion kaltaisessa kasvavassa matkailukaupungissa keskeinen kysymys hänen mielestään  on, miten lisätään vetovoimaa, viipymistä kaupungissa ja matkailutuloa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi. 

- Kasvuvaiheessa olevan matkailukohteen näkökulmasta matkailijaveron käyttöönottoa vastaan voidaan esittää vahva elinkeinopoliittinen argumentti. Kannattaisi ensisijaisesti investoida kysynnän kasvuun eikä nostaa matkailun kustannusta.

Soininen ei kuitenkaan tyrmää veroa täysin.

- Toisaalta, jos veron tuotot voitaisiin läpinäkyvästi kohdentaa matkailuinfrastruktuuriin ja kestävyyteen, siitä voisi tulla myös alueen vetovoimaa vahvistava instrumentti.

Tampere vastustaa

Tampereen elinvoiman apulaispormestari Johanna Kirjavainen kertoo Tampereen suhtautuvan matkailijaveroon kriittisesti.

- Vastustamme sen käyttöönottoa nyt esitetyssä muodossa, Kirjavainen toteaa.

Hän perustelee kantaa seuraavasti: Tampereen matkailun vahvuus perustuu siihen, että kaupunki on helposti saavutettava, monipuolinen ja kustannuksiltaan järkevä kohde kotimaisille ja ulkomaalaisille vapaa-ajan matkailijoille, tapahtumakävijöille, kokousvieraille ja työmatkalaisille.

- Uuden matkailijaveron käyttöönotto nostaisi majoituksen hintaa ja sitä kautta matkailijan kokonaiskustannuksia, Kirjavainen toteaa.

Hän tuo esiin myös veron vaikutukset kotimaisille matkaajille, joita Tampereen matkailijoista on leijonanosa.

- Erityinen ongelma on, että vero ei kohdistuisi ensisijaisesti ulkomaisiin matkailijoihin. Tampereella yli 85 prosenttia yöpymisistä on kotimaisia, joten suurimman laskun maksaisivat suomalaiset matkailijat: perheet, viikonloppumatkailijat, tapahtumakävijät, työmatkalaiset ja opiskelijat. Kotimaan matkailijan ostovoima ei ole vahvimmillaan, eikä kaupungin tulisi lisätä kustannuksia juuri sille ryhmälle, jonka varassa suuri osa Tampereen matkailusta on.

Kirjavainen perustelee kriittistä kansaa myös paikallisen elinkeinoelämän vireyden ylläpitämisellä. 

- Matkailijat käyttävät rahaa ravintoloihin, kahviloihin, tapahtumiin, kulttuuriin, kauppoihin, liikkumiseen ja muihin palveluihin. Matkailu lisää työpaikkoja ja kerryttää kunnalle verotuloja välillisesti esimerkiksi työntekijöiden kunnallisveron, yritysten toiminnan ja kiinteistöjen kautta. Jos majoituksen hinta nousee, riskinä on, että osa matkailijoista lyhentää viipymäänsä, valitsee toisen kohteen tai jättää matkan tekemättä. Vaikutus ei näkyisi vain majoitusalalla, vaan laajemmin palveluissa ja tapahtumataloudessa.