Miina Sillanpään säätiö palkitsi hankkeet, jotka tuovat ikäihmisten kokemuksen nykypolvien avuksi

Naisten valmiusliiton tilaisuudessa mikkeliläinen Tuulevi Aschan sai ajatuksen, että arjen varautumiseen ja paljon puhuttuun resilienssiin pitää saada uutta tulokulmaa.

Idea poiki hankkeen, joka tekee varautumisesta arkista, hauskaa ja yhteistä.

–Meitä kiinnostaa, mitä elämänkokemus opettaa ajasta, jolloin piti osata paljon itse, ja miten tämä viisaus voi auttaa tämän päivän ihmistä pärjäämään yhdessä, sanoo Aschan.

Tuulevi Aschan kokosi hankkeen, jossa runkona oli Mikkelin Anarkistimartat sekä tiivis tiimi ja talkooväkeä. Ikäviisaat prepperimartat -niminen projekti palkittiin yhtenä Miina Sillanpään jalanjäljissä -innovaatiokilpailun hankkeena torstaina Kansalaisvaikuttamisen päivänä Mikkelissä.

Prepperimarttojen viesti näkyy nyt muun muassa oppaana, joka kertoo, mitä elämä on opettanut.

Miina Sillanpään säätiö järjesti edellisen kilpailunsa koko maan kattavana, mutta tällä kertaa kohdealue oli Etelä-Savon maakunta.

Syy on varsin karu: Etelä-Savo on ikääntynein maakunta, väestä on yli 65-vuotiaita Tilastokeskuksen mukaan lähes 35 prosenttia, ja ikääntymisen merkit on nähtävissä sekä tunnusluvuissa että käytännön arjessa.

Innovaatiokilpailun pontimena on ollut säätiön teettämä tutkimus, jonka mukaan vain 16 prosenttia suomalaisista katsoo, että yhteiskunta on varautunut riittävän hyvin pitämään ikäihmiset toimintakykyisinä ja aktiivisina entistä pitempään.

–Suomessa puhutaan ikääntymisestä uhkana, ja pitkä elämä näyttäytyy julkisessa keskustelussa kasvavina menoina, palvelutarpeena ja julkisen talouden ongelmana. Näkökulma on käännettävä toisinpäin. Suomessa on elämänkokemusta, osaamista ja elämänviisautta enemmän kuin koskaan, sanoo säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen.

 Tarvitaan uusi sukupolvisopimus

 Miina Sillanpään säätiö haluaa herättää keskustelua ikäihmisten elämäntilanteesta ja siitä, miten eletyn elämän kokemusta voisi nykyarjessa hyödyntää.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja, sosiaalineuvos Riitta Särkelä ihmettelee, miksi Suomessa puhutaan paljon ikääntyvästä yhteiskunnasta mutta ei pitkäikäistyvästä yhteiskunnasta, eli siitä, mitä mahdollisuuksia ilmaantuu, kun ihmiset elävät toimintakykyisinä pitempään.

Särkelä haluaa Suomeen uuden sukupolvisopimuksen ja perää vastuuta julkiselta sektorilta.

–Meillä ovat arvot hukassa. Ikääntyvät ja nuoret asetetaan vastakkain sen sijaan, että niiden välille saataisiin dialogia.

Särkelä sanoo, että kaikkea vastuuta ei voi sysätä kunnille, mutta kunta on kuitenkin se keskeinen toimija, jonka ratkaisut näkyvät palveluissa, kaavoituksessa, asumisessa ja liikkumisessa.

–Kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi yhdessä miettiä pitkäikäistyvän yhteiskunnan strategiaansa ja työnjakoa. Myös ihmisten osallisuus on tärkeä. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee kuunnella enemmän ihmisiä, toki kuunnellaan, mutta pitäisi vielä enemmän.

Merkittävä rooli on myös järjestöillä. Särkelä kantaa huolta hallituksen suunnitelmista leikata sote-järjestöjen valtionavustuksia.

–Jos sote-järjestöjen valtionavusta leikataan puolet, syntyy iso lovi, kun 387 miljoonan euron valtionosuudesta jää vain 190 miljoonaa euroa. Järjestöistä 80 prosenttia sanoo, että jotain toimintoja lakkaa ja 40 prosenttia sanoo, että toiminta loppuu kokonaan.

 ”Rahoitusmekanismia ei tule muuttaa”

 Avainasemassa rahoituksessa on maan hallitus.

–Nyt vaarassa on järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistoiminta, joka korostaa ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista ongelmiin. Vastuu on hallituksella, pääministerillä ja kokoomuksella. Eduskunnassa on nyt vaikutettava hallituspuolueisiin ja kyseenalaistettava suunnitellut leikkaukset.

–Yksi hallituskausi on liian lyhyt ajanjakso vaikutusten arviointiin. Jos nyt leikataan, mitä on edessä viiden vuoden kuluttua? Kaikki kaatuu kuntien ja hyvinvointialueiden syliin.

Särkelä itse on tehnyt työuransa sosiaali- ja terveysjärjestöjen johdossa ja sanookin olevansa soteveteraani. Hän arvostelee voimakkaasti puheita siitä, että hyvinvointialueita pitää yhdistää.

–Tarveperusteisuutta ei tule rahoituksen perusmekanismissa muuttaa. Alueilla on edetty muutosajan lyhyyteen nähden hyvin, rakennettu yksituumaisuutta ja sitouduttu. Jos nyt ryhdytään yhdistämään alueita, ongelmat eivät katoa, vaan tulee uusi mylläkkä, ja aika menee rakenteisiin eikä palveluihin.

Ikäihmisten ja nuorten pitää kohdata

 Miina Sillanpään säätiö juhlisti kansanvallan päivää torstaina Mikkelissä Sodan ja rauhan tiedekeskuksessa Muistissa. Ohjelmassa oli innovaatiokilpailun voittajien muistamisia ja säätiön tulevan toiminnan esittelyä.

Uusi sukupolvisopimus on yksi järjestön hallitusohjelmatavoitteista. Ensi vuonna säätiö aloittaa Elämänviisauden silta -nimisen hankkeen, joka toteutetaan ikääntyvässä Etelä-Savossa. Kuntakentästä mukana ovat maakunnan kolme kaupunkia, Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki.

Tavoite on, että kokeneemmat sukupolvet ja nuoret kohtaavat, oppivat toisiltaan ja etsivät ratkaisuja kuntien ja yhteisöjen haasteisiin.

Myös Tuulevi Aschan ja prepperimartat pohtivat jatkoa. Tehty opas tulee säätiön sivuille luettavaksi. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Jenni Paavilainen on nuorten voimavaravalmentaja.

–Tavoite on viedä ikääntyvän väen kokemus kouluihin oppitunneille. Mikä sitten on vastaanotto, se testataan, tuumii Paavilainen.

Etelä-Savon maakunta on tässä kaikessa maakuntana mukana. Maakuntajohtaja Heini Utunen sanoo, että Etelä-Savo profiloituu myönteisesti ikääntymisen mallimaakunnaksi.

–Voimme tehdä arkea koskevia ratkaisuja, joita tarvitaan muuallakin Suomessa ja myös Euroopassa. Samassa yhteiskuntakehityksessä ovat myös Saksa ja Italia, sanoo Utunen.

Miina Sillanpään jalanjäljissä -innovaatiokilpailun palkitut:

Ikäviisaat prepperimartat yhdistää ikäihmisten arjen selviytymistaidot, marttaperinteen ja nykyajan varautumisen yhteisölliseksi tapahtumaksi. Toiminnassa kerätään ikäihmisten vinkkejä esimerkiksi säilönnästä, kotivarasta ja naapuriavusta sekä kootaan niistä humoristinen opas. Toteutuksesta vastaa Mikkelin Anarkistimartat ry.

Pop up -Mummola-Ukkila tuo kiertävän mummola- ja ukkilatunnelman toreille, kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin Mikkelissä ja Juvalla. Yli 65-vuotiaat toimivat mummoina ja ukkeina, jotka kohtaavat lapsiperheitä ja ohikulkijoita pelien, tarinoiden ja läsnäolon äärellä. Toteutuksesta vastaa Siskot ja Simot ry.

VR 360 -kokemus ikäihmisten elämänohjeista tallentaa ikäihmisten elämänohjeita ja hiljaista tietoa immersiiviseksi kokemukseksi, jota nuoret voivat katsoa VR 360 -videona. Etelä-Savossa kuvattava video ja Mikkelissä järjestettävä ensiesitys demonstroivat mallia, jossa koulut voivat kutsua ikäihmisiä jakamaan kokemuksiaan nuorille. Toteutuksesta vastaa yksityishenkilönä Janne Nykänen.

Taruvuoren yhteinen ruokailu on säännöllinen yhteisöllinen ruokailu Mäntyharjun Taruvuoren kodeissa ja lähialueen ikäihmisille. Ruokailun tarkoituksena on vähentää yksinäisyyttä, luoda uusi viikoittainen kohtaamispaikka ja mahdollistaa myös yhteistä ruoanlaittoa. Toteutuksesta vastaa Mäntyharjun vanhaintuki ry.

 Lisäksi säätiö valitsi jatkotyöskentelyyn muutamia nopeita ja kevyempiä kokeiluja:

Rauha Alkaa Minussa-toiminta: Toimintamalli, joka tukee sisäistä rauhaa, kohtaamista ja hyvinvointia arjessa – yksilön kokemuksesta yhteisön voimavaraksi

Juttupenkki: Kohtaamisen paikka, jossa keskustelulle ja tarinoille annetaan tila, symbolinen ja konkreettinen pysähtymisen ja kohtaamisen paikka.

Isäntäpäiväkirja: Kokeilu, jossa arjen tapahtumia, muistoja ja kokemuksia kerätään yhteiseksi päiväkirjaksi.

Makujen Juva/Kolmen kulttuurin kekrit: Ruokaan ja paikallisiin makuihin perustuva yhteisöllinen kokeilu.