Uutiset
Ministeriön suunnitelma saaristoaseman poistamisesta yllätti Sulkavan
Vuonna 2019 valmistunut silta nousi nyt perusteeksi muuttaa saaristokuntastatusta. Sulkavan mukaan muutos vaarantaisi kunnan koko talouden. Saaristokunnan asemaa ollaan poistamassa myös Hailuodolta.
Eteläsavolainen Sulkavan kunta ei ole valmis hyväksymään suunnitelmaa kunnan saaristokunnan statuksen muuttamisesta.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee saaristokuntien ja muiden kuntien saaristo-osia koskevaa asetuksen muutosta, joka poistaisi saaristokunnan aseman Hailuodolta ja Sulkavalta.
Kummassakin kuntatapauksessa kyse on sillan rakentamisesta.
Ministeriön mukaan saaristokuntien ja saaristo-osakuntien listauksessa otetaan huomioon valmistuneet sillat, joiden vuoksi osaan saaristosta on olemassa tieyhteys.
Hailuodon silta avattiin liikenteelle kesällä 2026. Sulkavalla kunnan ja Ruokolahden yhdistävä Vekaransalmen silta keskellä Saimaan järvimaisemaa valmistui vuonna 2019.
Sulkavan kunnassa perustetta ei niellä. Kunnanjohtaja Sakari Varala sanoo, että koko asetelma on hämmentävä.
–Kunnalle luvattiin Vekaransalmen sillan valmistuttua, että saaristokuntakysymys otetaan esille valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Nyt meille on tullut ministeriöstä viesti, että asetuksen muutosta valmistellaan.
Varala sanoo, että saaristokunnan aseman menettäminen, muutos saaristo-osakunnaksi, olisi
merkittävä isku noin 2300 asukkaan kunnan talouteen. Kunnan mukaan muutos tietäisi 750 000 euron valtionosuuden menettämistä.
–Saamme nykyisin valtionosuuksia 1,9 miljoonaa euroa. Nyt siitä lähtisi 40 prosenttia. Sellaiseen muutokseen on kunnan taloudessa todella vaikea reagoida.
Sulkava suunnittelee kunnan keskustaajaman koulun uudistamista. Valtionosuuden menetys asettaisi koko hankkeen uhanlaiseksi.
–Ministeriön mukaan saaristokunnan aseman menettämisellä olisi pieni vaikutus yleisellä tasolla. Sulkavalla se kuitenkin tietäisi merkittävää ja kohtuutonta vaikutusta vuoden 2028 taloudelle.
Saimaa, vesistöt, satama ja myös Vekaran silta ovat kunnan markkinoinnissa kärjessä. Nyt silta on ministeriön mukaan tuonut perusteen leikata saaristoaseman tuomaa valtionosuutta.
Kunnan mukaan olennaista on silti se, että huolimatta sillan rakentamisesta saaristo-olot eivät ole muuttuneet.
Saaristoisessa kunnassa Sulkava on esimerkiksi ylläpitänyt Lohilahden koulua. Varalan mukaan tätä koulua ei voi ajaa alas, koska se palvelee myös Savonlinnan saaristoalueiden koululaisia. Yhteys Lohilahdesta kunnan keskukseen menee maanteitse naapurikunnan Savonlinnan kautta.
Valtionosuuden menetys
leikkaisi palveluja
Sulkava odottelee nyt ministeriön lausuntopyyntöä. Asetus on määrä tulla lausuntokierrokselle kuluvan vuoden lopulla.
Kunta on ollut yhteydessä ministeriöön ja vedonnut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahiin (kd.).
Varala sanoo toivovansa järkevää ratkaisua.
-Saaristokuntakysymystä tulee tarkastella valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Siinä voitaisiin käydä läpi kriteerit kaikki tekijät huomioiden. Jos saaristokunnan asema muuttuisi nyt, se tietäisi meillä sitä, että ei-lakisääteisistä palveluista olisi luovuttava ja lakisääteisiäkin pitäisi arvioida uudelleen
Saaristokuntia ja saaristo-osakuntia koskeva asetus on vuodelta 2020 ja voimassa toistaiseksi.
Saaristokuntia ovat nykyisin Hailuoto, Kemiönsaari, Kustavi, Maalahti, Parainen sekä sisämaassa Enonkoski, Sulkava ja Puumala.
Saaristoasiain neuvottelukunnan sihteeristön jäsen, Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva sanoo, että asetuksen muutossuunnitelma tuli neuvottelukunnan kokouksessa yllättäen esille.
Kuuvan mukaan Sulkavan statusta tarkasteltiin jo silloin, kun Vekaransalmen silta avattiin.
–Silta on rakennettu ennen asetusta. Kunnan asema jäi voimaan, eivätkä olosuhteet ole muuttuneet mitenkään tuosta ajasta, sanoo Kuuva.
”Tarkastelu valtionosuus-
uudistuksen yhteydessä”
Sulkavan aseman muuttamista vastaan on myös Etelä-Savon maakuntaliitto.
Maakuntaliiton mukaan saaristolaisuuden kustannuksia ja olosuhdetekijöitä pitää tarkastella kokonaisuutena valtionosuusjärjestelmän yhteydessä, eikä valtio-osapuolen tule tehdä yksittäiselle kunnalle rahoitusleikkausta ennen kokonaisuudistusta.
Maakuntaliitto huomauttaa, että valtionosuuden menetyksessä kyse ei ole Sulkavalla vain pienestä teknisestä tarkastelusta, vaan ratkaisusta, joka vaikuttaa kunnan koko palvelurakenteeseen.
Samanlaisia vesistöisen ja rikkonaisen yhdyskuntarakenteen ongelmia on myös muissa Etelä-Savon kunnissa, esimerkiksi Puumalassa ja Enonkoskella. Näissä kunnissa ei Kuuvan mukaan nyt sellaisia tekijöitä, jotka olisivat muuttamassa saaristokunta-asemaa.