Myös kunnille 50 miljoonan euron potista alkusysäys – tässä Suomen julkinen sektori voi olla maailman paras vuonna 2030

Sitra panostaa yhteensä 50 miljoonaa euroa julkisen sektorin uudistumiseen vuoden 2028 loppuun mennessä.

– Tästä rahoituksen kokonaispotista myös kunnat voivat hakea rahaa projekteihin, jotka parantavat tuottavuutta. Tämä voi vahvistaa palveluita ja parantaa henkilöstön jaksamista, yliasiamies Atte Jääskeläinen sanoo.

– Olemme kiinnostuneita koko Suomen kasvusta.

Tekoälyn mahdollisuuksia uudella tavalla käyttöön ottavien kuntien ja kaupunkien hankkeilla voidaan saada paljon aikaa.

Nyt kaivataan toimintatapoja, jotka johtavat tuottavuushyötyihin.

– Haemme sellaisia ratkaisuja, joita kymmenet tai jopa sadat kunnat voivat ottaa käyttöön.

Kiikarissa monistettavia ratkaisuja

Sitra suuntaa aiempaa moninkertaisesti enemmän panoksia julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi ja osoittaa sijoituksiaan myös kotimaisten yritysten kasvuun.

Yksittäisellä kunnalla on mahdollisuus toteuttaa projekti ja luoda toimintamalli, joka voidaan sitten levittää laajasti käyttöön myös muihin kuntiin.

Suomalaisessa kuntakentässä on paljon hyvää ajatellen uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja levittämistä, Atte Jääskeläinen näkee.

– Kuntia on paljon ja ratkaisut ovat monistettavia. Kuntien autonomia tuo joustavuutta ja kykyä nähdä uusia toimintatapoja omassa todellisuudessa.

Muiden kuntien toivotaan innostuvan sitten tarttumaan edelläkävijöiden toimiviin esimerkkeihin.

– Se on Sitran rahoittaman hankkeen perusajatus, että vaikutukset kertautuvat.

Yhtenäisillä ja uusilla toimintatavoilla on mahdollisuus vapauttaa laajemminkin resursseja johonkin muuhun kuntakentällä.

Jos miinuspuolia haetaan Suomen kuntakentältä ajatellen uusien toimintatapojen edistämistä teknologiamurroksen keskellä, niin täällä on aika paljon pieniä kuntia, joissa on totuttu pieniin muutoksiin.

– Tuottavuutta haettaessa kunnat ovat kovin erilaisia. Pienessä kunnassa johtaja käy tarvittaessa korjaamassa postilaatikon, ja siihen tekoäly ei paljon apuja tuo, Jääskeläinen kuvailee esimerkkinä pienen kunnan inhimillisestä elämästä.

Kunnianhimoiset miljarditavoitteet

Sitran panostuksella julkisen sektorin tuottavuuden kehittämiseen tavoitellaan 500 miljoonan euron suoria tuottavuushyötyjä vuoteen 2030 mennessä ja jopa viiden miljardin välillisiä hyötyjä vuoteen 2035 mennessä.

Yliasiamies Atte Jääskeläinen kertoo Sitran pystyvän erityisen roolinsa kautta, innovaatiotalona, auttamaan kuntia ja esimerkiksi hyvinvointialueita.

Jotain on tehtävä jo senkin takia, että väestö ikääntyy vuosi vuodelta.

– Emme voi ajatella, että koko työvoima hoitaa vanhuksia. Meidän pitää löytää julkiselle puolelle tuottavuutta.

Samalla työllisyystilannetta on vahvistettava.

Maailmanhistoriasta näkökulmaa

Atte Jääskeläinen ei pelkää esimerkiksi tekoälyn turvin vahvistuvan tuottavuuskehityksen tarkoittavan sitä, että työttömyys kasvaisi uuden teknologian karsiessa ihmistyövoiman tarvetta.

– Tekoälyä tarvitaan jatkossa helpottamaan kunta-alan arkea, sillä työntekijöistä noin 30 prosenttia eläköityy kymmenen vuoden kuluessa.

– Maailmanhistoria osoittaa, että syntyy uusia tarpeita ja yksityinen sektori löytää myytävää, jos on ostovoimaa.

Tulonjakoon liittyvien ongelmien ennakoiminen on haastavaa, myöntää Atte Jääskeläinen.

Hänen mukaansa ihmisten tilanteet voivat eriytyä jonkin verran toisistaan silläkin perusteella, miten osa ei pysty vauhdissa ja osa taas hallitsee paremmin uuden teknologian.

Nyt kuitenkin katse Sitran panostuksessa on nimenomaan julkisen sektorin tuottavuuden parantamisesta.

Sitrassa arvioitiin 50 miljoonan euron panostuksen olevan riittävän mittaluokan päätös, jotta se voi luoda kaivattua vaikuttavuutta.

Rahahanaa ei ole olemassa

Kuntien näkökulmasta katsottuna sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle oli iso muutos.

Mutta paljon on kuntien vastuulla edelleen, Jääskeläinen huomauttaa.

– Kunnilla on esimerkiksi koulutus ja hallinto, ne ovat merkittäviä taloudellisia eriä.

Työn ytimessä ovat toimintamallit, joilla tekoälyä hyödyntävät uudistukset pystytään suunnittelemaan ja panemaan toimeen niin, että ne johtavat merkittäviin ja todennettaviin tuottavuushyötyihin.

Työ tehdään yhdessä julkisen sektorin kumppaneiden kanssa.

Tarkoitus ei ole, että Sitra rahoittaa loputtomiin hanketta, jota se päättää rahoittaa.

– Hankkeet elävät sitten omaa elämää. Ne kehittyvät ja uusiutuvat ilman Sitraa.

Tekoäly on ollut jo pitempään Atte Jääskeläisen erityisen kiinnostuksen kohteena.

Hänen mukaansa tekoäly tarjoaa valtavasti positiivisia mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen on eettinen velvollisuus.

– Ei pelätä liikaa niitä uhkia.

– Tuottavuutta kunnissa voivat lisätä esimerkiksi nopeammat lupa- ja hakemusprosessit. Esimerkiksi Konnevedellä automatisoitiin yksityistieavustusten haku ja käsittely täysin sähköiseksi, mikä säästi jopa 85 prosenttia käsittelijän työaikaa.

Datan entistä parempi hyödyntäminen tukee yritysten kasvua ja kilpailukykyä, mikä lisää puolestaan työpaikkojen määrää.

Kunnan oma hanke

Mahdollisuuksia todellakin on.

Lainsäädännön on tarjottava myös riittävän joustava toimintaympäristö, jotta tekoälyn käyttö kehittyy kunnissakin hyvään tahtiin.

Lisäksi Atte Jääskeläisen mukaan kunnat voivat näyttää muulle yhteiskunnalle mallia, miten esimerkiksi hallintoa voidaan kehittää sujuvaksi. Parhaimmallaan voi syntyä ilmiö, joka muokkaa ihmisten käsityksiä kunnista.

Sitran rahoitus ei tarkoita sitä, että kyseessä olisi Sitran hanke, vaan kysymyksessä on nimenomaan kunnan hanke.

– Ja jos saa rahoitusta, saa myös muuta tukea.

Sitra tarjoaa julkisille organisaatioille rahoituksen lisäksi valmennusta, ennakointitietoa sekä asiantuntijatukea.

Maailman paras julkinen sektori

Ensimmäiset Sitran rahoittamat tuottavuutta parantavat hankkeet käynnistyivät kesällä 2025.

Julkisen sektorin muutosjohtamista tukeva, ylimmälle johdolle suunnattu ohjelma alkoi kesäkuussa 2025.

Sitran erityispanostuksen tavoitteena on, että Suomen julkinen sektori hyödyntäisi teknologisia ratkaisuja vuoteen 2030 mennessä parhaiten maailmassa.

Tavoitteena on myös, että Suomessa tekoälyratkaisuja kehittävät kasvuyritykset saisivat kotimaisia referenssejä myös vauhdittamaan vientiä muihin maihin.